null Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Lausunto

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

13.1.2022

Ympäristöministeriö

Lausunto 

Ei lausuttavaa 

Yhdyn esitykseen, ei muuta lausuttavaa 

Yhdyn toiseen lausuntoon 

X Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle 
 

Suunnitelman tavoitteet 

1 Suunnitelman tavoitteet – avovastaus 

Suunnitelman tarve on taustoitettu selkeillä kuvauksilla EU:n ilmastolain sisällöstä ja komission 55-valmiuspaketin esityksistä, jotta saavutettaisiin 2050 ilmastoneutraalisuus 2050 Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. MTK kannattaa kunnianhimoista kansainvälistä ilmastopolitiikkaa painottaen, että jokaisen maan on tehtävä osuutensa. MTK korostaa, että ollakseen reilu maanomistajille, jäsenmaille ja luonnolle, kansallista suunnitelmaa ohjaavan EU:n valmiuspaketin toimeenpanon tulee perustua 1) luonnontieteellisiin kriteereihin ja 2) kansalliseen laskentaan päästöistä ja poistumista (hiilensidonta).  

Taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet ja toimet, jotka ovat suunnitelman ydintä, ottavat huomioon Suomelle esitetyt kiristyvät 50 %:n päästövähennykset taakanjakosektorille. Kiristys perustuu BKT/asukas jakotapaan eikä kustannustehokkuuteen, mikä olisi tuotava suunnitelman tavoitteissa kriittisesti huomioon. Kiristyneen taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen johdosta päästökuilu taakanjakosektorin toimille arvioidaan olevan noin 5,6 Mt:n (CO2-ekv), kun lähtökohtana on 21 Mt nettonielu. Näin nettonielulla on väljennetty päästöjä tuottavien sektoreiden päästövähennystavoitteita, kun ilmastopolitiikan painopisteen tulee olla fossiilisten päästöjen vähentämisessä. MTK korostaa, että maankäyttösektorin nielujen rooli on nähtävä tasapainottavana ja siinä aktiivisen metsien hoidon ja käytön merkitys on ratkaisu, joka jatkuu yli keskipitkän aikavälin.  
 

Liikenne 

2a Liikenteeseen suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 

X Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

En ota kantaa tähän osa-alueeseen 

2b Liikenne – avovastaus 

Biokaasutavoite edellyttää myötävaikutusta muilla politiikan alueilla, kestävyysvaatimusten lainsäädännössä sekä selkeyttä kestävyysjärjestelmien ohjeistuksessa. 

 

Maatalous 

3a Maatalouteen suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin  

X Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

En ota kantaa tähän osa-alueeseen 

3b Maatalous – avovastaus 

Kokonaisuudessa maatalouskysymykset ovat oleellisia. Siten suunnitelma on erityisen tärkeä MTK:lle, joka on ilmasto-ohjelmallaan (2018) sekä yhdessä SLC:n kanssa LUKE:lla teettämän maatalouden ilmastotiekartan (2020) avulla esittänyt ratkaisuja ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen.    

Koska maataloudessa, kuten metsätaloudessa, kasvien yhteyttämisellä saadaan luonnollisesti poistettua hiilidioksidia ilmakehästä, taakanjakosektorin näkymää on arvioitava myös pelloilla kehittyvien hiilipoistumien kautta, mikä on suunnitelmassa otettu huomioon. Siten suunnitelman on vahvistettava tai vähintään jätettävä optiot maaperän ja kasvillisuuden hiilensidonnalle kunnianhimon lisäämiseksi. Tämä näkemys on linjassa myös komission 55-valmiuspaketin AFOLU-sektoriesityksen kanssa ja korostaa tarvetta olla rajaamatta maan kasvun merkitystä ilmastopolitiikan ulkopuolelle.   

MTK muistuttaa, että rajoittavat toimet, jotka liittyvät maankäyttöön ja kasvillisuuden hyödyntämiseen maanviljelyssä, eivät voi saada sijaa tässä suunnitelmassa. Ensinnäkin hyvistä viljelykäytännöistä säädetään erikseen CAP:n ehdollisuusvaatimuksissa ja kansalliset kasvilajivalinnat ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP). Toiseksi viljelysmaille ja ruuantuotannolle on esitetty lukuisia lisätoimia vailla riittävää vaikutusarviointia. Syynä on mittava tietovaje, joka tulisi suunnitelmassa ilmetä paremmin. Tutkimukseen perustuvan suunnitelman kunnianhimon lisäämisen tarve on ilmeinen eikä epävarmuutta saa peittää.  

Maatalouden päästövähennysten todentaminen ja ruokaturva  

Suunnitelmassa todetaan hyvin (s. 101), että “maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia suunniteltaessa tulee tunnistaa ruuan tuotannon merkitys koko yhteiskunnalle ja varmistaa, että esitettävät toimet eivät uhkaa kansallista ruokaturvaa”. MTK muistuttaa, että samalla on varmistettava riittävät tutkimusresurssit vaikutusarviointiin ja kasvihuonekaasuinventaarioon siten, että maatalouden vaikutus päästökehitykseen voidaan tulevaisuudessa todentaa kokonaisvaltaisesti ja luonnonmukaisesti.  

Suunnitelmaluonnos kuvaa maataloussektorin haastavaa asemaa todeten (s. 66), että “Pääsääntöisesti LULUCF-sektorille on helpompi löytää päästövähennyskeinoja kuin maataloussektorille. Maataloussektorilla keinojen tulisi keskittyä kotieläinten ruuansulatukseen ja lantaan sekä peltojen lannoitukseen liittyviin päästöihin. Näiden toteuttaminen voi olla haastavaa ilman tuotannon vähenemistä.”   

MTK muistuttaa, suunnitelmassa on kriittisesti tarkasteltava maan satoisuuden suhdetta lannan ja lannoituksen tai kalkituksen käyttöön, jotka nyt raportoidaan päästöinä samoin kuin hyvien satojen kasvintähteet (s. 69). Laskentaa on suunnitelmallisesti tarkennettava siten, että viljelymenetelmien merkitys maaperäpäästöjen ja biomassan hiilensidonnan erotukseen (nettopäästö) tulee todennettua. Pohjoisen sijainnin takia, 60 asteen pohjoispuolella toteutuva maanviljely vaatii työkalupakkiin mahdollisen laajasti maanmuokkaus- sekä kylvömenetelmiä myös jatkossa. Uupuvat maaperän maalaji- ja tutkitut viljelymenetelmäkohtaiset emissiokertoimet on saatava mahdollisimman pian käyttöön, mikä on suunnitelmassa ja tutkimuksen kautta todettava.   

MTK huomauttaa, että satoisuuden ja maan käytön resurssitehokkuuden merkitys jää suunnitelmassa todentamatta tai aliarvioidaan. MTK huomauttaa, että satoisuuden kehitys voisi olla ylipäätään merkittävämpää, sillä 2,5 %:n lisäisyys tuntuu turhan vaatimattomalta. Täsmäviljelyyn viittaus on välttämätöntä, mutta vaatisi perustaksi ja edellytykseksi maan kasvukunnon, viljavuuden, kasvinjalostuksen sekä IPM- kasvinsuojelun sekä tasapainoisen, kasvin tarpeenmukaisen lannoituksen merkityksen korostamisen. Näitä maankäytön resurssitehokkuutta ja ilmastokestävyyttä edistäviä toimia kuvaa MTK-SLC:n maaperäohjelma (2021), ja ne ovat edellytyksenä myös 4 promillen aloitteelle, johon viitattu nykytoimena (s. 68).    

Suopohjien maatalouskäyttö  

Luonnoksen “Entisten turvetuotantoalueiden maatalouskäyttöön siirtymisen rajoittaminen” (s. 106) tekstistä puuttuu perusteita ja määritelmiä. Kyseessä on suunnitelman epäkohta, koska siinä ei kerrota konkreettisia ilmastovaikutuksia tai tarjota markkinavaihtoehtoja tulevaisuuteen. Tutkimusta tarvitaan paljon lisää. MTK myös huomauttaa, että kaikki turvetuotannosta vapautuvat alueet eivät ole paksuturpeisia vaan suuri osa ohutturpeisia ja ojitettuja lohkoja. Lohkojen hydrologiaa on jo muutettu ja turvekerrosta päältä poistettu. MTK muistuttaa, että potentiaalisia ja yksityisomistuksessa olevia maa-aloja on kuluvalla vuosikymmenellä vapautumassa turvetuotannosta kymmeniä tuhansia hehtaareita ja luonnosteltu teksti rajoittaisi maanomistajan oikeutta päättää alueidensa käytöstä.  MTK korostaa, että suopohjien käytössä maanomistajalle tulee jättää vaihtoehtoja kuten metsitys, uusiutuva energia (esim. aurinkopaneelit) ja maatalous.  

Tässä yhteydessä MTK myös korostaa, että turve- ja multamaat ovat poudankestäviä ja pystyvät tuottamaan hyviä satoja kuivinakin kesinä, mikä on osa huoltovarmuutta. Lisäksi eloperäiset pellot tarvitsevat puolta vähemmän typpilannoitusta, jonka valmistus ilmakehän typpikaasusta sitomalla vaatii paljon energiaa, mikä olisi myös otettava huomioon ilmastovaikutuksia arvioitaessa. Typen lähteistä muodostuu dityppioksidipäästöjä, mutta viimeisimpien tutkimustulosten mukaan päästöt ovat hetkittäisiä piikkejä, joihin vaikuttavat sääolot ja mikrobitoiminta. MTK huomauttaa, että suunnitelman tulisi esittää tutkimuksen lisäämistä, jotta viljelyteknisesti päästäisiin estämään typen tappioita takaisin ilmakehään tai vesistöihin.  

Peltometsäviljely  

Peltometsäviljelyyn (sivulla 111) liittyvä lause ”Peltometsäviljely on vanha viljelytapa, jossa pyritään parantamaan maatalouden toimintaedellytyksiä lisäämällä puita ja pensaita perinteisiin maataloustuotantojärjestelmiin.” luo mielikuvan, että se olisi ollut yleisesti käytetty viljelymenetelmä myös Suomessa. Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmistelun aikana on todettu, että peltometsäviljelystä ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä se voisi Suomen olosuhteissa olla vaatien lisätyöstämistä.   

MTK huomauttaa, että tulisikin mainita peltometsäviljelyn vaativan vielä tutkimusta, tai muuten tuoda esille nykytilanne ja odotukset. Suunnitelmaluonnos lupaa paljon todetessaan, että “peltometsätalouden avulla voi olla mahdollista parantaa peltojen viljavuutta, vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista”. Minkä tyyppisestä viljavuudesta on kyse? Entä puiden juurten vaikutukset salaojiin ja mahdollisiin tukoksiin ja sitä myötä pintavirtailun lisääminen?   

Maanparannusaineet  

 Osio, jossa kerrotaan maanparannusaineiden mahdollisuuksista parantaa maaperän hiilivarastoa (sivulla 111), vaatii MTK:n näkemyksen mukaan täydentämistä vaikutusten arvioinnilla tai tilannekatsauksella. MTK huomauttaa, että myös tiedonpuutteet/-tarpeet tulisi suunnitelmassa mainita.  

Hiilensidontamarkkinoiden edistäminen  

 MTK pitää sivun 108 toteamusta ”Hiilensidontamarkkinoiden kehittäminen voisi edistää päästövähennysten aikaansaamista” ponnettoman lakonisena ja kannustaa valtiota edistämään myös maatalousmailla toimivien hiilensidontamarkkinoiden syntymistä. MTK huomioi, ettei asiaan kiinteästi liittyvää EU:n hiiliviljely-/sertifiointialoitetta ole noteerattu käynnissä olevana EU-politiikan kehityskulkuna. Jotta EU-aloitteesta voisi tulla myös suomalaissa olosuhteissa käytännössä toimiva, tulisi aloitteen valmisteluun osallistua aktiivisesti yhdessä komission kanssa.  

Ravitsemussuositukset  

 Suomen ilmastosuunnitelmaluonnoksessa viitataan ravitsemussuosituksiin (sivu 112–113). MTK korostaa, että ilmastokriteerit on erotettava omaksi kokonaisuudeksi terveyskriteerien rinnalle. Ilmastokriteereissä on tunnistettava pohjoiset erityisolot ja nurmipohjaisen ruuantuotannon suhteellinen etu. Suomen oloissa kasvinviljelyn ja karjatalouden yhdistelmällä saavutetaan ilmastokestävin ja resurssitehokkain ruuantuotanto, sillä 1) karjataloudessa ja bioenergiassa hyödynnettävä nurmi kasvaa Suomessa hyvin ja varmasti ylläpitäen pellon kasvukuntoa ja viherpeitteisyyttä; 2) nurmi on merkityksellinen tekijä ruokakasvien viljelykierrossa parantaen niiden ilmastokestävyyttä ja 3) karjatalous hyödyntää sadot, joiden laatu ei täytä ruoka- tai juomateollisuuden vaatimuksia epäsuotuisina kasvukasvukausina tai korjuuolojen seurauksena. Ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta etuina Suomessa ovat myös runsaat vesivarat ja suhteellisen vähäinen antibioottien käyttö (vain tarpeen mukaan). 

Biokaasu laajamittaisena ratkaisuna KAISU:n haasteisiin  

MTK huomioi, ettei kansallista biokaasuohjelmaa kokonaisuutena ja siinä esitettyjen toimenpiteiden toimeenpanoa ole todettu sivulla 108 kohdassa Ravinteiden kierrätys ja biokaasu. MTK kuitenkin kiittää, että muutamat tärkeimmistä kansallisen biokaasuohjelman toimenpiteistä on poimittu ja mainittu kyseisessä kohdassa. MTK:n näkemyksen mukaan biokaasuekosysteemien edistämiselle kokonaisuutena olisi voinut antaa painokkaamman roolin. Nyt esimerkiksi ei ole täysin selvää etenevätkö kaikki kansallisessa biokaasuohjelmassa esitetyt toimenpiteet käytäntöön asti ja miten toimien pidemmän aikavälin vaikuttavuutta mitataan.  

Lisäksi MTK toteaa huolestuneena suunnitelman laimean biokaasunurmien kehityksen viitatessaan (s. 105) politiikkaskenaarion lisätoimien tuloksena syntyvään pellonkäyttöön (Maanavilja ym. 2021), jossa biokaasunurmiksi suunnitellaan 33 100 ha vuonna 2030 ja 78 500 ha 2040. Merkillepantavaa on, että nämä hehtaarit on suunniteltu vain kivennäismaille. MTK huomauttaa, että biokaasunurmia tarvitaan myös orgaanisille maille ja kysyy miksi suunnitelma ei näe tarvetta ja mahdollisuutta luoda hiiltä sitovaa biokaasunurmimarkkinoita? Tämä ratkaisu mahdollistaisi eloperäisten maiden ilmastokestävän hyödyntämisen biotaloudessa ja ansaitsisi tulla huomioiduksi. Päästövähennyspotentiaali olisi syytä laskea auki.   

  

Rakennusten erillislämmitys 

4a Rakennusten erillislämmitykseen suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 

X Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

En ota kantaa tähän osa-alueeseen 

4b Rakennusten erillislämmitys – avovastaus 

Suomessa iso osa pientalojen lämmityksestä perustuu kiinteistökohtaiseen puuenergiaan ja puu on täydentävänä lämmönlähteenä. Uusilla järjestelmillä vuositason energiatehokkuus voi olla kymmeniä prosentteja parempi samalla kun ilmapäästöt saadaan paremmin suodatettua. Energiapuun käyttö edistää samalla metsien hoitoa ja ylläpitää niiden kasvua, mikä on myös tässä nähtävä ilmastotoimena.  
 

Työkoneet 

5a Työkoneisiin suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 

X Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

En ota kantaa tähän osa-alueeseen 
 

5b Työkoneet - avovastaus 

MTK esittää, että sivulla 92 käynnistettäväksi esitetty ajoneuvoihin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyvä laaja tutkimusohjelma laajennettaisiin heti alusta alkaen koskemaan myös maa- ja metsätalouden työkoneita.  

MTK toteaa, että työkoneiden osalta nykyisiä toimia laajentavat politiikkatoimet eivät sisällä toimijoille käytännössä mitään vaihtoehtoista käyttäytymismallia. Toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaakin ensisijaisesti fiskaaliselta toimelta, jolla on maa- ja metsätalouden harjoittajille kustannuksia nostava vaikutus.  

Jätehuolto 

6a Jätehuoltoon suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

X En ota kantaa tähän osa-alueeseen 
 

F-kaasut 

7a F-kaasuihin suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

X En ota kantaa tähän osa-alueeseen 

 

Teollisuus ja muut päästöt 

8a Teollisuuteen ja muihin päästöihin suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

X En ota kantaa tähän osa-alueeseen 

 

Kuntien ja alueiden ilmastotyö 

9a Kunnille ja alueille suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

X En ota kantaa tähän osa-alueeseen 

 

Kulutuksen hiilijalanjälki 

10a Kulutukseen suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 

X Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

En ota kantaa tähän osa-alueeseen 

10b Kulutus - avovastaus 

Kulutusperäiset päästöt ja niiden laskenta vaatii tarkennusta. Esimerkiksi ruuankulutuksen päästöt (hiilidioksidin hajoaminen) lasketaan maataloudelle, joka sitoo kulutuksessa vapautuvan hiilidioksidin (mutta jätetään huomiotta). Tämä luo epätasa-arvoisuutta sektorien ja alueiden välille. Ruuantuottajakunnat eivät voi saavuttaa hiilineutraalisuutta kuten ruuankuluttajakunnat.   


Julkiset hankinnat 
 

11a Julkisiin hankintoihin suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 

X Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

En ota kantaa tähän osa-alueeseen 

11b Julkiset hankinnat - avovastaus 

Toimenpiteissä ehdotetaan tarkasteltavaksi mahdollisuuksia sisällyttää hankintalainsäädännön tavoitteisiin velvoite huomioida ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat. MTK muistuttaa, että ensin on lisättävä vaikutusarviointien laatua ja tarkkuutta eli paikata todettu tietovaje ja sen myötä laskenta sekä ottaa huomioon kotimaisen tuotannon suhteelliset vahvuudet. Maatalouden osalta on nähtävä myös veden saatavuus (3 % vuosivalumasta käytössä), mikä luo suhteellista etua kotimaiselle ruuantuotannolle (suhteellinen vesijalanjälki).  
 

Muut poikkisektorit 

12a Muille poikkisektoreille suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus 

Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin 

X Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Näille osa-alueille pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

En ota kantaa näihin osa-alueisiin 

12b Muut poikkisektorit - avovastaus 

MTK:n näkemyksen mukaan biokaasuekosysteemien edistämiselle kokonaisuutena olisi voinut antaa painokkaamman roolin. Nyt esimerkiksi ei ole täysin selvää etenevätkö kaikki kansallisessa biokaasuohjelmassa esitetyt toimenpiteet käytäntöön asti ja miten toimien pidemmän aikavälin vaikuttavuutta mitataan.  

.  
 

Toimenpideohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi 

13a Toimenpideohjelman vaikuttavuus 

Yhdyn toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaisuuteen 

X Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä 

Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia 

En ota kantaa toimenpideohjelmaan 

13b Toimenpideohjelma – avovastaus 

Kunnianhimoa tulisi lisätä kustannustehokkaiden toimenpiteiden valikoimiseksi ja edistämiseksi. Tämä vaatii toimenpiteistä lisää tutkimusta, päästövähennyksistä kustannuksineen. Myös toimien toteutettavuutta ja konkretiaa (esim. markkinat, luonnonolojen merkitys) eri aikajänteillä tulisi arvioida huomattavasti enemmän, jotta toimien ja suunnitelman luotettavuus paranisi. Priorisointi relevanteimpien ja kustannustehokkaimpien toimien edistämiseksi, jossa otetaan huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä luonnonolojen riippuvuus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, edistäisi suunnitelman ymmärrettävyyttä ja uskottavuutta.   

13c Mitä lisätoimia ehdotatte tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi? 

Maatalouden tuottavuuteen ja resurssitehokkuuden lisäämiseen tarvitaan täsmäviljelyn edistämistä digitalisaatiolla eli älymaataloudella sekä maan kasvukunnon perusparannuksia (vesitalous, kalkitus) toimen onnistumiseksi. Täsmäviljelyyn siirtymiseen kannustaminen on välttämätöntä, mutta vaatisi perustaksi ja edellytykseksi maan kasvukunnon, viljavuuden, kasvinjalostuksen sekä IPM- kasvinsuojelun ja tasapainoisen täsmälannoituksen merkityksen korostamista. Pohjoisen sijainnin takia, 60 asteen pohjoispuolella, toteutuva maanviljely vaatii työkalupakkiin mahdollisen laajan kokoelman maanmuokkaus- sekä kylvömenetelmiä myös jatkossa. Vaihtoehtoja on pidettävä tarjolla, joiden hyödyntäminen päätetään lohko- ja vuositasolla. Tätä edesauttamaan tarvitaan laajempaa panostusta tutkimukseen monien menetelmien kohdalla eri puolella Suomea, jotta saadaan kaikki maalajit otettua huomioon. 
 

Suunnitelman ympäristö-, talous- ja sosiaaliset vaikutukset 
 

14 Suunnitelman ympäristö-, talous- ja sosiaaliset vaikutukset 

Suunnitelman politiikkatoimissa tulisi painottaa pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Eri ilmastotoimien vaikutusarvioinnit ovat puutteellisia tai uupuvat, sekä päästövaikutuksiltaan että markkinamahdollisuuksiltaan, mikä vaikeuttaa ympäristövaikutusten lisäksi taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia.  
 

Muita huomioita 

15 Muita huomioita 

16 Voiko organisaationi osaltaan edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista? 

X Kyllä 

Ei 

 


Liisa Pietola

ympäristöjohtaja

maa- ja metsätaloussektoreiden ympäristö-, ilmasto-, luonnonsuojelu- ja maankäyttöasioista vastaava johtaja, kestävä kehitys ja ympäristövastuu, kansainväliset ympäristöasiat

+35820 413 2434

+35850 438 4014

aiheet: lausunto