null Loppuuko maito?

Blogi – Kotieläimet ja maito

Loppuuko maito?

16.2.2016

Ajankohtainen havainto lienee, että maidontuotannosta luopuminen jyrkkenee. Tämä ei ole uutinen, koska sitä on odotettu. Olen asiaan kiinnittänyt huomiota blogissani 21.8.2015 mm. seuraavasti: ” PTT:n taloustutkassa Perttu Pyykkönen analysoi maitotalouden tilannetta. Hän otsikoi kirjoituksen siten, että lyhyellä aikavälillä Venäjän paluu ei auttaisi maidontuottajaa. Tuon kirjoituksen analyysi on erittäin hieno ja perusteet oikeita. Hieman kirjoituksen motiivi mietitytti, koska esitetyt faktat käänteisinä varmasti toisivat valoa tulevaisuuteen. Lisäksi odotin otsikon perusteella tutkijalta, mitä nyt pitäisi tehdä? ” 

Tämä lainaus osoittanee, että tieto / aavistus maitotalouden laman syventymisestä ei suinkaan tule yksinomaan tuottajahintatason laskusta vaan myös siitä, että tuotantomäärä laskee huomattavasti ja lisääntyvällä vauhdilla. Se heijastus näkyy koko ketjussa. Kysymys kuuluu, pitääkö tehdä jotakin? Onko tekijöitä? Mihin tähdätään?

Minä kommentoin näihin kolmeen asiaan omalla vähäisellä osuudellani. Maidon merkitys maatalouden kokonaisuuteen on niin suuri, että jotain on tehtävä. Ei voi olla totta, että hyväksymme jälleen ns. luontaisen kehityksen. Uskon, että kokoamalla voimat voidaan kehityskulkuun vaikuttaa merkittävästi. Yksittäiset toimenpiteet tuskin muuttavat kehitystä erikseen, mutta eri toimenpiteet yhdessä luovat uskoa perustuotantoon ja sen jatkuvuuteen.

Onko tähän elinkeinopoliittiseen yhteistyöhön mahdollisuuksia ja tekijöitä riippuu paljon siitä, miten koko elintarvikeketju suhtautuu asiaan. Tässä ei auta tuotantosuuntien välinen kamppailu, alueiden välinen eriarvoisuus tai markkinoiden voivottelu. Totean myös tässä yhteydessä, että jos puheenjohtaja Marttilan puheet MTK:n elinkeinopoliittiseen suuntautumiseen tarkoittavat esille ottamaani ajatusmallia, olen sen vankkumaton kannattaja. Kyseessä on asia, johon MTK ei yksin kykene, mutta koko ketju kykenee. Tuloksia ei kannata odottaa nopeasti, mutta kun bunkkerit avataan ja tavoitteet asetetaan, myös onnistutaan varmasti. Mikäli asia poikii yhteistyötä, voidaan varmaankin halpuuttamiskeskustelukin unohtaa ja päätyä vaikkapa K-kaupan mallin mukaiseen kotimaiseen kannustamiseen.

Maaseudun Tulevaisuus on oikein havainnut asian painoarvon ja tehnyt asiasta koko aukeaman mukaisen artikkelin. Uskoisin, että sitä luetaan laajasti maidontuotannon piirissä ja ollaan varmaankin myös herkällä mielellä kehittämiseen. Toimintamalli on oma-aloitteinen ratkaisumalli. ”Kalaa kannattaisi pyytää vaikka ei saalista tulisikaan?”  

Ei saisi puhua menneestä, mutta muistan hyvin MTK-urani alkuvaiheessa 70-luvun puolivälissä, että vaikuttamiseen alueelliseen elinkeinopolitiikkaan oli tärkeässä asemassa mm, liiton toiminnassa. Yhteys ns. markkinointijärjestöihin, teollisuuteen ja kauppaan oli päivittäistä, ja se oli ajoittain jopa hauskaa hommaa. Ihmiset ja asiat tulivat perinjuurin tutuiksi. Toimiiko vanha saapluuna, tuskin samoin kuin aikanaan, mutta ei myöskään aiheuta vahinkoa?

Markku Vuorensola
mvuorens(at)welho.com

VETERAANIVÄRINÄÄ

Markku Vuorensola, eläkkeellä, MTK


agrologi
MTK-liiton toiminnanjohtaja 1980-91
kansanedustaja 1991-1999
MTK:n vastaava järjestökouluttaja 1999-2012