null Vaikuta vesiin – ehdotus kymijoen-suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2022 – 2027

Lausunto

Vaikuta vesiin – ehdotus kymijoen-suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2022 – 2027

5.5.2021

Uudenmaan ELY-keskus

Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen on varsinainen suunnitelma. Toisessa osassa on kuvattu yksityiskohtaisesti suunnittelun menetelmät ja periaatteet. Ratkaisu on hyvä, sillä tämä selkeyttää laajoihin asiakirjoihin perehtymistä.

Osa 1. Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022-2027

Suunnitelmiin ja niitä täydentäville internetsivuille on koottu paljon taustatietoa alueen vesistöistä ja niiden tilasta.

Aineisto toimii hyvänä tietolähteenä eri tarkoituksiin. Haittapuolena on suuri sivumäärä, joka saattaa vähentää suuren yleisön kiinnostusta asiakirjaan perehtymiseen. Jatkossa on panostettava siihen, että asiakirjat eivät enää nykyisestä laajene. Yksityiskohtaisen tiedon jakamisen tulee painottua internetsivuille.

Tutkimus, luokittelu ja seuranta

Vesien tilan seurantaa on jouduttu viime vuosina karsimaan mm. kustannussyistä. Suunnitelmissa on todettu, että todellisten vesien tilassa tapahtuneiden muutosten lisäksi luokkamuutoksia on tapahtunut merkittävästi mm. menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesimuodostumatyypin muutoksesta johtuen. EUtuomioistuin on linjannut vesienhoidon ympäristötavoitteiden olevan oikeudellisesti sitovia, kun ne Suomessa aiemmin hahmotettiin pikemmin vesienhoidon suunnittelua ohjaaviksi tavoitteiksi. MTK korostaa, että pitkäaikaisia ja maantieteellisesti kattavia seurantoja tarvitaan entistä enemmän vesienhoidon luokittelun laadun varmistamiseksi sekä toimenpiteiden kohdentamiseen ja vaikutusten arviointiin. Luokituksen oikeellisuus on erittäin tärkeää, sillä tulokset vaikuttavat alueen elinkeinoihin mm. ympäristölupien kautta. On kohtuutonta, että toimintaa rajataan tai yrittäjälle asetetaan lisävelvoitteita sen perusteella, että luokitustulos ei vastaa todellista tilannetta vesistössä.

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan on perustettu luonnontilaisista ja metsätalouden käytössä olevista metsäisistä latvavaluma-alueista koostuva seurantaverkko. MTK tukee seurantaverkoston perustamista myös maatalouden vesistökuormituksen seurantaan, jotta saadaan nykyistä kattavampaa tietoa maatalouden vaikutuksesta vesien laatuun. Pintavesien lisäksi myös pohjavesistä tulee olla entistä enemmän tietoa käytettävissä luokittelun tueksi. Pohjavesien osalta on myös panostettava pohjavesialueiden rajausten tarkentamiseen maastomittauksin, koska rajauksilla on huomattava vaikutus elinkeinotoimintaan.

Suunnitelmissa esitetään erilaisia tutkimustarpeita ja uusien menetelmien pilotointia. On tärkeää, että vesiensuojelu pohjautuu tutkittuun tietoon. Koska kaikkea ei voida tutkia kerralla, on panostettava ensin niihin aiheisiin, joiden kiireellisyys, merkitys ja tietovaje on suurin. Pilotoinnit ovat tärkeitä, jotta menetelmien käytäntöön soveltuvuudesta saadaan käsitys ennen laajamittaista käyttöönottoa. Esimerkiksi suometsiä on tulossa lähiaikoina uudistamisvaiheeseen eikä kaikkea uudistamista pystytä tekemään ilman vesitalousjärjestelyjä. Onkin tärkeää saada pikaisesti lisää tietoa, miten uudistaminen voidaan tehdä ilman vesistökuormituksen selvää lisääntymistä. Usein ratkaisuksi tarjotaan vain eri-ikäiskasvatusta, joka ei kuitenkaan sovellu kaikkiin kohteisiin vaan tarvitaan laajempi toimenpidevalikoima.

MTK kannattaa suunnitelmissa korostettua maa- ja metsätaloustoimenpiteiden entistä tarkempaa kohdentamista.

Tämä on tärkeä toimenpiteiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. MTK tukee myös sektorirajat ylittävän valuma-aluekohtaisen suunnittelun ja vesiensuojelullisen yhteistoiminnan kehittämistä.

Maatalouden toimenpiteitä seurataan pitkälti tukijärjestelmän kautta kerättyjen tietojen perusteella. Tämä antaa tiedon siitä, paljonko toimenpidettä on minimissään toteutettu. Todellisuudessa monia toimenpiteitä toteutetaan myös ilman tukijärjestelmän kautta tulevaa korvausta tai laajemmalla alalla, mitä korvausta maksetaan. Myös näiden ei-tukijärjestelmän kautta raportoitujen alojen tiedonkeruuseen tulee panostaa. Metsätalouden toimenpiteistä tietoa joudutaan keräämään useammasta lähteestä, ja tiedonkeruuta vaikeuttaa tilastoinnin puute. Tulevalla kaudella on varmistettava tarpeellisen tiedon saanti jo hyvissä ajoin, jotta toimet tulevat kattavasti huomioon otetuiksi.

Metsätalous

Metsätaloussektorin yhdeksi ohjauskeinoksi esitetään yhtenäisten kriteerien mukaisesti laadittavia koko Suomen kattavia metsätalouden vesiensuojelun painopistealueita. MTK kannattaa yhtenäisiä kriteerejä, jotka on valmisteltu laaja-alaisessa yhteistyössä tulevalla vesienhoitokaudella, mutta korostaa, että kriteerien tulee tuottaa lisäarvoa vesienhoidon luokittelulle eikä olla sille rinnakkainen. Kriteerien tulee olla sellaiset, että niiden avulla voidaan löytää metsätalouden yksinään merkittävästi kuormittamista vesienhoidon vesimuodostumista ne, joilla tarvitaan muita alueita enemmän vesienhoidon toimenpiteitä, jotka sovitetaan yhteen metsätaloustuotannon kanssa. Tarkastelua ei tule myöskään ulottaa vesienhoidon vesimuodostumien ulkopuolella oleviin vesiin. Kriteeristön laadinnassa on otettava huomioon ulkoisen kuormituksen lisäksi vesien luonnolliset ominaisuudet sekä muiden tekijöiden, kuten säätekijöiden, vaikutus. Valittavista kriteereistä tulee olla runsaasti mitattua vesimuodostumakohtaista tietoa, joka ei ole muutamaa vuotta vanhempaa. Vesienhoidon kuulemisen aikana on valmisteltu pienessä ryhmässä herkkien vesistöjen luokittelua pikaisella aikataululla. MTK korostaa, että tämän työn tulokset voivat toimia pohjatietona määriteltäessä niitä kriteerejä, joiden avulla luokitellaan painopistealueet tulevalla kaudella. Nyt lausunnolla oleviin vesienhoitosuunnitelma- ja toimenpideohjelmaluonnoksiin alustaviin kriteereihin perustuvia painopistealueita ei tule lisätä kuulemiskierroksen jälkeen. Suunnitelmiin ei tule lisätä myöskään muita merkittäviä uusia kokonaisuuksia ilman sidosryhmien kuulemista.

Suunnitelmissa on kuvattu ilmastonmuutoksen vaikutuksia maa- ja metsätalouteen. Metsien osalta tekstiin tulisi lisätä maininta siitä, että ilmastonmuutos lisää metsien kasvua, ja vaikutus on suurin Pohjois-Suomessa. Kasvun paranemisen myötä puuston haihduttava vaikutus kasvaa, mikä voi vähentää kunnostusojitustarvetta erityisesti turvemailla.

MTK pitää metsätalouden perustoimenpiteeksi esitettyä koulutusta ja neuvontaa erityisen tärkeänä. Metsätalouden vesiensuojeluun kehitetään koko ajan uusia menetelmiä ja paikkatietopohjaisia ohjelmia toimenpiteiden suunnitteluun ja kohdentamiseen. On erittäin tärkeää, että tieto näistä kulkee nopeasti metsänomistajille, suunnittelijoille ja metsissä työskenteleville, jotta niitä osataan hyödyntää käytännön työssä.

MTK muistuttaa lisäksi, vaikka eräisiin metsätalouden vesienhoitotoimenpiteisiin voi saada tukea, osallistuvat metsänomistajat kustannuksiin myös omalla rahoituksellaan, jotka tulee ottaa huomioon kustannuslaskelmissa.

Maatalous

Nykyisen vesienhoitokauden maatalouden toimenpiteet pohjautuvat pitkälti ympäristökorvauksen toimenpiteisiin.

Luonnoksissa esitetyt toimenpiteet pohjautuvat nykyisen kauden toimenpiteisiin ja oletukseen, että niistä suurin osa säilyy maatalouden tukijärjestelmässä mukana myös jatkossa. Maataloustukien valmistelu on kuitenkin kesken eikä ole varmuutta, mitä toimenpiteitä tukijärjestelmään lopulta päätyy. MTK korostaa, että esitetyt toimenpiteet on käytävä läpi vielä ennen suunnitelmien hyväksymistä ja tehdä tarvittaessa muutoksia toimenpiteiden ryhmittelyyn, nimeämiseen ja suunniteltuun toteutusmäärään. Lisäksi on otettava huomioon, että v. 2022 on käytössä vielä

vanha tukijärjestelmä ja uusi tulee käyttöön v. 2023. Myös kustannukset tulee laskea uudelleen, kun tukijärjestelmän valmistelun yhteydessä lasketut uudet kustannustiedot ovat käytettävissä. MTK muistuttaa, että maatalousyrittäjät osallistuvat kustannuksiin myös omalla rahoituksellaan, joka tulee ottaa huomioon kustannuslaskelmissa.

Luonnosten taulukoissa on esitetty maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden toteutusta edistävät ohjauskeinot. Viljelijät ovat viimekädessä toimenpiteiden toteuttajia, mutta on tärkeää, että myös ohjauskeinoja edistetään elinkeinon kanssa yhteistyössä. Sektorien kesken on eroja ”ryhmien” nimeämisessä: muut vastuutahot vs. yhteistyötahot.

Käytäntö olisi hyvä olla yhtenäinen. MTK esittää ohjauskeinoihin täydennystä muiden vastuutahojen/yhteistyötahojen osalta:

1) Rahoitetaan maatalouden ravinnepäästöjä vähentävien menetelmien tutkimusta ja kehittämistä ja edistetään niiden käyttöönottoa: TEM on keskeinen toimija mm. yritystukiin liittyen (esim. ravinteiden kierrätys). Ministeriöiden lisäksi rahoitusta tarvitaan myös muualta kuten erilaisilta järjestöiltä ja säätiöiltä.

2) Suunnataan CAPin hanketukia vesiensuojelutoimenpiteiden edistämiseen: viranomaisilla on tärkeä rooli suuntaamisessa, mutta neuvonta ja MTK pystyvät omalta osaltaan edistämään vesiensuojeluun liittyvien hanketukien hakua.

3) Otetaan käyttöön viljelykiertoa tukevia työkaluja: neuvojien ja ELYjen lisäksi myös erilaiset hankkeet ja MTK voivat osaltaan edistää työkalujen tunnettuutta, ja tutkimuksen panosta tarvitaan, jotta sopivia työkaluja on käytettävissä.

4)  MTK osallistuu mielellään myös tilakohtaisen neuvonnan kehittämiseen.

5) Toimintatapamallin kehittäminen kuivatusyhteisöjen toimintaan vesienhallintajärjestelmän toteuttamiseksi vaatii laajaa yhteistyötä. Ministeriöiden ja tutkimuslaitosten lisäksi työn vastuutahoina tulisi olla myös ELYt, MTK ja neuvonta.

6) Koulutetaan viljelijöitä luonnonmukaisten vesienhallintamenetelmien käyttöön ja maan rakenteen parantamiseen: vastuutahoina pitäisi olla myös luonnonvara-alan oppilaitokset ja MTK.

7) Maatalouden vesistökuormituksen seurantaverkoston kehittämisessä on tärkeää, että siihen osallistuvat myös ELYt ja MTK.

8) Turvepeltojen vesiensuojelutoimenpiteiden kehittämisessä on tarpeen ottaa työhön mukaan käytännön viljelijät ja tutkimus.

9) Tutkimuksen, neuvonnan ja viljelijöiden tulee olla myös mukana, kun selvitetään ja edistetään toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää turvemaiden raivausta pelloksi.

Myös happamuuskuormituksen hallintaa koskevissa ohjauskeinoissa tulee muita vastuutahoja/yhteistyötahoja täydentää. MTK:n ja neuvonnan olisi hyvä olla mukana muissa paitsi taulukon ensimmäisenä mainitussa kartoituksessa.

Suunnitelmissa kerrotaan torjunta-aineiden käytön aiheuttamista riskeistä. MTK pyytää vaihtamaan termin kasvisuojeluaineeksi, sillä käytännössä kyse on niiden käytöstä. Kasvinsuojeluaine on myös alan lainsäädännössä käytetty termi (kasvinsuojeluaineasetus 1107/2009 art. 2.1).

Muut sektorit

Vesihuoltolaitoksia on usean kokoisia ja ne toimivat erityyppisissä yhdyskunnissa. Laitosten pitkäjänteinen varautuminen investointeihin vaihtelee. Laitosten riskienhallintaan ja häiriötilanteisiin varautuminen on tärkeää, jotta

laadukkaan talousveden jakelu toimii keskeytyksettä. Jätevedenpuhdistamot voivat olla merkittävä paikallinen pistekuormituslähde. Laitosten puhdistustehoa on parannettu, mutta kehittämistä on edelleen jatkettava. Lisäksi esiintyy ohijuoksutusta erityisesti toimintahäiriötilanteissa ja hulevesikuorman ollessa suuri. Jätevesipäästöihin liittyy ravinnekuormituksen lisäksi taudinaiheuttajien tai muiden haitallisten aiheiden pääsy vesiin. Tämä heikentää vedenlaatua ja sen hyödyntäminen esim. kasteluvetenä tai eläinten juomavetenä vaikeutuu tai estyy kokonaan.

MTK muistuttaa, että laitoksia vesi- ja viemäriverkostoineen tulee parantaa ja huoltaa säännöllisesti. Yksityinen rahoitus tähän tulee kerätä pitkän ajan aikana, jotta vesimaksuissa ei tapahdu huomattavan suuria korotuksia äkillisesti. Vahinkotilanteista on myös pikaisesti tiedotettava veden käyttäjille (talousvesi, pintaveden käyttö), jotta otto voidaan keskeyttää ennen merkittävien vahinkojen syntymistä.

Luonnoksissa esitetään säännöstelykäytäntöjen kehittämistä. On tärkeää, että kehittämisessä otetaan huomioon kaikkien alueella toimivien tarpeet. MTK muistuttaa, että säännöstely ei saa haitata maa- ja metsätalouden harjoittamista. Vesimuodostumien kunnostuksessa on niin ikään tehtävä yhteistyötä maanomistajien kanssa eikä kunnostuksesta saa aiheutua haittaa elinkeinotoiminnalle. On tärkeää, että tulvasuojelun lisäksi mietitään samanaikaisesti ratkaisuja kuivuuteen varautumiseen mm. kasteluvettä varastoimalla.

Vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostustoimenpiteiden vastuu/yhteistyötahoihin tulee lisätä toiminnanharjoittajat myös kohtiin: pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian sekä kansallinen vesien kunnostusstrategian toteuttaminen ja valuma-alueen vedenpidätyskyvyn edellytysten parantaminen.

On hyvä, että suunnitelmissa tuodaan esille sisäisiin ravinnevarastoihin perustuva kuormitus kuten myös vesistökuormituksen vuosivaihtelu. Näillä on suuri merkitys siihen, kuinka maalla tehtävien toimenpiteiden vaikutus lopulta näkyy sisä- ja rannikkovesissä.

Maankäyttö

Maankäyttöä käsittelevä tekstiä ei ole käsitelty ainakaan kaikissa yhteistyöryhmissä. MTK esittää, että osio poistetaan tai korjataan kokonaisuudessaan, sillä siinä esitetyt asiat vaativat paljon laajempaa pohdintaa ja yhteensovittamista eri toimijoiden kesken kuin on tehty. Mahdolliset tekstikorjaukset on käsiteltävä yhteistyöryhmissä. Pelkästään osaamisen ja tiedon lisäämistä on vaikea toteuttaa, koska kaavoituksen suomat keinot ovat kirjavia ja monisyisiä. Ympäristökysymysten lisäksi osaamista tarvitaan lisää myös kaavojen luomien kunnille tulevien kustannusvaikutusten (korvausvelvollisuuden) osalta. Kaavoituksella ei voida esimerkiksi luoda maanomistajille velvoitetta toteuttaa tiettyjä vesiensuojeluratkaisuja maillaan, joten ohjauskeinona kaavoitus ei ole oikea väline vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen eikä lainsäädäntöä pidä myöskään tältä osin muuttaa.

Luonnoksessa esitetään, että vesienhoitoon liittyvän yleisen edun näkökulmasta voi olla tarpeen tarkastella ELYkeskukselle MRL:ssa osoitettuja tehtäviä ja lisätä sen tehtäviin vesienhoidon tavoitteiden toteutumisen edistäminen sekä valvonta niiden välittymisestä kaavoihin ja luvitukseen, koska nykyinen lainsäädäntö ei anna ELY-keskukselle mahdollisuutta puuttua jälkikäteen muihin kuin vaikutuksiltaan merkittäviin maakunnallisiin tai valtakunnallisiin asioihin. MTK katsoo, että ELY-keskusten vaikutusmahdollisuudet ovat vähintään riittävät eikä niitä tule lisätä.

Ylipäätään monissa viranomaistehtävissä tarvitaan käytännön tasolla selkeytystä toimivallasta. MTK hämmästelee myös väitettä, että ranta-alueiden tarkastelua laajemmassa mittakaavassa valuma-aluetasolla ei MRL:n tehtyjen muutoksien myötä pystytä enää edistämään, sillä yksittäisen maanomistajan roolia rantojen suunnittelussa on vahvistettu ja MRL:n säädöksiä olisi tarkistettava. Lain mukaan maanomistajien laatimia rantakaavoja koskee kuitenkin täysin samat sisältövaatimukset kuin muitakin kaavoja eikä asiaan ole tullut mitään muutoksia. Ehdotuksessa toimijoiksi esitetään viranomaisia. MTK muistuttaa, että maankäyttöä liittyviä kysymyksiä tulee käsitellä yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Poikkeamat

Suunnitelmaluonnoksissa on arvioitu kaikille pintavesimuodostumille, joiden ekologinen tila ei ole hyvä, tavoitetilan saavuttamisen aikataulu ja poikkeaman syyt. Perusteena on tekninen kohtuuttomuus tai luonnonolosuhteiden ylivoimaisuus. Taloudellista perustetta ei ole käytetty, koska niiden tarvitsemia taloustarkasteluja ei ole ollut käytettävissä. MTK näkee, että tiedon puute on huono peruste. Jatkossa tiedon puute ei voi olla enää este ja tiedon keräämiseen on panostettava heti tulevan kauden alusta alkaen.

Ympäristöselostus

Ympäristöselostuksessa todetaan, että vesienhoitosuunnitelman toimeenpanolla arvioidaan olevan vain vähäisiä haitallisia vaikutuksia mm. elinkeinoelämään, vaikka vesienhoitosuunnitelman toimeenpano vaikuttaa laajasti eri toimialojen toimintaan jatkossa. Lisäksi todetaan, että toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvat, osin merkittävästi nykyistä tasoa korkeammat kustannukset voidaan katsoa negatiivisiksi taloudellisiksi vaikutuksiksi. Kustannuksia ei kuitenkaan voida pitää kohtuuttomina minkään elinkeino- tai väestöryhmän kannalta. Miten taloudellinen tarkastelu on tehty, kun poikkeamien yhteydessä on kuitenkin todettu, että taloustarkasteluja ei ole voitu tehdä tiedon puutteen vuoksi? Vaikka kokonaisuutena sektorille tulevat kustannukset eivät olisi kohtuuttomat, voivat yksittäisen toiminnanharjoittajan kohdalla seuraukset olla kohtuuttomat. Pahimmassa tapauksessa elinkeinon harjoittaminen voi estyä esim. pohjavesialueella tiukkojen rajoitusten myötä kuten luonnoksissa todetaan. MTK kannustaa tiukkojen kieltojen sijasta etsimään vapaaehtoisuuteen perustuvia teknisiä ja muita ratkaisuja, joilla haittoja

voidaan vähentää, mutta jotka kuitenkin mahdollistavat toiminnan jatkamisen. Lisäksi MTK muistuttaa, että maaja metsätalouselinkeinoina eivät pysty siirtämään kustannuksia tuotteiden hintoihin samoin kuin monet muut toiminnanalat. Onkin äärimmäisen tärkeää, että maa- ja metsätalouden lisääntyvät kustannukset korvataan eri järjestelmien kautta täysimääräisesti. MTK tukee esitystä, että mahdollisiin maa- ja metsätalouden rakentamisrajoituksiin ja elinkeinon harjoittamiseen pohjavesialueella liittyvät avoimet korvauskysymykset tulisi ratkaista esimerkiksi lainsäädännön avulla.

Kustannusten ja hyötyjen arviointimenetelmää tulee kehittää. Nyt pohjana käytetään malleja, kyselytutkimuksia ja asiantuntija-arvioita. Esimerkiksi maksuhalukkuuskyselyn tulokset eivät suoraan kerro sitä, kuinka paljon lopulta ollaan valmiita maksamaan aidossa maksutilanteessa. Lisäksi muun muassa rantakiinteistöjen arvoon vaikuttaa vesien tilan lisäksi paljon myös muut tekijät, kuten kysyntä ja tarjonta.

MTK pitää hyvänä, että suunniteluun liittyvät puutteet tunnustetaan. Vaikka suunnittelua on parannettu edellisestä kaudesta, on tärkeää panostaa tiedon lisäämisen ja arviointimenetelmien kehittämiseen jatkossakin.

Yksityiskohtaiset huomiot Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen suunnitelmasta

Suunnitelman sivulla 49 todetaan, että pienissä virtavesissä varjostavan ja ravintoa tarjoavan puuston poistaminen suojavyöhykkeiltä heikentää vesieliöstön tilaa. Lauseesta saa väärän kuvan tilanteesta. Talousmetsistä on noin 90% sertifioitu. Esim. PEFC-sertifiointi edellyttää suojakaistaa, jolla ei tehdä maanpinnan muokkausta eikä nosteta kantoja ja jolla säilytetään pensaskerros sekä pienikokoista puustoa. Lisäksi kriteerit ovat kiristymässä sertifikaatin päivityksen myötä.

Sivulla 110 kerrotaan, että ”Vesiensuojelun tehostamisen toimenpiteet voivat tulla kyseeseen myös erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen metsätalousvaltaisilla valuma-alueilla, vaikka tilan heikkenemistä ei ole vielä havaittu” tulee poistaa sivulause. On tärkeää, että vesiensuojelutoimia tehdään kaikkialla, jotta vesientila pysyy ennallaan tai paranee, mutta ei ole tarpeen etukäteen olettaa, että heikkenemistä havaitaan myöhemmin. Koska toimenpiteitä ei voi kuitenkaan tehdä kaikkialla samalla intensiteetillä, on tärkeää kohdistaa toimet sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin. Lisäksi todetaan, että suunnittelussa painotetaan toimenpiteitä, joissa tehdään vain tarpeellista ojien kunnostusta ja vältetään tarpeetonta maanpinnan rikkomista. Painotus on hyvä ja tämä on myös metsänomistajien luonnollinen toimintatapa. Tarpeettomista toimista syntyy tarpeettomia kustannuksia, jotka heikentävät metsätalouden kannattavuutta.

Suunnitelma sisältää myös vesienhoitoalueella edistettäviä asioita (s. 112), mutta samalla niitä esitetään valtakunnallisiksi. MTK katsoo, että ei ole oikea toimintatapa esittää toimenpiteiden laajentamista muille alueille, koska suunnitelmat valmistellaan alueittain ja muilta alueilta tuleviin ehdotuksiin ei ole voitu paneutua esim. yhteistyöryhmissä eikä antaa niistä palautetta kuulemiskierroksella.

Asiakirjassa todetaan, että kuulemisen aikana ELY-keskuksissa valmistellaan valtakunnallisesti yhtenäisin perustein paikkatietoaineistot metsätaloudelle herkistä vaelluskalavesistä sekä tunnistetaan alueet, joilla on metsätaloudelle herkkiä vesistöjä. MTK:n käsityksen mukaan valmistelu ei ole ollut kaikissa ELYissä aktiivista, ja herkkien vesistöjen

kriteeristö ei ole valmis. MTK ihmettelee, että kuulemisen aikana valmistellaan herkkien vesistöjen aineistoa ja joissakin suunnitelmassa ehdotetaan jo toimiakin herkkiin vesistöihin liittyen. Jotta ehdotettuihin toimiin voi ottaa kantaa, tulisi herkkien vesistöjen määritelmä ja painopistealueet olla etukäteen selvillä. MTK korostaa, että metsätalouden ohjauskeinoissa mainittu painopistealueiden määrittely on suunniteltu tehtäväksi alkavalla vesienhoitokaudella, ei ennen sitä. Lisäksi MTK kyseenalaistaa, onko erillisten herkkien vesistöjen määrittelyn tarpeen, sillä vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa on jo esitetty kattavasti tietoa metsätalouden vesistökuormitusriskistä ja muu lainsäädäntö täydentää tätä. Esimerkiksi neuvonnan kohdentaminen onnistuu jo olemassa olevan tiedon perusteella. Lisäksi luonnoksessa ehdotetaan alueella edistettävänä toimena, että herkillä alueilla toimittaessa

kynnys vesilain edellyttämän ojitusilmoituksen tekemisessä tulisi asettaa normaalia alemmaksi. Vesienhoitosuunnitelmiin ei kuulu lainsäädännön tulkinta eikä suunnitelmien ja normien välistä keskinäistä suhdetta tule hämärtää.

Luonnoksessa todetaan myös, että uusien tutkimusten mukaan Suomessa käytössä olevat metsätalouden suojavyöhykkeet eivät ole riittäviä turvaamaan vesien ekologista tilaa. Luonnoksessa tulee kertoa tarkemmin, mistä tutkimuksesta on kyse, jotta tutkimuksen merkitystä pystyy arvioimaan. Sivulla 113 esitetään, että vesienhoidon tavoitteiden huomioon ottaminen on varmistettava metsäsertifikaattien kehittämisessä ja seurattava tarvetta lainsäädännön kehittämiseen, mikäli sertifikaattien taso ei ole riittävä vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi.

MTK muistuttaa, että metsäsertifioinnin vaatimukset päivitetään määräajoin ottaen huomioon niin uusi tutkimustieto, lainsäädännön muutokset kuin käytännöstä saadut kokemukset. Esityksessä ehdotetaan myös metsä- ja vesilain viranomaisten yhteistyön lisäämistä sekä yhteistyötä kuntien kanssa metsätalouden valvonnassa. MTK muistuttaa, että metsä- ja vesilakia valvovat viranomaiset on määritetty lainsäännössä eikä metsätalouden valvontaa ole syytä laajentaa kunnille.

Alueellisiksi ohjauskeinoksi (s. 118) esitetään pienvesien kunnostusstrategian toteuttamista maatalousalueilla sekä sektorit ylittävää valuma-aluesuunnittelua kuormituksen vähentämiseksi ja valuma-alueiden vedenpidätyskyvyn parantamista maatalouden ratkaisuilla. Pienvesien kunnostaminen on tärkeää, mutta se ei ole suurempiin vesitöihin kohdistuvan vesienhoidon toimenpide. MTK tukee sektorit ylittävää valuma-aluesuunnittelua. Valuma-aluesuunnitteluun luodaan kuitenkin vasta nyt toimintamalleja, minkä tulee tapahtua kaikkien osapuolten (tutkimus, hallinto, maanomistajat, elinkeinot) yhteistyönä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaikkien osallisten tarpeet.

Veden pidättämiseen on etsittävä ratkaisuja kaikilta sektoreilta koko valuma-alueelta. Siinä vaiheessa, kun vesi on jo kulkeutunut vesistöön tai ojaan, ovat maatalouden mahdollisuudet veden pidättämiseen rajalliset, koska maatalousalueet/pellot ovat usein vesistöjen/ojien alajuoksulla, jolloin vesimäärät ovat kasvaneet. Pidättämistä tuleekin tehdä alueella säännöllisesti yläjuoksulta lähtien. On tärkeää, ettei lumen sulaessa tai rankkojen sateiden jälkeen virtaamat ojissa kasva voimakkaasti eikä vesi nouse pelloille huuhtomaan ravinteita.

Luonnoksessa esitetään, että maakuntakaavoihin sisältyy sinivihervyöhykkeitä ja yleisiä kaavamääräyksiä sekä kaavamerkintöjä, joiden tavoitteet ovat rinnakkaisia useiden vesienhoidon tavoitteiden kanssa ja tavoitteita voidaan edistää mm. neuvonnan suuntaamisessa. MTK muistuttaa, että sinivihervyöhykkeet eivät ole yleisiä kaavoissa eikä niitä ole myöskään tarpeen lisätä kaavoihin. Viittaus sinivihervyöhykkeisiin on syytä poistaa suunnitelmasta vakiintumattomana käsitteenä.

Osa 2: Suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet

Varsinaiset vesienhoitosuunnitelmat pohjautuvat osassa 2 esitettyihin menetelmiin ja periaatteisiin. Alla esitetyt huomiot koskevat näin myös osan 1 sisältöä.

Luokittelu ja seuranta

Niin pinta- kuin pohjavesien luokittelua ja seurantaa on kehitetty vesihoitokaudesta toiseen, ja kehitystyötä on jatkettava edelleen. Pintavesimuodostumat on jaettu eri tyyppeihin, joille on määritelty vertailuolot, jotka toimivat luokittelun lähtökohtana. Vaikka tyyppejä on jo 44, MTK kannustaa myös mm. oman happamien sulfaattimaiden vesimuodostumatyypin muodostamista, jotta vesien luontaiset ominaisuudet pystytään ottamaan luokittelussa paremmin huomioon.

Vesimuodostumien tilan luokittelussa hyödynnetään ryhmittelyä, joka mahdollistaa tila-arvion tekemisen useammasta järvi- jokimuodostumasta kuin mihin seuranta kohdistuu. Vähitellen ryhmittelystä tulisi päästä kuitenkin irti ja tehdä luokittelua aidosti vesimuodostumakohtaiseen seurantatietoon perustuen. Ekologisen tilan luokan määrittelyssä käytetään laajasti myös asiantuntija-arvioita. On tärkeää, että asiantuntija-arviot tehdään yhtenevin periaattein koko maassa ja luokittelun perusteet dokumentoidaan tarkasti. Luokittelussa voidaan hyödyntää tukena myös kansalaishavaintoja. MTK muistuttaa, että kansalaishavaintoja hyödynnettäessä, tulee kiinnittää erityistä huomiota havaintojen luotettavuuteen ja kattavuuteen. Raportoidaanko esim. positiivisista asioista yhtäläisesti kuin negatiivisista?

Maastossa perusseurantaa tehdään 1. - 18. vuoden välein riippuen paikan merkittävyydestä. Joillakin laatutekijöillä saattaa riittää melko harva seuranta, mutta esimerkiksi ravinnekuormituksessa on suurta vuosivaihtelua, jolloin harva näytteenottotiheys voi johtaa huomattavan virheelliseen arvioon kuormituksesta. Malleilla täydennetään ravinnekuormitusarvioita. Mallien päivittämisessä on viiveitä ja mallinnetuissa tiedoissa on aina epätarkkuutta. MTK pitää tärkeänä, että malleja päivitetään säännöllisesti ja niiden tarkentamiseksi tarvittavaa tietoa kerätään jatkuvasti lisää. Vedenlaadun ja virtaaman mittaus on tärkeää ja siinä on pyrittävä alueellisesti kattaviin ja enenevässä määrin jatkuvatoimisiin mittauksiin, jotta saadaan tarkempi kokonaiskuva kuormituksen vuosi- ja vuodenaikaisvaihtelusta, kuormituslähteistä sekä kuormituksen eri osatekijöistä. Lisäksi ravinnekuormitusarvoista tulisi erottaa, mikä osa on aidosti esim. maa- tai metsätalouden toimenpiteistä aiheutuvaa ja mikä osa virtaaman muutoksista johtuvaa.

Kemiallisen tilan määrittely on muuttunut edellisestä kaudesta niin, että vertailu aiempien kausin tilaan ei ole mielekästä. Lisäksi yhden laatunormin muutos johti siihen, että kaikkien vesimuodostumien kemiallinen tila on hyvää huonompi. Tämän suuntainen luokittelun kehitys on haitallista, koska se vaikeuttaa aitojen vesientilassa tapahtuneiden muutosten seurantaa. MTK muistuttaa, että pelkästään luokittelukriteerien muutoksista johtuva vesien tilan heikkeneminen ei saa johtaa elinkeinojen toimintaedellytysten huononemiseen.

On hyvä, että sisäinen kuormitus on nostettu entistä selkeämmin esille. Sisäisestä kuormituksesta tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa: miten eri tekijät vaikuttavat ja mikä sen merkitys on ko. vesistön rehevöitymistilassa. Kuormitustiedon karttuessa pystytään myös paremmin kehittämään ja toteuttamaan toimia sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. On tärkeää, että myös vesistöjen sisäistä ravinnevarastoa pystyttäisiin vähitellen pienentämään.

Suunnitelmassa esitetään, että pienvedet tulisi saada kattavammin vesienhoidon piiriin. Pienvesistä on tärkeää huolehtia, mutta sitä ei tulisi tehdä vesienhoidon suunnittelun kautta. MTK näkee, että vesienhoidon kehitystyö tulee suunnata ensisijaisesti järvien, jokien ja rannikkovesien luokittelun ja seurannan parantamiseen. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen lisäksi myös luonnonhuuhtoutumaan. On tärkeää, että seurantaa kehitetään niin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset osataan entistä paremmin arvioida ja ottaa huomioon luokittelussa.

Ympäristötavoitteiden asettaminen

Suomessa on ympäristötavoitteista poikkeamisessa hyödynnetty toistaiseksi VPD:n artiklaa 4.4, joka mahdollistaa määräaikojen pidentämisen vesimuodostumia koskevien tavoitteiden vaiheittaiseksi saavuttamiseksi. Tulevalla kaudella tavoitteiden saavuttamista voidaan lykätä vuoden 2027 jälkeen vain silloin, kun luonnonolot estävät tilan paranemisen toimenpiteistä huolimatta. On hyvä, että Suomi käyttää tätä poikkeamismahdollisuutta.

Vaikka tulevan kauden toimia on suunniteltu niin, että vesien hyvä tila saavutetaan, on realismia, että tavoitteeseen ei kaikilla kohteilla päästä lähitulevaisuudessa. Suomessa ei ole otettu käyttöön laajasti direktiivin sallimaa tavoitteiden lieventämistä (Art. 4.5). Tulevalle kaudelle sen käyttöä on suunniteltu kahdelle lähinnä jätevesien pilaamalle kohteelle. Joissakin EU-maissa lievennystä on jo nyt käytetty myös mm. maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistöillä. Yhtenä ongelmana lieventämisen käyttöönotolle on sen perusteluissa tarvittavan tiedon puute. Jotta lievennyksen käyttö on jatkossa tarvittaessa mahdollista, tulee tiedon keräämiseen panostaa hyvissä ajoin.

Kolmannen kauden toimenpiteet

MTK pitää onnistuneena ratkaisuna sitä, että toimenpiteiden suunnittelua varten laadittujen oppaiden valmistelussa hyödynnettiin myös sidosryhmien asiantuntemusta. On tärkeää, että ohjeistuksessa voitiin ennakolta reagoida sidosryhmien käytännön työssä kohtaamiin vesienhoidon haasteisiin ja kysymyksiin.

Turvetuotannossa on odotettavissa suuria muutoksia toimialalla käynnissä olevan vahvan rakennemuutoksen seurauksena. Vaikuttavina tekijöinä ovat toimialaan kohdistuva markkinakehitys ja sääntely. Lausuntokierroksen jälkeen on tarpeen käydä vielä läpi turvetuotantoon liittyvät toimenpide-ehdotukset, jotta viimeaikaiset muutokset tulevat niissä huomioon otetuiksi.

Maataloutta käsittelevän kappaleen alussa viitataan eläinsuojien luparajoihin. Teksti tulee päivittää, koska tiedot eivät vastaa nykyistä lainsäädäntöä. Maatalouden toimenpiteet ovat kiinteässä yhteydessä maatalouden tukijärjestelmän toimiin. Toimenpiteiden kuvauksia on sovittu täydennettävän ennen suunnitelman viimeistelyä. Taulukossa on kirjattu vain joihinkin kohtiin, että kuvausta täydennetään CAP-valmistelun edetessä. Täydennystä ja päivitystä on kuitenkin tarvittaessa tehtävä kaikkien toimenpiteiden nimiin ja kuvauksiin. Lisäksi on arvioitava uudelleen toimenpiteiden toteutusmääriä, jos toimenpiteen sisältö muuttuu valmisteluvaiheessa ennakoidusta. Päivitystarve koskee myös happamuuden hallintaan esitettyjä toimenpiteitä.

Toimeenpano

MTK tukee kehittämisehdotusta siitä, että toimenpiteiden ja seurantojen kustannustehokkuuteen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota. Tutkittu tieto on ensiarvoisen tärkeää toimenpiteiden valinnan, kohdentamisen ja käytön laajuuden optimoimiseksi. Toiminnanharjoittajien osallistaminen toimenpiteiden kustannuksiin on sen sijaan harkittava huolellisesti. Maa- ja metsätalous ovat yritysmuotoina sellaisia, joissa yrittäjä ei voi siirtää vesienhoidosta syntyviä lisäkustannuksia suoraan myytävän tuotteen hintaan, koska tuotteesta saatavan korvauksen määrittelee pääasiassa kauppa tai teollisuus. Näin ollen maa- ja metsätalouden täydentävien vesiensuojelutoimien laaja toteuttaminen edellyttää kattavaa tukijärjestelmää avukseen.

Alueita koskevissa yksityiskohtaisissa kysymyksissä viittaamme alueellisten tuottajaliitojen ja metsänhoitoyhdistysten lausuntoihin.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry


Airi Kulmala

asiantuntija

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE, yleiset maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelukysymykset

+358400 755 454

Liisa Pietola

ympäristöjohtaja

maa- ja metsätaloussektoreiden ympäristö-, ilmasto-, luonnonsuojelu- ja maankäyttöasioista vastaava johtaja, kestävä kehitys ja ympäristövastuu, kansainväliset ympäristöasiat

+35820 413 2434

+35850 438 4014

aiheet: lausunto, lausunnot