Lausunto

Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeusluvan tai alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2019–2020

28.06.2019

Maa- ja metsätalousministeriö 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan ennen vuoden 2019 metsästyskautta olevan 2020–2130 yksilöä. Lukumääräarvio on noin 5 % pienempi kuin vuoden 2017 arvio. Karhukannan yhtäjaksoinen, vuonna 2012 alkanut kasvu on taittunut. Erillisiä pentueita arvioitiin olevan 193–222, mikä on 4 % vähemmän kuin 2017 (201–232). 

Viime vuonna Suomen riistakeskuksen aluetoimistot myönsivät poikkeusluvat yhteensä 260 karhun pyydystämiseen. Saaliiksi saatiin yhteensä 248 karhua, joista suuri osa (137 karhua) kohdentui Pohjois-Karjalan alueelle. Yhteensä koko Suomessa (poronhoitoalue mukaan lukien) kaadettiin kannanhoidollisessa metsästyksessä syksyn 2018 aikana 335 karhua. 

Vuonna 2018 karhut aiheuttivat 204 kpl (155) riistavahinkolain nojalla korvattavia kotieläinvahinkotapauksia yhteensä noin 197 000 euron (183 000) arvosta, josta mehiläisvahinkotapauksia oli 148 kpl (106), arvoltaan yhteensä noin 152 000 euroa (124 000), lammasvahinkotapauksia 43 kpl (22), arvoltaan yhteensä noin 36 000 euroa (30 000), nautavahinkotapauksia 1 kpl (5), arvoltaan 170 euroa (4400). Maatalousvahinkotapauksia karhut aiheuttivat 144 kpl (218), arvoltaan 93 000 euroa (124 000). Yhteensä karhun aiheuttamat vahingot kotieläimille, viljelyksille ja mehiläistaloudelle olivat noin 289 000 euroa (366 000). 

Asetusluonnoksen mukaan suurimmaksi sallituksi saalismääräksi koko maan osalta esitetään 313. Edellisen vuodenmetsästyskiintiö oli 355. Kiintiöt alueittain olisivat: Muu Suomi 228 ja poronhoitoalue 85.  

MTK kiinnittää erityistä huomiota karhun aiheuttamien kotieläinvahinkojen merkittävään määrälliseen kasvuun. Erityisesti lammastiloilla ja mehiläistarhoissa on havaittavissa huolestuttava kehityssuunta. Vaikka euromääräiset korvaukset esimerkiksi lammastiloilla vaikuttavat melko alhaisilta, on syytä muistaa, että suurpedot aiheuttavat aina elinkeinonharjoittajille ylimääräistä huolta ja painetta, jotka eivät näy tilastojen euromäärissä. 

MTK tukee ministeriön korostusta siitä, että kannanhoidollisten poikkeuslupien päätösharkinnassa voitaisiin huomioida karhujen aiheuttamia vahinkoja ja ongelmia nykyistä paremmin ja joustavammin. Vapaampi kohdentaminen tuo joustavuutta mm. eri kannanhoitoalueiden rajoilla olevien yhteislupien tarkoituksenmukaisempaan hyödyntämiseen. Lisäksi karhun poikkeuslupien kohdentamisessa tulee huomioida alueen susikanta. 

Erityistä huomiota on syytä kiinnittää alueisiin, joilla karhukanta on Suomessa tihein. Näillä alueilla asuvien ja työskentelevien ihmisten ja karhun kohtaaminen on todennäköisintä ja tähän liittyvät riskit suurimpia. Myös vahinkojen määrä näillä alueilla on kasvanut.  Lupakiintiöitä tulee kohdistaa erityisesti näihin tiheimmän kannan alueisiin ja tähän on varattava myös riittävästi lupakiintiötä. 

Poronhoitoalueen ulkopuolelle esitetty kiintiö 228 ei ole riittävä, kun huomioidaan erityiset kiintiöiden painotustarpeet: Vahinkokeskittymät, kannan tihentymät, karhu- ja hirvikannan suhde, metsäpeuran huomiointi ja susikannan huomiointi.  Jotta edellä mainittuja kiintiöiden painotuksia voidaan todellisuudessa tehdä MTK esittää, että muun Suomen kiintiötä ei lasketa viime vuoden 260 tasosta vaan kiintiötä jonkin verran nostetaan. 

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja

Timo Leskinen

kenttäjohtaja

puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358 40 075 4235

aiheet: metsästys, karhu, karhukanta