Blogi – Jäsenyys

MTK, naiset ja valta

24.05.2017

MTK:ssa on jo aikoja sitten annettu kentälle suositus molempien sukupuolien ja nuorten osuudesta hallinnossa. Näitä suosituksia on yhdistyksissä ja liitoissa noudatettu hyvin. Poikkeuksena metsäsektori.

Keskusliitto ei ole itse koskaan noudattanut antamiaan suosituksia. Lukuun ottamatta maaseutunuorten sektoria, jolla on niin sanottu hallintomandaatti. MTK:n johdossa – johtokunnassa ja valtuuskunnassa – naisten osuus on vain 10–15 %.

Historia kertoo naisten aseman osalta oikeastaan vain kaksi naisten selkeää esiintuloa. Toinen tapahtui MYEL/eläkejärjestelmän ja lomitusjärjestelmän luomisen yhteydessä. Se onnistui yli odotusten.

Toinen naisaseman esiintulo tapahtui MTK:n sääntöuudistuksen yhteydessä vuonna 1994. Silloin luotiin niin sanottu suuri johtokunta, ja kaikkien yllätykseksi naisia valittiin johtokuntaan neljä. Johtokunta muodostui kaikkien tuottajaliittojen edustuksesta. Myöhemmin johtokunnan kokoa pienennettiin, jolloin myös naisten asema palasi taas entiselleen.

Olen monesti keskustellut, miksi näin on. Naisten osuutta ei voida kohottaa, koska vain osa liitoista saa jäsenen MTK:n johtokuntaan. Yleensä pienet liitot saavat vain armopaloja. Säännöksi on muodostunut: mikä liitto suostuu valitsemaan naisen MTK:n johtokunnan jäseneksi. Näin oli ennen ja myös nyt. Siis säännöt ja järjestelmä toimivat näin.

Naisten valta on puheita laadukkaampi asia. Se ei ole pelkkä tasa-arvoasia vaan se painottuu laatuun ja osaamiseen. Se painottuu järjestön sisäiseen ja ulkoiseen imagoon. Tämä on kauan tiedetty. Auttaisikohan siedätyshoito; sitä ei ole vielä kokeiltu?

Saa nähdä koska tulee se kolmas naisten ”vallankumous”, jolloin naisten osuus kohenee. Toivottavasti korjaus ei ole kiintiö vaan terve järki.

Markku Vuorensola

aiheet: järjestö, veteraanivärinää, järjestöjohtaminen, tasa-arvo