Mun data!
Blogi – Metsätalous ja metsänomistaminen
Mun data!
01.07.2015
Jälkiäsi on kaikkialla. Tietoa tekemisistäsi, ostoksista, omaisuudestasi, terveydentilastasi tai vaikkapa veden kulutuksestasi tallentuu jatkuvasti erilaisiin tietojärjestelmiin ja palveluihin. Jos mietit päiväsi kulkua, huomaat kuinka usein muodostat digitaalisen jäljen. Kuinka usein mieleesi tulee, mitä tiedolle tapahtuu – kuka tiedon omistaa?
Liikenne- ja viestintäministeriön tilauksesta viime vuonna julkaistu My Data- keskustelunavaus haastaa meitä kaikkia uudenlaiseen ajatteluun henkilökohtaisia tietojamme koskien.
My Datassa ihminen nostetaan tiedon keskelle hieman vallalla olevan teknologia - ja organisaatiolähtöisyyden sijaan. Ajatuksena on se, että esimerkiksi yksityisyyden suojan haasteita voidaan ratkaista sillä, että organisaatio tarjoaa sille kertyneen tiedon takaisin ihmiselle itselleen. Voisi ajatella, että tieto palaa omistajalleen. Malli tarjoaa digitaalisessa maailmassa hurjasti mahdollisuuksia uusien palveluiden kehittämiseen. Samalla se horjuttaisi vahvasti totuttuja rakenteita ja toimintatapoja.
Mahdollisuudet ovat rajattomat: Kauppaketjun bonuskortin kautta kertyvällä kulutustiedolla kuluttaja voisi kehittää omia tottumuksiaan, bussimatkakortin tiedoilla voisi entisestään parantaa liikkumistaan, terveystietojen avulla voisi laadituttaa itselleen vaikkapa kuntoiluohjelman. Tällä hetkellä tietoa lähinnä kerrytetään - ilman hyödyntämistä. Ihmisen oma päätösvalta on usein kyseenalainen. Jos tietoja kuitenkin hyödynnetään, onko hyötyjä henkilö itse vai joku muu? Maa- ja metsätalousyrittäjälle tiedon parempi saanti avaisi varmasti uusia mahdollisuuksia elinkeinon kannattavuuden parantamiseen.
Metsätaloudessa metsänomistajan omaisuustiedoista on väännetty jo pitkään. Metsäkeskuksen hallussa on runsaasti tietoa yksityisten metsänomistajien metsäomaisuudesta. Moni haluaisi nämä tiedot itselleen. Tällä hetkellä metsävaratietoja koskeva linjaus on jo aika lähellä My Data periaatetta.
Metsänomistajaan kohdistettavia tietoja luovutetaan toimijoille ainoastaan metsänomistajan suostumuksella. On ollut hieno nähdä, että metsäkeskuksen metsään.fi järjestelmä on tuonut metsävaratiedot metsänomistajien saataville maksutta. Maksuttomuuspäätöksen jälkeen järjestelmän käyttö on lähestulkoon räjähtänyt kasvuun.
Metsäsektori onkin oivaltamassa tietojen merkityksen. Vielä ei ole kuitenkaan tajuttu, että tietojen saaminen metsänomistajalta ei ole keskeisintä. Tärkeämpää on millaisia palveluita metsänomistajalle tarjotaan ja miten häntä lähestytään. Karuin esimerkki lienee menneiltä ajoilta se, että metsänomistajille on vaadittu verokeppiä puukaupan aktivoimiseksi, vaikka samaan aikaan kyselyt kertovat, ettei metsänomistajiin ole edes oltu yhteydessä puunostotarkoituksessa. Tietojen saanti ei voi korvata laiskuutta tai markkinoinnin puutetta.
Digitalisaation vauhti vain kiihtyy. Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii meiltä kaikilta uutta asennetta. Tietoja keräävien yritysten ja yhteisöjen pitäisi tarjota kertynyttä tietoa aktiivisesti henkilöille, joista tieto on kertynyt. Henkilöiden puolestaan pitäisi ymmärtää vaatia tietoja itselleen sekä pohtia, mihin tietoa voi käyttää.
My Data termillä ei taida olla vielä suomalaista vastinetta. Tuttavallisesti termi voisi olla ”minun data tai mun data”. Kehityksen seuraavassa askeleessa ehkäpä entistä useampi metsänomistaja oivaltaa hiljalleen, että metsäkeskuksella on hallussaan minun tietoni metsävaroista. Tai vaikkapa, että kauppaketjulla on tietokannassaan mun dataa ostoksistani.
Tulevaisuudessa yritysten verkkosivuilla voisi olla valmiina painike: ”lataa minun datani”.
LVM:n keskustelunavauksessa todetaan: ”My Datan kehittymiseen tarvitaan avoimuutta, yhteistoimintaa ja luottamusta yksilöiden ja organisaatioiden välille.”
Tiedon panttaamisen on vaikea nähdä olevan kenenkään etu. Omistajalähtöinen tiedon käyttö puolestaan hyödyttäisi kaikkia. On mielenkiintoista nähdä, miten mahdollisuudet on oivallettu valtion hallinnossa. Tällä hetkellä valmisteilla olevassa kansallisessa palveluväylässä voitaisiin luoda pohja ihmiskeskeiselle henkilötiedon hyödyntämiselle - jos näin halutaan.
Kansalaisena siis muista, että esimerkiksi se tieto, joka tietojärjestelmiin tallentui painaessasi tämän blogin linkkiä, on tietoa sinusta ja sinun toiminnastasi.
Sinulla on oikeus todeta, että se on:
Mun dataa!
aiheet: data, digitalisaatio, metsänomistaja, puun takaa
PUUN TAKAA
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK
Olen metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta toimin MTK:n elinkeinojohtajana, vuoden 2021 heinäkuusta siirryin metsäjohtajaksi. Toimin MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Minulla on takanani MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä.
Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä olen kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun opin kävelemään 70-luvun lopulla.
Työssäni teen kaikkeni maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää.