null Luottamus, rehellisyys ja avoimuus

Blogi – Jäsenyys

Luottamus, rehellisyys ja avoimuus

15.12.2015

Kiitos edellisen blogini palautteesta. Se tuli suoraan s-postiini – ymmärrettävästi. Aikaisempaankin palautteeseen verraten on mielenkiintoista, että keskusteluun osallistuu varsin pieni joukko ja pääosin ihmiset, jotka eivät ole välttämättä merkittävissä luottamustehtävissä järjestössämme. Toimihenkilöt ovat vielä varovaisempia. Vaikka vähän yrittäisi provosoida…ei sittenkään. Onkohan keskustelukulttuurimme näin kapea vai eletäänkö lama-aikaa.

En halua em. osoitella ketään tai mitään, mutta ehkä totean sen, että näinhän se on ollut aina ennenkin. Suuretkin muutokset ja uudistukset keskusteluttavat vasta, kun ne on pantu toteen. Toisaalta voi tietysti kysyä, mistä voisi keskustella, jos asiat eivät ole avoimesti esillä. Tai jospa rehellisyys onkin suhteellista. Ehkäpä luottamuksen tasossakin on toivomisen varaa.

Olen tässä vuoden mittaan lukenut kirjallisuutta varsin paljon. Hyvin paljon viihdettä ja dekkareita. Kuitenkin myös asiakirjallisuutta. Ehkä tuohon aiemmin viittaamaani liittyy lukuhaluni johtamisesta. Tätä kirjallisuutta on tuotettu varsin paljon ja merkittäviltä tahoilta. Jos tälle saralle ajautuu niin saa varautua melko kuivaan, raskaaseen, asiantuntevaan ja pitkään kerrontaan. Kärsivällisyys on monta kertaa koetuksella. Onnistuuhan se pala kerrallaan.

Saattaapa olla, että asian ymmärtämisessäkin saattaa olla puutteita, siis allekirjoittaneella. Kuitenkin kun on seurannut elinaikanaan hyvinkin erilaista tapaa johtaa, on kokenut tyylinmuutoksia jos jonkinlaisia. Olen huomaavinani, että yrityselämässä johdon vaikuttaminen lähtee pääosin taloudellisesta tuloksesta ja organisaation tehokkuudesta. Usein on aivan sama lukeeko tekstiä toimitusjohtajan vai talousjohtajan blogista. 

Osuustoiminnan ja järjestöjen johdon painotukset ovat paljon varovaisempia. Toimintasuunnitelmia, tulevaisuusraportteja jne. kyllä kirjoitetaan, enemmän ne kuitenkin ovat historiankirjoitusta kuin kehittämistä. Ainoa asia suurempana linjauksena on viime vuosikymmeninä ollut yhtiöittäminen. Itse osuustoiminnan tuotekehittely pysähtyi jo kauan sitten.

Järjestöelämä edustaa konservatiivisinta osaa johtamisessa. Osaltaan luonteestaan johtuen se on ylivarovaista ja jälkikäteistä. Varmaankin kyse on mm siitä, että yhdistyslaki vieroksuu riskinottoa ja korostaa taloudellista varovaisuutta ja vakautta. Saattaapa olla että ns. verovapauskin rauhoittaa.

Lähes kaikissa lukemissani johtamistaidon kirjoissa oli päällimmäisenä kolme asiaa: LUOTTAMUS, REHELLISYYS JA AVOIMUUS. Nämä asiat saattaisivat olla juuri sitä ydintä, jota osuustoiminta ja yhdistyselämä edustavat.  Ehkäpä kannattasi joskus kokeilla näitä asioita käytännössä eikä vain periaateohjelma tasolla. Maatilalla näitä koeponnistetaan joka päivä.

Markku Vuorensola
mvuorens(at)welho.com

VETERAANIVÄRINÄÄ

Markku Vuorensola, eläkkeellä, MTK


agrologi
MTK-liiton toiminnanjohtaja 1980-91
kansanedustaja 1991-1999
MTK:n vastaava järjestökouluttaja 1999-2012