Sisältöjulkaisija

angle-left null Luonnos Suomen susikannanhoitosuunnitelmaksi

Lausunto

Luonnos Suomen susikannanhoitosuunnitelmaksi

6.9.2019

Maa- ja metsätalousministeriö

Yleistä 

Luonnoksen johdannossa todetaan, että Suomen susikannan hoitosuunnitelma on susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu. Hoitosuunnitelmalla pyritään sovittamaan yhteen yhtäältä susireviireillä asuvien ja toimivien kansalaisten tarpeet sekä toisaalta susikannan suojelun tarpeet. Suunnitelmalla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin. 

Kesäkuussa 2019 Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa ja Suomen ja Venäjän välisellä raja-alueella olevien susilaumojen yhteismääräksi 24 susilaumaa. Susien kokonaismäärän arvioitiin olleen maaliskuussa 2019 185-205 sutta. Kanta oli vajaan 10 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2018 (165-190 yksilöä). 

Tutkimusten mukaan susien laiton tappaminen on ollut merkittävin susikannan kasvua rajoittava tekijä, mutta lisäksi on selvitetty, että susien laillisella metsästyksellä on vähentävää vaikutusta susien laittoman tappamiseen. Luonnoksen mukaan susien sietämisen edistämiseen on tehtävä töitä, jotta susien laillinen kannanhoidollinen metsästys voisi jatkossa olla riistahallinnolle aito keino johdonmukaisesti lisätä luottamusta hallinnon ja paikallisten välillä. Laillinen metsästys ei kuitenkaan ole ainoa keino susien sietämisen lisäämiseen.  

Hoitosuunnitelman lyhyemmän aikavälin tavoite on, että pienin elinvoimainen susikanta on vähintään 25 lisääntyvää paria. Lisääntyviksi pareiksi lasketaan sellaiset parit, joilla on vuotta nuorempia jälkeläisiä. Suomen ja Venäjän välisen valtakunnan rajan molemmilla puolilla elävistä lisääntyvistä pareista puolet lasketaan osaksi Suomen susikantaa. 

Susi on selvästi haasteellisin suurpetomme. On selvää, että suden hyökkäykset niin tuotantoeläinten kuin koirienkin kimppuun aiheuttavat ihmisissä vihaa ja pelkoa. Pelkkä suden läsnäolo aiheuttaa monille maaseutuyrittäjille ylimääräisen työn ja kustannusten lisäksi jatkuvaa huolta ja murhetta. Susi vaikuttaa lähes kaikkien susireviirillä asuvien ihmisten elämään.  

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta laillisesti tapahtuvan kannanhoidollisen metsästyksen salliminen on ainoa järkevä tapa susikannan säätelemiseksi ja laittoman tappamisen estämiseksi. 

Hoitosuunnitelman alussa on kerrottu susikantojen suuruudesta Euroopassa ja arvioitu, että Suomen susikanta ei ole kovinkaan suuri. Esitetyt luvut pitää kuitenkin suhteuttaa niin pinta-aloihin kuin esimerkiksi kotieläinten kokonaismääriin. Lisäksi on muistettava, että esitetyissä maissa painitaan hyvin merkittävien susiongelmien kanssa.  

2.1.1 Vahinkojen korvaaminen 

Esityksen mukaan suden aiheuttamat kotieläin- ja koiravahingot korvataan täysimääräisesti ja että suden aiheuttamat kotieläin- ja koiravahingot pyritään maksamaan mahdollisimman pian hakemusten jättämisestä määrärahojen niin salliessa. 

MTK pitää hyvin tärkeänä, että kotieläinvahingot korvataan kaikki täysimääräisesti. Nykyjärjestelmä korvaa ainoastaan löydetyt eläimet ja korvausten ulkopuolelle jää kaikki se lisätyö, mitä aiheutuu vahinkojen selvittelystä, karkoittuneiden eläinten etsimisestä ja kokoamisesta. Joskus tähän kuluu useita päiviä. Myös kadonneet eläimet jäävät tällä hetkellä korvausten ulkopuolelle. Maksuaikataulujen nopeuttamiselle on myös selkeä tarve.   

2.2.3 Vahinkojen ennaltaehkäisy 

Luonnoksessa on esitetty, että Maa- ja metsätalousministeriö varaa valtion talousarvioon määrärahan vahinkojen ennaltaehkäisyyn, jolla avustetaan mm. petoaitatarvikkeiden hankintaa eläintuotantotiloille, joille sudet aiheuttavat merkittävää uhkaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston valmistelussa selvitetään mahdollisuus ohjata maaseudun kehittämisvaroja suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyyn. 

MTK pitää erittäin tärkeänä, että vahinkojen ennalta ehkäisyyn panostetaan entistä enemmän. Nykyisellään lähes kokonaan yrittäjien maksettavaksi jäävää aitausten rakentamista ja ylläpitoa tulee jatkossa rahoittaa yhteisvastuullisesti yhteiskunnan rahoituksen kautta. Valtion talousarvion kautta kulkeva rahoitus on tärkeä ja sitä tulee lisätä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston niukkenevien varoja ei kuitenkaan tule ohjata tähän tarkoitukseen. Tämän sijaan tulee selvittää mahdollisuudet käyttää luonnonsuojeluun kohdistettujen varojen käyttömahdollisuudet tärkeään ennaltaehkäisyyn. 

Viranomaisten ylläpitämän vahinkotilaston mukaan sudet ovat 2010-luvulla tappaneet tai vahingoittaneet noin 30 - 50 koiraa vuodessa. Eniten koiravahinkoja tapahtuu Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, joissa susien määräkin on ollut suurin. Susien edustama uhka on suurin metsästyskoirille. 

Esityksessä todetaan, että koiravahingot heikentävät suden hyväksyttävyyttä metsästäjien keskuudessa ja tämän vuoksi vahinkojen ennaltaehkäisyyn on panostettava. MTK muistuttaa lisäksi, että hirvikantojen säätely perustuu koirametsästykseen. Vahinkoriskin pienentäminen on erittäin tärkeää myös tästä näkökulmasta.  

2.6.1 Monilajinen kannanhoito 

Luonnoksessa on asetettu tavoite seuraavasti: Suurpetojen vaikutusalueilla turvataan hirvieläinten metsästys ja hirvieläinkantojen hoidon kestävyys ottamalla suurpetojen vaikutus huomioon hirvieläinkantojen metsästyksen suunnittelussa ja alueellisessa tavoitteenasettelussa. 

Lisäksi todetaan seuraavaa: ”Suurpetojen vaikutus hirvikantaan on tarpeen ottaa huomioon hirvikannan hoidon tavoiteasettelussa, verotuksen suunnittelussa ja metsästyksessä. Myös aiemmin hirvikannan verotussuosituksissa on pyritty ottamaan suurpetojen saalistusvaikutus huomioon sisällyttämällä siihen liittyviä tietoja laskentamalliin. Toisinaan hirvikanta on kuitenkin paikallisesti pienentynyt tavoiteltua pienemmäksi, kun suurpetojen ja metsästyksen yhteisvaikutusta ei ole kannanhoidon toteutuksessa huomioitu riittävästi tai sen suuruutta ei ole tunnettu riittävällä tarkkuudella”.  

Hirvikannan hoidossa sovellettavan tiedon tuottamista suurpetotilanteesta ja suurpetojen saalistusvaikutuksesta onkin tarpeen kehittää. Esityksessä korostetaan, että hirvenmetsästyksen järjestämisen jatkuvuus on turvattava myös vahvoilla suurpetoalueilla ja että kestävän hirvenmetsästysmahdollisuuden säilyminen suurpetotiheillä alueilla voi osaltaan edistää myös sosiaalista sietokykyä suurpetoja kohtaan. Kestävä hirvikannan hoito turvaa osaltaan myös suurpetojen ravintotarpeet. 

Suurpetojen vaikutus hirvieläinkantoihin ja metsästyksen suunnitteluun on välttämätöntä huomioida. MTK kannattaa monilajisen kannanhoidon näkökulmaa, koska tällöin suden lisäksi huomioidaan esimerkiksi karhukanta. Jos suurpetojen yhteismäärä alueella on kohtuuttoman suuri, kuten Pohjois-Karjalassa, tulee monilajisessa tarkastelussa karhukannan alentamiseen kiinnittää erityistä painotusta. Tällä on merkitystä paitsi hirvenmetsästykseen, myös kotieläimiin kohdistuvaan suurpetojen vahinkopaineeseen.   

MTK vastustaa jyrkästi, että monilajisen kannanhoidon perusteella vahva suurpetokanta tulisi huomioida alueellisissa hirvikantatavoitteissa. Tämä merkitsisi periaatetta, että mitä enemmän alueella on suurpetoja, sitä korkeampia hirvikantatavoitteita tulee asettaa. Tätä periaatetta on mahdotonta hyväksyä.  Nykyisellään hirvikantatavoitteet ovat useimmilla hirvitalousalueilla asetettu siitä näkökulmasta, että maa- ja metsätalouden hirvivahingot säilyisivät kohtuullisina. Jos jollakin hirvitalousalueella petokanta vahvistuu, ei se mitenkään lisää taimikoiden ja eikä metsänomistajien vahinkojen sietokykyä eikä siten mahdollista kantatavoitteen nostamistakaan.    

Metsästysmahdollisuuksien lisäksi monilajisen kannanhoidon tarkastelussa on huomioitava merkittävimmät seurannaisvaikutukset sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.  Jos hirvikantatavoitteita nostetaan korkeamman petokannan vuoksi, johtaa se kiistattomasti suurempiin metsätalouden taimikkovahinkoihin. Tämä puolestaan heikentäisi merkittävästi myös metsänomistajien suden sietokykyä nykytilanteeseen verrattuna. Tämä on täysin ristiriidassa suden kannanhoitosuunnitelman tavoitteiden kanssa, jossa suden sietämistä halutaan edistää.  

Kuten luonnostekstissäkin todetaan: ”toisinaan hirvikanta on kuitenkin paikallisesti pienentynyt tavoiteltua pienemmäksi, kun suurpetojen ja metsästyksen yhteisvaikutusta ei ole kannanhoidon toteutuksessa huomioitu riittävästi tai sen suuruutta ei ole tunnettu riittävällä tarkkuudella”. Ratkaisevaa hirvenmetsästyksen jatkuvuuden kannalta ei ole ollut hirvikannan tavoitetaso vaan petojen ja metsästyksen yhteisvaikutuksen huomiointi. Haasteellisella Pohjois-Karjalan alueella ylisuuri petokanta ja metsästys yhdessä ovat leikanneet hirvikannan muutamissa kunnissa tavoitetasojen alapuolelle. Nykyinen tavoite mahdollistaisi selkeästi nykyistä korkeamman hirvikannan. Lisäksi on erittäin huolestuttavaa, että yksittäisen hirvitalousalueen haasteiden perusteella, valtakunnalliseen suden kannanhoitosuunnitelmaan kirjattaisiin koko Suomea koskeva laajavaikutteinen periaate: Mitä enemmän suurpetoja - sitä korkeampia hirvikantatavoitteita.  

 Jos hirvenmetsästys suunnitellaan oikein ja huolellisesti petokanta huomioiden ja suurpetokannat säilytetään monilajisena tarkasteluna kohtuullisina, ei hirvenmetsästyksen jatkuvuus ole mitenkään uhattuna.   

Jos suden hyväksyttävyyttä halutaan edistää eikä heikentää, tulee periaate, mitä enemmän suurpetoja, sitä korkeampia hirvikantoja, ehdottomasti poistaa suden kannanhoitosuunnitelmasta.  

2.6.2 Susien kannanhoidollinen metsästys 

Esityksen mukaan uuden kannanhoidollisen metsästyksen toimintamalli ja tavoitteet sekä niiden perustelut suunnitellaan laajapohjaisessa työryhmässä, mikäli luontodirektiivin tulkinta siihen antaa mahdollisuuden. 

MTK katsoo, että ei pelkästään suunnitella vaan otetaan hyvin valmisteltu kannanhoidollisen metsästyksen toimintamalli myös käyttöön mahdollisimman pian. Kuten aiemmin on todettu, tällä toimintamallilla pystytään merkittävästi vaikuttamaan laittoman tappamisen vähentämiseksi. Merkitys on suuri myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Kannanhoidollinen metsästys keinovalikoimassa tuo uskottavuutta muillekin kannanhoitosuunnitelmassa esiin nostetuille toimenpiteille.    

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja


Timo Leskinen

kenttäjohtaja

Etelä-Savo, puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358400 754 235