Pakkausmerkinnät ovat säädeltyjä: ne eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan. Pakkauksissa pitää olla selkeät merkinnät, jotta kuluttaja voi tehdä tietoisia valintoja ja ostaa itselleen soveltuvia tuotteita. Pakkausmerkinnät suojaavat kuluttajaa terveysvaaroilta. Selkeän ainesosaluettelon avulla kuluttajan on helppo tarkistaa vaikkapa allergisia reaktioita aiheuttavien ainesosien sisältyminen tuotteeseen. Pakkausmerkintöjen pitää olla helposti havaittavia, luettavia ja ymmärrettäviä.

Hyvää Suomesta

Pakkausmerkintöjen lisäksi monesta elintarvikkeesta löytyy kuluttajille tuttu Hyvää Suomesta -merkki. Hyvää Suomesta -merkillä varustettu tuote on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka-aineista. Merkkiä saa käyttää, kun tuotteen raaka-aineista 75 % on suomalaista alkuperää. 

Jos tuote koostuu vain yhdestä raaka-aineesta, esimerkiksi maidosta, lihasta tai vehnäjauhosta, on raaka-aineen oltava 100 % suomalaista, jotta paketin kylkeen lennähtää Hyvää Suomesta -joutsen. Tuotteen valmistus Suomessa tarkoittaa Hyvää Suomesta -merkin kohdalla sitä, että lopputuote on kaikilta prosessin osiltaan valmistettu Suomessa sekä pakattu täällä.

Sirkkalehti

Sirkkalehtimerkki on toinen tuttu merkki kotimaisuudesta. Kotimaiset Kasvikset ry:n sirkkalehtimerkki on suomalaisten puutarhatuotteiden: vihannesten, marjojen, hedelmien, kukkien sekä taimistotuotteiden ja ruokaperunan tuotemerkki. Merkki on myös laatutakuu: sirkkalehtimerkkiä saa käyttää vain ekstra- tai ykkösluokan tuotteissa. 

 

Avainlippu

Suomen lipulla varustettu avainsymboli eli avainlippu on Suomalaisen työn liiton hallinnoima merkki, josta tunnistaa suomalaisen työn tai palvelun. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa. Elintarvikepakkauksessa avainlippu ei kerro raaka-aineiden kotimaisuudesta. Joissakin elintarvikepakkauksissa on valmistajien tai kaupparyhmien omaa Suomen lippu -symboliikkaa, joka useimmiten tarkoittaa, että tuote on valmistettu tai pakattu Suomessa. Virallisia tai kenenkään valvomia nämä merkinnät eivät ole.

Sanalliset ilmaisut, kuten kartanon aamiaismysli, maatilan kermajuusto tai vaikkapa savusaunan palvikinkku, eivät kerro mitään tuotteen raaka-aineiden alkuperästä. Ilmaisut saattavat kuulostaa kotoisilta ja Suomeen sopivilta, mutta ovat vain mielikuvia. Ellei pakkauksesta löydy Hyvää Suomesta -merkkiä, pääraaka-aineen alkuperämaa selviää näissäkin tapauksessa kurkkaamalla pakkauksen kääntöpuolelle. 

Suomalainen ruoka työllistää

Suomalaista ruokaa tuotetaan, kun sille on syöjiä. Kuluttaja päättää, mitä ostoskoriinsa valitsee. Hyvää Suomesta -merkki lihapaketin, maitopurkin tai myllytuotteen kulmassa on pieni, mutta voimakas signaali kotimaisuudesta ja koko elintarvikkeen laatuketjusta, viljelijän taidosta, valvonnasta ja yhteisten sääntöjen noudattamisesta, elintarviketurvallisuudesta sekä toimivasta teollisuudesta. Ilman suomalaisia raaka-aineita tarvittaisiin myös huomattavasti nykyistä vähemmän käsipareja suomalaiseen, jalostavaan teollisuuteen. Koko elintarvikeketju Suomessa työllistää 340 000 suomalaista, eli noin 12 % kaikesta työllisestä työvoimasta.

Kotimainen ruoka on hyvä valinta syöjälleen, sillä se on turvallista, terveellistä ja sitä mitä luvataan. Ketjut ovat jäljitettäviä ja tuotantotavat tarkastelun kestäviä. Kotimainen ruoka on hyvää syöjälleen ja pieni, mutta merkittävä sekä jokaisen saatavilla oleva oivallinen valinta yhteiskunnallisesti.
 

aiheet: ruoka, kotimainen ruoka, lähiruoka, kotimaisuus, ruokaa omasta maasta, sirkkalehti, alkuperämerkki, kotitalous, suomalaisuus, hyvää suomesta, suomalaisenruoanpäivä, suomalaisen ruoan päivä, ruokaaomastamaasta, tulevaisuudenruoka, ruokatrendi, ruokakampanja