Lausunto

LVM lausuntopyyntö 20.11.2019 luonnos hallituksen esityksestä, jolla muutettaisiin sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja.

16.01.2020

Liikenne- ja viestintäministeriö

Yleiset huomiot esityksestä

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kannattaa sellaisia pyrkimyksiä, joilla kehitetään asumisen, oppimisen ja yrittämisen mahdollisuuksia koko Suomessa. Yhä useammat julkiset ja kaupalliset palvelut edellyttävät nopeaa kaksisuuntaista yhteyttä.

Internetyhteyksien miniminopeus ja laatu nousevat kriittisiksi tekijöiksi niin pilvipalveluissa, etäneuvotteluissa kuin myös arjen asioinnissa yritysten ja julkisen hallinnon kanssa. Maa- ja metsätalouden yritystoiminnassa sekä maaseudun muussa yritystoiminnassa luotettavien ja nopeiden internetyhteyksien heikko tarjonta rajoittaa edelleen monin paikoin elinkeinojen kehittymistä aiempaa enemmän digitaalisiksi.

MTK toteaa ehdotettujen säädösmuutosten suunnan olevan oikea, mutta katsoo että tulisi edetä rohkeammin kohti hallitusohjelmassa asetettua, toimiva viestintä ja tiedonvälitys -tavoitetta. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan EU:n ja LVM:n digi-infrastrategian (2018) asettama tavoite vuodelle 2025. Tavoitteen mukaan jokaisella tulee olla mahdollisuus nopeaan laajakaistaan.

Taajuuksien käyttö ja verkkotoimiluvat

Esitysluonnoksen 6§:ään ehdotetaan lisättävän uusi 4. momentti. Sen mukaan vähäisen paikallisen verkkopalvelun tarjoaminen rajatulla alueella olisi mahdollista ilman valtioneuvoston myöntämää toimilupaa. Tällaista verkkopalvelua voitaisiin tarjota esimerkiksi satamassa, oppilaitoksessa, tehdasalueella tai rajatulla asuinalueella, kuten kylässä tai kaupunginosassa.

MTK kannattaa esitystä. MTK katsoo, että esitykseen liittyvän muistion esimerkkiluetteloon paikallisen verkkopalvelun mahdollisista käyttökohteista yritystoiminnassa tulisi lisätä alueet, joilla harjoitetaan maaseutuelinkeinoja.

Maa- ja metsätaloudessa sekä maaseutumatkailuissa on käyttöön otettavissa erityissovelluksia, jotka edellyttävät nopeita ja toimivia verkkopalveluita. Esimerkiksi täsmäviljelyn käyttöön ottoa rajoittavat huippunopeiden, luotettavien verkkoyhteyksien heikko saatavuus.

Esitysluonnoksen 16§:ssä on säädetty verkkotoimiluvan ehdoista. MTK pitää tarpeellisena, että toimilupaan voidaan liittää muistiossa kuvattuja teleyrityksiä velvoittavia ehtoja, joilla edistetään sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistetaan, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa.

Verkkotoiminnan nopean teknisen kehityksen myötä ajankohtaistunee tarve myöntää taajuuksia ja verkkotoimilupia esim. 5G -verkkojen rakentamiseksi.

16§:n mukaan valtioneuvosto myöntää verkkotoimiluvan yhdenmukaistetuilla radiotaajuuksilla toimiville matkaviestinverkoille vähintään 15 vuodeksi.

MTK:n katsoo, että matkaviestinverkkojen lisäksi verkkotoimilupa tulisi myöntää myös langattomia laajakaistapalveluita tarjoaville yhteisöille.

Käyttöoikeuksien luovutukseen ja yhteenliittämiseen liittyvät velvollisuudet

Teledirektiivi sisältää säännökset käyttöoikeuden luovuttamiseen tai yhteenliittämiseen liittyvistä teleyrityksille asetettavista velvollisuuksista. Tavoitteena on edistää viestintäpalveluiden saatavuutta ja laatua antamalla kansalliselle sääntelyviranomaiselle, toimivalta edistää kilpailua viestintämarkkinoilla.

Teletoiminnan markkina Suomessa on hyvin keskittynyttä, kolmen suurimman yrityksen vastatessa 91% alan liikevaihdosta. Esitysluonnoksen 51§:ään sisältyy säännös Liikenne- ja viestintäviraston toimesta säännöllisin väliajoin tehtävistä markkina-analyyseista joiden pohjalta on mahdollista tehdä päätös huomattavan markkinavoiman yrityksestä. Tämä luo objektiivisen pohjan mahdollisille velvoittaville toimille, joista säädetään laissa.

Olemassa olevan rakennusteknisen infrastruktuurin yhteiskäyttöä voidaan pitää keskeisenä keinona lisätä markkinoiden loppupään kilpailua sekä myös alentaa verkon rakentamisesta koituvia kustannuksia.

MTK kannattaa esitysluonnokseen sisältyviä käyttöoikeuden luovutukseen liittyviä velvollisuuksia ja esityksiä yhteisinvestoinneista. MTK huomauttaa, että yhteisrakentamista tulisi edistää nykyistä määrätietoisemmin erityisesti maaseudulla.

Yleispalvelu

Lakiluonnoksessa ehdotetaan yleispalveluvelvoitetta muutettavaksi siten, että yleispalvelulaajakaistan vähimmäisnopeus nostettaisiin kahdesta viiteen megabittiin sekunnissa.

MTK pitää yleispalvelulaajakaistan vähimmäisnopeuden nostoa kannatettavana. Tietoyhteiskunnan nopeasti kasvaviin tarpeisiin sekä yleisesti jo käytössä olevien internetliittymien nopeuksiin nähden ehdotettu yleispalvelunopeus on kuitenkin vaatimaton.

MTK katsoo, että vähimmäisnopeus tulee nyt nostaa vähintään 10 megabittiin sekunnissa. Vähimmäisnopeutta tulee määrätietoisesti edelleen nostaa, jotta EU:n ja LVM:n Digi-infrastrategian asettama nopeustavoite 100 megabittiä sekunnissa vuoteen 2025 mennessä ei karkaa käsistä. Viime vuosien kehitystahdilla ja esitysluonnoksen mukaisilla nopeusnostoilla tavoite ei toteudu edes kuluvalla vuosikymmenellä.

Luonnoksen muistio-osassa on arvioitu vähimmäispalvelutason edellyttämiä lisäinvestointeja teleyrityksiltä. 5 megabittiä sekunnissa nopeuden kustannusten arvioidaan olevan nykyliikenteellä suurusluokaltaan noin 10 miljoonaa euroa. Vähimmäispalvelutason nostaminen 10 megabittiin sekunnissa edellyttäisi noin 50 miljoonan euron lisäinvestoin-teja. Sekään ei ole kovin paljon ottaen huomioon, että viestintäpalveluiden tarjoaminen on ollut varsin kannattavaa 2010-luvun aikana. Alan liikevaihto oli vuonna 2018 3,5 mrd euroa

ja merkittävimpien viestintäpalveluita tarjoavien yritysten liikevoitto on ollut noin 15 prosenttia liikevaihdosta ja sijoitetun pääoman tuotto hyvällä, noin 10 prosentin tasolla.

Yleispalvelusta säädetään teledirektiivissä. Yleispalvelusääntelyn tavoitteena on turvata kaikille EU-kansalaisille perustason puhelin- ja internetyhteyspalvelut, joita tarvitaan yhteiskunnan toimintaan osallistumiseen. Direktiivin 84 artiklan mukaan yleispalvelun soveltamisala voidaan laajentaa myös mikroyrityksiin, pk-yrityksiin ja voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin.

MTK katsoo, että yleispalveluvelvoitetta tulisi laajentaa direktiivin artiklan mahdollistamiin tahoihin sekä myös vapaa-ajan asuntoihin, joita käytetään ympäri vuoden. Tämä mahdollistaisi aiempaa paremmin monipaikkaisuuden ja paikasta riippumattoman työskentelyn.

Muut huomiot

Lakiluonnokseen liittyy esitys MRL 161§:n muuttamiseksi. Samalla olisi hyvä täydentää ao. lakipykälää alla kuvatulla tavalla. Tämä siksi, että kunnissa ei usein kuulla maanomistajia, vaikka hallintolaki sitä edellyttää. Toisaalta myös on ongelmallista, että sijoittamislupa on vain kyllä/ei lupa, eikä päätöksessä voida antaa määräyksiä esimerkiksi niistä asioista, jotka ovat maanomistajalle tärkeitä. Eli vaikka kuultaisiinkin, niin näkemykset eivät voi tällä hetkellä näkyä luvassa, vaikka kunta katsoisikin ne tarpeellisiksi.

MRL:n 161 §:ään liittyy kaksivaiheinen pakkosijoitusprosessi, jossa korvaukset määritellään erillisessä toimituksessa Maanmittauslaitoksessa. Tämä on käytännössä raskas prosessi maanomistajalle, joka ei välttämättä ole tietoinen oikeudestaan hakea korvauksia. Prosessin sujuvoittamiseksi olisi syytä kehittää järjestelmää niin, että pakkosijoituslupa käynnistää automaattisesti korvaustoimituksen, joka myöskin voi johtaa sovintoon. Tämä periaate tulisi sisällyttää myös muihin vastaaviin lakeihin, joiden perusteella pakkosijoituslupa annetaan. Oletettavasti prosessi edellyttää muutoksia myöskin lunastuslakiin asian vireille tuloon liittyen.

161 §

Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen

Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen maanomistajaa kuultuaan. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Päätöksessä voidaan antaa tarvittavat määräykset laitteiden sijoittamisesta. Päätöksentekijä saattaa päätöksen tiedoksi Maanmittauslaitokseen, jossa asiassa käynnistyy lunastuslain mukainen korvauksenmääritysprosessi.

Sopimus 1 momentissa tarkoitettujen laitteiden sijoittamisesta sitoo myös kiinteistön uutta omistajaa ja haltijaa.

Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus 1 momentissa tarkoitetun johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jollei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä. 4 momentti on kumottu L:lla 27.5.2011/589.

Mitä tässä pykälässä säädetään kiinteistön omistajasta ja haltijasta, koskee myös yleisen alueen omistajaa ja haltijaa.

Telekaapeleiden sijoittamisesta toisen omistamalle tai hallitsemalle kiinteistölle säädetään tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 28 luvussa. (7.11.2014/918)

-------

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Jyrki Wallin
toiminnanjohtaja

Markus Lassheikki
kehitysjohtaja

Markus Lassheikki

johtaja, strategia ja huoltovarmuus

+358 20 413 2481

+358 40 779 9680