Takaisin MTK komission EU-budjettiesityksestä: Suomen hallituksella näytön paikka - viljelijöiden simputtamiselle tultava piste

Tiedote

MTK komission EU-budjettiesityksestä: Suomen hallituksella näytön paikka - viljelijöiden simputtamiselle tultava piste

02.05.2018

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK odotti EU-komissiolta kunnianhimoisempaa esitystä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. EU-budjetin haasteena on paikata brexitin myötä syntyvää rahoitusaukkoa ja vastata samalla EU:n uusiin haasteisiin. MTK:n mielestä komission budjettiesitys, 1,11 % jäsenmaiden BKTL:stä, ei ole riittävä ja se tulisi nostaa 1,2 %:iin. Pallo on nyt EU-parlamentilla ja etenkin jäsenmailla. Myös Suomen hallituksella on edessään näytön paikka, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Komission rahoituskehysesitys leikkaisi maatalousbudjettia 5 % ja koheesiorahoja 7 % nykytasosta. Yksi tärkeimmistä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista on viljelijöiden tulojen turvaaminen. Maatalouden kannattavuus on ollut heikko viime vuodet ja viljelijät ovat odottaneet EU:n maatalouden tukien säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Viljelijät ovat jo maksaneet kovan hinnan Venäjän vastapakotteiden muodossa. MTK korostaa, että viljelijöitä ei voi simputtaa uusilla vaatimuksilla, byrokratialla ja kohtuuttomilla sanktiolla ja samalla leikata tuloja.

- Ymmärrämme kyllä rahoituspaineet, mutta brittien EU-eroa ja EU:n uusia haasteita ei voi rahoittaa viljelijöiden pussista. Suomen kannalta maaseutuohjelmien rahoitus on tärkeää. Komission ehdotuksessa maaseuturahoitusta leikataan enemmän kuin suoria tukia. Se lisäisi suoraan myös nettomaksuosuuttamme EU:lle, Marttila sanoo.

Uudet haasteet ovat myös maaseudun asia. Komissio lisää rahoitusta yhteiseen puolustukseen, sisäiseen turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen varautumiseen. Erityisesti ilmastonmuutos on maa- ja metsätalouden kannalta tärkeä kohdentamisalue, joka on huomioitava jatkovalmistelussa.

- Maa- ja metsätalous ovat tärkeimmät hiiltä ilmasta sitovat elinkeinot. Niiden kehittämiseen pitää nyt panostaa niin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi kuin siihen sopeutumiseksi, korostaa Marttila.

Jo nykyisellä budjettikaudella lisättiin budjettikohdennusta tutkimukseen, innovaatioihin, kasvuun ja työllisyyteen. Esityksessä jatketaan nyt samalla linjalla. Ruoka, ruuan tuotanto, ilmastonmuutos haastavat eurooppalaisen maaseudun uudistumaan, jotta kilpailukykyä voidaan parantaa. Horizon 2020:n jälkeisessä tutkimusohjelmassa on pystyttävä ohjaamaan voimavaroja myös maa- ja metsätalouden kehittämistä palvelemaan tutkimukseen.

Monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä komissio on linjaamassa myös kuukauden päästä esiteltävää maatalousuudistusta.

Lisätietoja
Juha Marttila, puheenjohtaja, 050 341 3167