Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
Lausunto
Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
24.09.2019
Ympäristöministeriö
Hallituksen esitysluonnos sisältää ehdotukset vesienhoitosuunnitelman valmistelussa tehtävään yhteistyöhön, tavoitteiden vaiheittaiseen saavuttamiseen sekä ympäristöseurannan suorittamiseen liittyen.
14 §: Yhteistyö vesienhoitosuunnitelman valmistelussa
Ei huomautettavaa
25 §: Tavoitteiden saavuttaminen vaiheittain
Esityksessä ehdotetaan muutettavan vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain pykälää, jossa säädetään mahdollisuudesta pidentää vesienhoitosuunnitelmassa ympäristötavoitteiden saavuttamisen määräaikoja. Pykälän muutos koskee luonnonolosuhteiden vuoksi tehtävää määräajan pidentämistä, jonka ehdotetaan olevan vesipuitedirektiivin kanssa yhtenäinen ja mahdollistavan luonnonolosuhteista johtuvan aikataulupidennyksen käytön vuoden 2027 jälkeen. MTK katsoo, että muutos on erittäin tarpeellinen.
28 a §: Ympäristöseurannan suorittaminen
Uuden pykälän mukaan ”Vesienhoidon ja merenhoidon tehtäviä hoitavalla viranomaisella ja tämän määräämällä virkamiehellä sekä virkamiestä avustavalla henkilöllä on oikeus tässä laissa tarkoitetun ympäristöseurannan suorittamista varten: 1) tehdä tarkastuksia ja tutkimuksia, 2) tehdä mittauksia ja ottaa näytteitä ja 3) tallentaa ääntä ja kuvaa.”
MTK katsoo, että rajanveto vesilainmukaisen tutkimusluvan ja luonnoksessa esitetyn ympäristöseurannan suorittamisen välillä jää epämääräiseksi. Laissa luetellut 3 kohtaa antavat paljon laajemmat valtuudet toimia maastossa kuin perusteluissa annetaan ymmärtää. Tutkimusten laajuutta ja rajanvetoa tutkimusluvan tarpeeseen tulee selvittää.
Lisäksi esitetään, että ”tehtäviä suorittavalla on oikeus kulkea toisen alueella.” Kulkemisen muoto jää pykälässä epäselväksi, mutta perusteluissa todetaan, että kulkeminen voi tarkoittaa jalan liikkumista, mutta myös ajoneuvoilla kuten autoilla tai moottoroidulla kalustolla liikkumista. MTK katsoo, että lain tarkkarajaisuuden vaatimus ei täyty luonnoksessa esitetyssä muodossa. Moottoriajoneuvolla kulkemisessa noudatetaan maastoliikennelakia eikä tässä yhteydessä ole tarvetta luoda maastoliikennelaista poikkeavaa normistoa.
Luonnoksen mukaan vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. Tämän tyyppisissä laeissa ei kuitenkaan tule viitata vahingonkorvauslakiin, vaan maanomistajalle aiheutuvista haitoista ja vahingoista tulee kirjata erikseen kuten vesilaissa on tehty. Seurannasta aiheutuvat edunmenetykset tulee korvata täysimääräisesti siten kuin vesilaissa määrätään.
Luonnoksessa esitetään, että ”Ympäristöseurannasta on tarvittaessa ilmoitettava etukäteen alueen omistajalle tai haltijalle.” MTK esittää, että sanamuoto muutetaan vastaamaan vesilain vastaavaa säännöstä: ”Jollei erityisistä syistä muuta johdu, tutkimuksesta on etukäteen ilmoitettava kiinteistön omistajalle tai haltijalle.” Sanamuoto “tarvittaessa” ei ole riittävän tarkkarajainen ilmaus ja lisäksi mahdollistaa hyvin monenlaiset tulkinnat ilmoittamisessa. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen tulee olla pääsääntö, koska myös toimenpiteistä sopiminen kuuluu lainmukaiseen toimintaan.
Lisäksi luonnoksessa esitetään, että ”Tehtävää hoitava voi sopia alueen omistajan tai haltijan kanssa tehtävän suorittamisen yksityiskohdista kuten aikataulusta, järjestelyistä ja tehtävään liittyvistä muista käytännön seikoista.” MTK vaatii, että sana ”voi” tulee muuttaa muotoon ”tulee ensisijaisesti”.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Airi Kulmala
asiantuntija, ympäristö
maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE, yleiset maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelukysymykset
+358 40 075 5454