Lausunto

Valtioneuvoston selvitys: EU:n kriisivarautumisen ja resilienssin vahvistaminen; Suomen näkemyksiä varautumisunionistrategian valmisteluun

29.05.2024

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Aiemmassa lausunnossaan Suomen avaintavoitteista EU-vaalikaudelle 2024-2029 MTK on todennut, että ”EU:n on yhdessä vahvistettava vastustuskykyä (resilienssiä) erilaisia kriisejä vastaan ja oltava joustava häiriötilanteiden jatkuessa. On tärkeää varmistaa energiaomavaraisuus, kriittisten raaka-aineiden (mukaan luettuna uusiutuva metsäraaka-aine) tuotanto sekä tuotantoketjujen toimivuus. Jokaisen EU-maan on kannettava globaali vastuunsa ja varmistettava kyky tuottaa ruokaa nyt ja tulevaisuudessa. Ruoan globaali kysyntä kasvaa edelleen maailmassa ja ruokaturva on pidettävä keskeisellä sijalla Euroopan unionissa myös tulevaisuudessa."

MTK nostaa esille, että samaisissa maaliskuun 2024 Eurooppa-neuvoston päätelmissä, jossa ehdotetaan EU:lle varautumisstrategiaa, tehdään useita päätelmiä maatalouteen liittyen. Päätelmissään Eurooppa-neuvosto korostaa mm. häiriönsietokykyisen ja kestävän maatalousalan merkitystä elintarviketurvan ja unionin strategisen riippumattomuuden kannalta. Eurooppa-neuvosto korostaa niin ikään elinvoimaisten maaseutuyhteisöjen arvoa sekä yhteisen maatalouspolitiikan keskeistä roolia tässä suhteessa.

MTK pitää tärkeänä sitä, että Euroopan unionin varautumista ja kriisitoiminnan kokonaisvaltaista, koordinoitua ja kaikki uhat kattavaa lähestymistapaa, mukaan lukien EU:n varautumisstrategia, edistetään Eurooppa-neuvoston maaliskuun päätelmien mukaisesti. Horisontaalista, kaikki relevantit politiikka-alat kattavaa kriisivarautumista tulee edistää parhaalla mahdollisella tavalla ja sen tulisi olla keskeisessä roolissa tulevan komission ohjelmassa. Luonnollisesti on selvää, että EU:n toimintamahdollisuudet asiassa vaihtelevat eri politiikka-alueilla, mutta keskeisissä EU-politiikoissa varautuminen sekä kriisit ja uhat kattava lähestymistapa on syytä pitää vahvasti mukana.

MTK tukee perusmuistiossa esitettyä näkökulmaa, että viimekädessä kukin jäsenvaltio on vastuussa omasta varautumisestaan ja huoltovarmuudestaan. On kuitenkin niin, että toimivalla EU-tason yhteistyöllä voidaan saavuttaa asiassa lisähyötyä ja tehostumista. On Suomen edun mukaista, että varautumisasioissa tehtäisiin nykyistä enemmän yhteistyötä jäsenmaiden välillä ja että asiassa on mahdollista luoda eurooppalainen toimintamalli. Suomen kannattaa olla aktiivisesti edistämässä tällaista tavoitetta.

MTK niin ikään yhtyy perusmuistiossa kuvattuun Suomen kantaan siinä, että varautumisessa ei ole kyse pelkästään esimerkiksi kriisinhallinnasta ja siviilivalmiudesta vaan laajemmasta turvallisuuskokonaisuudesta, kuten sisämarkkinoiden kriisinsietokyvystä, huoltovarmuudesta ja toimitusketjuista, hybridi ja kyberuhista, kriittisten infrastruktuurien uhista, terveysuhista, lääkkeiden saatavuudesta, ruokaturvasta ja vesihuollosta, ilmastoresilienssistä, henkisestä kriisinkestävyydestä, kriittisestä osaamisesta, disinformaation tunnistamisesta ja medialukutaidosta. Kokonaisturvallisuuden malli kattaa myös puolustuksen.

On tärkeää, että varautumisstrategian sisältö ja toimeenpano suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asianmukaisten sidosryhmien kanssa, ottaen myös huomioon eri maiden olemassa olevat toimintamallit ja EU:n toimivallan rajoitukset. EU:n toimien tulee olla kansallisia kriisivarautumisen ja huoltovarmuuden toimintamalleja täydentäviä ja tukevia. Erityisesti tulee välttää yrityksille ja hallinnolle aiheutuvaa mahdollista hallinnollista taakkaa, koska siten heikennetään huoltovarmuuden perustana olevaa yritysten taloudellista toimintaa.

MTK pitää erittäin tärkeänä, että varautumisasioissa säilytetään suomalainen toimintamalli, jossa yksityisen sektorin toimijat, järjestöt ja julkinen sektori yhdessä toimien ovat mukana suunnitelmallisesti ja käytännönläheisesti toteuttamassa varautumista erilaisiin uhkiin kattavasti yhteiskunnan eri aloilla sekä maan eri alueilla. Tämä on keskeinen osa suomalaista huoltovarmuutta. Perusmuistiossa asiaa ei kuvata tarkasti ja esimerkiksi järjestöjen rooli jää mainitsematta.

Maanpuolustuksen, kriisivarautumisen ja rajaturvallisuuden vahvistaminen edellyttävät nykyisen resurssoinnin kasvattamista. Puolustusteollisen toiminnan vahvistamisesta on huolehdittava siten, ettei se heikennä yhteiskunnan ja kansalaisten tarvitseman muun välttämättömän tuotannon toimintaedellytyksiä. MTK korostaa tässä yhteydessä erityisesti maa- ja metsätalouden tarjoamia mahdollisuuksia parantaa kokonaisturvallisuutta ja samalla edistää puhdasta siirtymää, biotaloutta ja kiertotaloutta (Suomen pääprioriteetit EU:n strategiseen agendaan ja tulevan komission ohjelmaan) sekä näiden kokonaisuuksien sisällyttämistä monivuotiseen rahoituskehykseen asianmukaisin rahoitusinstrumentein. MTK korostaa sitä, että EU tarvitsee tulevaisuudessa jonkin verran nykyistä suuremman budjetin, jotta unioni voi vastata edessä oleviin haasteisiin.

MTK korostaa erityisesti itäisen Suomen ja koko EU:n itäisten ulkoraja-alueiden rajaseutujen elinvoiman merkitystä myös turvallisuusnäkökohdista. EU:n tulevassa politiikassa tarvitaan toimenpiteitä, joilla huolehditaan unionin itäisten ulkorajojen elinvoimasta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. MTK on esittänyt mm. sitä, että Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaan sisällytetään erityinen itäisen ulkorajan elpymis- ja kehittämisrahasto, jonka tavoitteena olisi vahvistaa Venäjän raja-alueiden EU:n puoleisten maakuntien taloutta ja lieventää niille sodasta koituneita haitallisia vaikutuksia. Asialla on vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.

Kunnioittavasti, Simo Tiainen
Johtaja
simo.tiainen@mtk.fi puh. +358 40 55 33 13

Valtioneuvoston selvitys: Suomen avaintavoitteet EU-vaalikaudelle 2024-2029

aiheet: kriisivarautuminen, resilienssi