null EU parlamentin ympäristövaliokunta: Metsäenergia ei ole enää uusiutuvaa. Maankäytön ilmastotavoitteita kiristetään.

Tiedote – Maankäyttö

EU parlamentin ympäristövaliokunta: Metsäenergia ei ole enää uusiutuvaa. Maankäytön ilmastotavoitteita kiristetään.

18.5.2022

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi 16.-17.5. näkemyksensä Uusiutuvan energian direktiivin uudistamiseksi. Ympäristövaliokunnan näkemyksen mukaan metsäenergiaa ei jatkossa katsottaisi uusiutuvaksi energian lähteeksi. Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin 20TWh poistumista uusiutuvasta fossiiliseksi, kun metsähaketta ei enää katsottaisi uusiutuvaksi. Määrä olisi suurempi kuin yli kahden Loviisan ydinvoimalaitoksen vuotuinen energiantuotantomäärä. 

Ympäristövaliokunnan kanta sivuuttaa metsänhoitotoimenpiteiden realiteetit. On hyvä muistaa, että bioenergiaksi soveltuvaa biomassaa – jolla ei ole muuta käyttöä kuin energia – tulee säännöllisten metsänhoitotöiden seurauksena. Niin teollisuuden sivuvirroista kuin metsänhoitotöistäkin syntyvällä biomassalla korvataan fossiilista ja EU:n ulkopuolelta tulevaa energiaa. Ilman tätä metsien kunnolle välttämättömät hoitotyöt voivat jäädä tekemättä. 

Toteutuessaan parlamentin ympäristövaliokunnan näkemykset vaarantaisivat lämmön saatavuuden uusiutuvista energian lähteistä ja romuttaisivat jäsenvaltioiden mahdollisuudet päästä niille asetettuihin uusiutuvan energian tavoitteisiin.  

Puun kaskadikäytön ja jätehierarkioiden ulottaminen puumarkkinoille loisi ennenkuulumattoman hallinnollisen taakan puunhankinnan logistiikkaketjuihin ja vaikeuttaisi olennaisesti uusiutuvan puuenergian mahdollisuuksia kilpailla fossiilisia polttoaineita vastaan polttoainemarkkinoilla. Puun erilaisten olomuotojen jakaminen ensisijaisiin ja toissijaisiin suistaisi kestävyyssääntelyn vuosikausiksi epävarmuuteen, joka heijastuisi bioenergian investointiympäristöön. Samalla unohdettaisiin esimerkiksi OECD:n suosittelema tapa toteuttaa kestävyyden tarkastelua perustuen riskeihin. Metsien osalta parlamentin esitykset johtaisivat tavallisten talousmetsäalueiden ohjautumiseen joko osittain tai kokonaan puumarkkinoiden ulkopuolelle ns. no-go-alueina. Negatiiviset vaikutukset esimerkiksi näiden metsien vakuusarvoihin olisivat dramaattiset. 

Tilanteessa, jossa koko Eurooppa ponnistelee pois venäläisistä fossiilisista energian lähteistä, ja jossa kilpailevien fossiilisten energian hinnat ovat nousseet aiheuttaen Euroopassa laajan keskustelun energiaköyhyydestä, ovat parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset EU:n merkittävimmän uusiutuvan energianlähteen saatavuuden vaikeuttamiseksi vahvasti tavallisten eurooppalaisten ihmisten arjesta vieraantuneilta. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli Suomessa 28% vuonna 2020. 

Maankäyttösektorin ilmastotavoitteita sääntelevän LULUCF-asetuksen osalta parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi näkemyksen, että ilmastotavoitteita maankäyttösektorilla on tarpeen kiristää komission pohjaesitykseen verrattuna 50MtCO2-ekv. EU-tasolla toteutettava kiristys vastaa vuositasolla kutakuinkin suomalaisten yksityismetsien teollisuuspuun hakkuumäärää. Jo komission pohjaesityskin kiristäisi EU-tason ilmastotavoitteita nykyiseltä tasoltaan. Useat jäsenvaltiot ovatkin ilmoittaneet, etteivät ne pysty saavuttamaan niille esitettyjä tavoitteita. Parlamentin ympäristövaliokunta esittää myös maatalousmaalle erillistavoitteita. Ilmastotilinpitoon luodaan lukuisia vaikutuksiltaan epäselviä linkityksiä biodiversiteettitavoitteiden edistämiseen. MTK pitää valitettavana, ettei Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta näkemyksessään ole kyennyt osoittamaan mitään uusia rahoituslähteitä kiristysten toteuttamiseksi. Myöhemmin tänä vuonna annettavan hiilen poistumien sertifiointilainsäädännönkin rooli jää esityksessä kokonaan epäselväksi. 

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan suuri linja näyttäytyy ristiriitaisena. 18.5. julkaistiin REPowerEU suunnitelma toimista EU:n energiahuoltovarmuuden parantamiseksi. Suunnitelma ei ota lainkaan kantaa bioenergiaan. Biokaasun tuotantoa tavoitellaan yli kaksinkertaistettavan EU:ssa 2030 mennessä. Sopii kysyä kuka uskaltaa tehdä pitkäaikaisia sitoumuksia biokaasuinvestointeihin, kun muun bioenergian osalta poliittinen asenneilmapiiri on kääntynyt 180 astetta muutamassa vuodessa? EU:n energiahuoltovarmuuden parantaminen näyttääkin toteutuvan jatkossa yhä vahvemmin nojaten kalliisiin fossiilisiin tuontipolttoaineisiin, joiden saatavuudesta kilpailemme maailman markkinoilla muiden kanssa. Ilmastopäästöjä tämä ei vähennä, eikä EU:n saati Suomen kauppatasetta paranna. 


Anssi Kainulainen

energia-asiantuntija

energiapolitiikka, energiamarkkinat, bioenergia, kansainvälinen ilmastopolitiikka

+358 50 596 1541

Suositellut artikkelit

Voimakkaita rajoituksia metsien käyttöön ajava EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans tutustui torstaina suomalaiseen metsään MTK:n vieraana. Sipoolaiseen yksityismetsään tehtyä retkeä isännöivät MTK:n...

Ravinneomavaraisuutta ja ruokaturvaa voidaan parantaa tehostamalla ravinteiden kierrätystä. Johtavien maatalous-, ruuantuotanto- ja ympäristöasiantuntijoiden ryhmä ehdottaa toimia, jotka turvaavat Suomen...