null MTK:n tavoitteet hallituksen puoliväliriiheen

Uutinen – Yrittäminen

MTK:n tavoitteet hallituksen puoliväliriiheen

19.4.2021

Hallituskauden toisella puoliskolla on varmistettava, että suomalaiset yritykset pääsevät mukaan kansainväliseen kasvuun. Tarvitsemme toimia kotimaisen omistamisen ja yrittämisen edellytysten sekä investointiympäristön parantamiseksi. On tärkeää, että Suomea kehitetään tasapuolisesti, maaseutua unohtamatta. Suomalainen maaseutu ja sen elinkeinot tarvitsevat johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä toimia. Maa- ja metsätalous ovat hiiltä sitovia elinkeinoja ja niitä kehittämällä on mahdollista yhdistää kestävä talouskasvu ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka.

Elpymis- ja palautusohjelman osarahoituksella edistetään laajakaistayhteyksien rakentamista. Esitetty rahoitus kattaa kuitenkin vain kymmenosan tarpeesta. MTK esittää, että hallitus laatii yli hallituskausien ulottuvan laajakaistaohjelman, jonka mallina voisi toimia Liikenne12- ohjelma.

MTK muistuttaa tiivistetysti seuraavista toimenpiteistä, joilla autetaan Suomea kestävän kasvun tulevaisuuteen. Suomi elää edelleen uusituvista luonnonvaroistaan ja niihin liittyvästä osaamisesta.

 

1. TKI-varojen kasvulla tietovajeiden kimppuun
 

Hallitusohjelman mukaan Suomen TKI-määrärahat käännetään nousu-uralle ja laaditaan tiekartta TKI-panostusten nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:stä ja Suomen kehittämiseksi maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi.

Biokiertotalous, jonka ytimessä on maatalous- ja metsäelinkeinot, tarjoaa vaikuttavat mahdollisuudet ratkoa tämän päivän ilmastotavoitteiden ja monimuotoisuuden haasteita siten, että Suomelle keskeisten alojen kasvupotentiaali samalla hyödynnetään.

Hallituksen on huolehdittava kasvatettavien julkisten TKI-varojen kohdentamisesta tasapainoisesti myös alkutuotantoon, ruokaketjuun sekä metsäklusteriin.

 

2. Suomi tarvitsee metsäbiotalouden kasvustrategian ja sitä tukevaa politiikkaa
 

Hallituksen on kyettävä yhtenäiseen EU-politiikkaan. Biodiversiteetti- ja ilmastopolitiikan on perustuttava jäsenmaille soveltuviin ratkaisuihin. Kansallista metsäpolitiikkaa on puolustettava.

Metsäala tarvitsee kannustumia investointeihin, metsänhoitotöihin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Institutionaalisten sijoittajien suosiminen verotuksessa on lopetettava. Satojen tuhansien suomalaisperheiden omistamat metsät ovat varmin tae ylisukupolviselle kestävyydelle. Alalle välttämättömien tie- ja ratayhteyksien kunnossapitoon sekä kehittämiseen tarvitaan huomattavia panostuksia.  
 

3. Työvoiman saatavuuden ja osaamisen pullonkaulat on purettava

Työperäisen maahanmuuton lisääminen, työlupaprosessien helpottaminen sekä työvoimapalvelujen kehittäminen ovat välttämättömiä maaseudun yrityksille. Suomessa ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittaneen ulkomaalaisen henkilön on saatava työlupa. Harvaan asuttujen alueiden työvoimapulan helpottamiseksi on otettava käyttöön harvaanasuttujen alueiden työryhmän (HAMA) esille nostama ns. Norjan malli.
 
Jatkuvan oppimisen varmistaminen on kehitettävä osana ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittämistä. Perusrahoitus on turvattava ja otettava huomioon alakohtaiset erot entistä paremmin. Nuorten työllistymistä voidaan edistää erityisellä nuorisosetelillä, jolla pienennetään palkkatukimallia mukaillen työnantajan työllistämiskustannuksia.

 

4. Ruoka-alan ja matkailun arvoa kannattaa lisätä


Suomen maataloudella on erinomaiset mahdollisuudet ilmastoviisaaseen tuotantoon ja kasvuun vastuullisuutta arvostavilla markkinoilla. Lisäarvoa saadaan kasvavasta viennistä. Erityisesti pk-sektorin ruokaviennin edistämiseksi on välttämätöntä, että valtio on mukana keskeisissä kehittämishankkeissa, kuten vientipalvelujen tuottamiseen tarvittavan palveluekosysteemin luomisessa. Kilpailukyvyn turvaamiseksi on syytä lisätä resursseja maataloustutkimukseen ja Maatilatalouden kehittämisrahastoon. 

Valtiollisen matkailunedistämisen painotusta on lisättävä maaseutu-, mökki-, luonto- ja ruokamatkailun markkinointiin sekä kehittämiseen. Matkailuyrittäjiin kohdistuvaa byrokratiaa mm. elintarvikkeiden jatkojalostukseen, alkoholimyyntiin ja muihin lupa-asioihin liittyen on kevennettävä.

 

5. Turpeen hallitsematon syöksy on pysäytettävä nyt


Hallituksen on toteutettava TEM:n asettaman laaja-alaisen turvetyöryhmän esitykset. Huoltovarmuuden kannalta tilanne on kestämätön, sillä turpeen merkitys energiahuoltovarmuudessa on huomattavasti suurempi kuin turpeen osuus energiasta.

Kuivike- ja kasvuturpeen saatavuus on varmistettava. Kuiviketurpeen loppuminen vaarantaisi eläinten hyvinvoinnin ja Suomen laatuun perustuvan ruokastrategian. Kasvuturpeen puuttuminen uhkaa puutarhatuotantoa ja havupuiden taimituotantoa. Kotimaisen turvealan pelastamiseksi tarvitaan välittömät linjaukset juuri nyt.

 

6. Biokaasu on nopeiden ilmastohyötyjen raaka-aine
 



Biokaasun sisällyttämisessä liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen on huolehdittava, että lämmityskäytössä biokaasu säilyy jatkossakin verottomana. Kansallisen biokaasuohjelman toimenpiteiden toimeenpanoa on vauhditettava ja ohjelman toimenpiteiden rahoitus taattava. Kansallisessa biokaasuohjelmassa on määritelty ne keskeiset toimenpiteet, joilla biokaasuliiketoiminta saadaan Suomessa kasvuun.

Toimenpiteiden rahoituksen on kuitenkin taattava, että yrityksillä on mahdollisuudet investoida kasvuun. Erityisesti Makera-muotoisten investointitukien ja maaseutuohjelman mukaisten tukimuotojen rahoitus on turvattava ja rahoitusta näihin on lisättävä. Niiden rooli hajautetun biokaasun tuotannon synnyttämiseksi on ensiarvoinen.

Tulevissa päätöksissä on syytä pitää mielessä yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistaminen. Koronakriisi on ollut vahva muistutus huoltovarmuuden ja oman elintarviketuotannon merkityksestä yhteiskunnalle. Hallituksen on kyettävä selkeästi linjaamaan toimenpiteet, joilla kehitetään kestävän vihreän talouden toimintaa ja luodaan luottamusta alan yrityksille.
 



Juha Marttila

johtokunnan 1. puheenjohtaja, maanviljelijä, maatalous- ja metsätieteiden tohtori

+35820 413 2340

+35850 341 3167

Jyrki Wallin

toiminnanjohtaja

+35820 413 2307

+35850 522 5207

aiheet: politiikka, metsätalous, maatalous, koulutus, hallitus, matkailu, osaaminen, puolivaliriihi, tki-investoinnit