Suomen yksityismetsiin istutetaan vuosittain noin 100 miljoonaa puuntainta. Suurimman osan tästä työstä tekevät metsänhoitoyhdistykset, mutta paljon myös metsänomistajat itse tai erilaiset metsäpalveluyrittäjät. Metsänhoitoyhdistysten kautta istutetaan tänä vuonna noin 70 miljoonaa puuta. Metsänistutuskausi alkaa keväällä kun routa on sulanut ja jatkuu pitkälle kesään. Vilkkaimpina istutusviikkoina touko-kesäkuun vaihteessa koko maassa istutetaan yhteensä noin 8,5 miljoonaa puuta viikossa.

Metsänuudistaminen on metsänomistajan vastuulla                        

Metsän uudistaminen päätehakkuun jälkeen on lakisääteistä. Maamme vuotuinen metsänuudistamispinta-ala vaihtelee 130 000 hehtaarin molemmin puolin riippuen puukaupan ja hakkuiden määrästä. Vuonna 2016 pääosa, eli vajaa 76 000 hehtaaria uudistettiin istuttaen. Kylvöpinta-ala oli 22 000 hehtaaria. Luontainen uudistaminen on vähentynyt tasaisesti 1990-luvun loppupuolelta lähtien ja on tällä hetkellä samoissa hehtaarimäärissä kylvön kanssa.

Valtaosa vuotuisista hakkuista ja siten myös uudistamisesta tapahtuu yksityismetsissä: 2016 yksityiset istuttivat ja kylvivät uuden puusukupolven 77 000 hehtaarin alalle. Pääosan tästä työstä hoitivat metsänhoitoyhdistykset.

Metsänviljelyn onnistumisen edellytyksenä on, että siemenet tai taimet ovat terveitä ja soveltuvat alkuperältään sekä muilta ominaisuuksiltaan uudistusalan olosuhteisiin. Esimerkiksi liian eteläinen taimi saattaa kärsiä pakkas- ja muista vaurioista. Ne havaitaan usein jo heti taimivaiheessa, mutta osa vaurioista voi selvitä vasta useiden vuosien kuluttua. Metsänviljelyaineiston valinta on metsälain mukaan metsänomistajan vastuulla. Siementen ja taimien markkinoijan on puolestaan annettava metsänomistajalle alkuperästä ja muista ominaisuuksista riittävät tiedot.

156 miljoonaa puuntainta ja 12 000 kg siemeniä ei ole pikkujuttu

Vuotuiset uudistamispinta-alat vaativat suuren määrän siemeniä ja taimia. Siemeniä tarvitaan vuosittain 10 000 – 12 000 kg, josta suurin osa käytetään männyn metsäkylvöissä. Eviran tilastojen mukaan viime vuonna kotimaisilta taimitarhoilta lähti istutuksiin vajaa 156 miljoonaa tainta. Lisäksi Ruotsista ja Virosta tuotiin meille noin 7 miljoonaa tainta. Yksityismetsien osuus taimien istutuksesta on noin 100 miljoonaa. Kuusen osuus taimista oli 65 prosenttia. Männyn uudistamisesta suurempi osuus tehdään kylväen ja luontaisesti siemenpuista.

Metsänomistaja hyötyy jalostetun siemenen käytöstä

Urheiden miesten kapuaminen korkean puun latvaan käpyjä keräämään on historiaa. Nykyään siemenet kerätään joko talousmetsien hakkuiden yhteydessä metsikkökeräyksinä tai siementuotantoa varten perustetuilta siemenviljelyksiltä. Siemenviljelyksillä tuotetaan korkealaatuista siementä metsänjalostuksesta saadun tiedon perusteella.

Viljelykselle valittujen yksilöiden (vartteiden) riittävä lukumäärä ja satunnainen sijoittaminen takaavat monipuolisen risteytymisen ja siementen perimän monimuotoisuuden. Yksilöiden valinnassa kiinnitetään huomiota laatu- ja kasvuominaisuuksiin, kukintaan ja sienitautien ja hyönteistuholaisten kestävyyteen sekä kykyyn kestää hyvinkin vaihtelevia ympäristöolosuhteita. Viljelyvarmuuden merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena. Muutokseen liittyvät epävarmuustekijät edellyttävät lisäksi, että jalostuksessa huolehditaan riittävästä perinnöllisestä muuntelusta.

Jalostetun siemenen käyttö metsäkylvöissä ja taimituotannossa tuo merkittäviä etuja metsänomistajalle. Nyt tuotantovaiheessa olevilta ns. 1-polven viljelyksiltä kerättävä männyn siemen voi Etelä-Suomessa tuottaa 15–20 prosenttia paremman kasvun verrattuna metsikkösiemeneen. Myös laatuominaisuuksissa on merkittävää parannusta. Perustamisvaiheessa olevilta uusilta ns. 1.5-polven viljelyksiltä saatava siemen tuottaa vielä korkeamman jalostushyödyn. Jalostettu siemen on edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi metsikkösiementä kookkaampaa ja itää paremmin ja tasaisemmin kuin metsikkösiemen.