Lausunto

Lausuntopyyntö kansallinen metsästrategia 2025:n päivityksestä

30.11.2018

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntona Kansallisen metsästrategia 2025:n päivityksestä kunnioittavasti seuraavaa. 

YLEISLUONTOISET KOMMENTIT KANSALLISEN METSÄOHJELMAN PÄIVITYKSEEN: 

MTK pitää laadittua Kansallisen metsästrategian päivitystä kokonaisuutena erittäin onnistuneena, ja antaa tunnustusta sidosryhmien mahdollisuudelle osallistua metsästrategian päivitystyöhön. Kansallisen metsästrategian päivityksessä on hyvin kuvattu metsästrategian yhteydet muihin poliitikkoihin sekä myös kansainvälisiin tavoitteisiin.  

Kuten päivitetyssä Kansallisessa metsästrategiassakin on todettu, MTK:n mielestä metsäpolitiikalla tulee edistää metsiin, metsänomistukseen ja puun ja muiden metsistä saatavien raaka-aineiden käyttöön liittyviä innovaatioita, yrittäjyyttä, uusia investointeja, liiketoiminnan kasvua sekä uusien työpaikkojen luomista. 

Kansallisen metsästrategian päivityksessä on myös onnistuneesti kuvattu metsäalan nopeasti muuttuva toimintaympäristö haasteineen, metsäalan laajat mahdollisuudet sekä tunnistettu metsäalan merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle. Lisäksi kansallisen metsästrategian päivityksessä on kattavasti otettu huomioon metsien tuottamat moninaiset hyödyt ja tunnistettu niihin liittyvät elinkeinomahdollisuudet myös metsänomistajien näkökulmasta.  

MTK pitää myös erittäin hyvänä, että Kansallisen metsästrategian päivityksessä on tunnistettu tarve panostaa metsien kasvun lisäksi metsien tuottamien ilmasto- ja ympäristöhyötyjen vahvistamiseen. 

Kansainvälinen metsäpolitiikka ja EU-vaikuttaminen kokonaisuus on MTK:n mielestä edelleen hyvin kattavasti laadittu ja siinä on tunnistettu kansainvälisen vaikuttamisen merkitys suomalaisen metsäalan kilpailukyvylle. 

Metsästrategian toteuttamiseen laadittu hankesalkku on MTK:n näkemyksen mukaan hyvin perusteltu. Samalla MTK haluaa kuitenkin todeta, että toimintaympäristön syystä tai toisesta äkillisesti muuttuessa, hankesalkkua pitää pystyä joustavasti ja nopeasti uudelleensuunnata myös strategian toimeenpanon aikana. 

MTK haluaa korostaa metsästrategian toimeenpanon ja riittävän resurssoinnin merkitystä ja pitää tärkeänä, että metsäalan toimijat sekä eri hallinnonalat laajasti sitoutuvat kansallisen metsästrategian toimenpanoon. Julkisesti rahoitetulla tutkimustoiminnalla on myös Kansallisen metsästrategian toimeenpanossa keskeinen rooli. MTK pitää tärkeänä, että tutkimustoiminnan rahoitus pystytään turvaamaan. Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa on päivityksen hyväksymisen jälkeen tarve jatkaa viiveettä.  

Kansallisen metsästrategian toimeenpanossa ja metsäelinkeinon toimintaedellytysten turvaamisessa MTK haluaa strategisella tasolla korostaa seuraavia asioita:  

Metsätuhojen ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä metsien terveydentilan jatkuva seuranta 

Liikenneverkon kokonaistoimivuus sekä korjausvelan poisto 

Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistamaan metsissä tapahtuva työ 

Työvoiman saannin turvaaminen 

YKSITYISKOHTAISET KOMMENTIT KANSALLISEN METSÄOHJELMAN PÄIVITYKSEEN: 

MTK haluaa edellä mainittujen asioiden lisäksi kiinnittää huomiota seuraaviin yksityiskohtiin Kansallisen metsästrategian päivityksessä. 

2.2 Investoinnit puuta jalostavaan teollisuuteen ovat elpyneet 

3. Kappale: MTK korostaa, että puun saatavuus riippuu puumarkkinoiden toimivuudesta ja metsätalouden kannattavuudesta. Pelkästään 2000-luvulla kestäviä hakkuumahdollisuuksia on riittämättömän kysynnän vuoksi jäänyt hyödyntämättä varovasti arvioiden 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Investointien toteutuminen riippuu monista muistakin tekijöistä kuin puun riittävyydestä ja lisäksi raakapuun käytössä metsäteollisuudessa tapahtuu muutoksia muun muassa painopaperien kysynnän supistuessa.  

5. Kappale: Uusia investointeja suunnitellaan myös nestemäisten liikennepolttoaineiden tuotantoon.  

2.7 Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen korostuvat metsäalalla 

4. Kappale: MTK:n mielestä metsätalouden ilmastokestävyyden parantaminen edellyttää myös tutkimus- ja metsänjalostustoimintaan panostamista.  

2.9 Työn tekemisen tavat ja työvoiman tarve muuttuvat 

Tietolaatikko: Taloudellisesta näkökulmasta metsäalan yrittäjyyden suurin kasvupotentiaali MTK:n näkemyksen mukaan on puukaupallisissa palveluissa.   
2.11 Suomen metsävarat, metsätalous ja monimuotoisuus 

2. Kappale: MTK:n näkemyksen merkittävin syy kestävien hakkuumahdollisuuksien täyskäytölle on riittämätön kysyntä. Puun käyttöön liittyvät investoinnit asettuvat markkinaehtoisesti tasolle, missä toimijat voivat kaikissa markkinatilanteissa varmistaa puuhuollon toimivuuden. 

Kappale 3.2.1. Metsäalan osaaminen on monipuolista ja vastaa muuttuvia tarpeita 

1. Kappale: kappaleessa todetaan, että ”Metsäalan tutkimukseen ja osaamiseen on panostettu Suomessa runsaasti.” MTK haluaa, että edellä mainittuihin asioihin panostetaan myös tulevaisuudessa, ja että Luonnonvarakeskuksen viranomaispalveluiden resurssit, sekä tilastopalveluiden että metsätuhojen seurannan osalta, pitkäjänteisesti turvataan.   

4. Kappale: MTK kannustaa hyödyntämään Metsäkoulutus ry:n roolia koulutuksenjärjestäjien välisessä yhteistyössä. 

Tavoitteet, 4. kohta: Tutkimus- ja viranomaistoiminta vastaa biotalouden tarpeisiin. 

Kappale 3.2.2. Hallinto on joustava, vaikuttava ja asiakaslähtöinen 

2. Kappale: MTK pitää tärkeänä, että paikkatietoon perustuvia työkaluja kehitetään myös metsätuhojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. 

3.3.1 Metsätalous on aktiivista ja yritysmäistä 

1. Kappale: Yritysmäisessä metsänomistuksessa MTK:n näkemyksen mukaan korostuu ennen kaikkea korostua taloudellinen kannattavuus. 

5. Kappale: Kappaleessa todetaan, että ” Aktiivisen metsänhoidon esteenä on usein metsänomistuksen tavoitteiden epäselvyys”. MTK haluaa korostaa, että metsänomistuksessa pitää kunnioittaa metsänomistajan tavoitteita, jotka voivat olla hyvin moninaisia. Metsäpalveluiden tarjoajien pitää pystyä tuottamaan metsänomistajien tavoitteiden mukaisia palveluita. 

Tavoitetaulukko: MTK edellyttää, että metsälahjavähennysjärjestelmä on voimassa myös vuonna 2025, eli se lisättäisiin tavoitteeksi. 

3.3.2 Metsäluonnon monimuotoisuus sekä ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys vahvistuvat 

Sivu 45, 4. Kappale: MTK pitää tärkeänä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, metsänjalostukseen käytettävä rahoitus pystytään turvaamaan. 

Sivu 47, tavoitetaulukko: MTK esittää, että metsätuhojen seurantaan ja hallintaan laaditaan oma tavoite. 

Juha Hakkarainen
metsäjohtaja

Erno Järvinen 
tutkimuspäällikkö