Takaisin Rapistuva tie on kuin tukkeutuva verisuoni

Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Rapistuva tie on kuin tukkeutuva verisuoni

13.01.2015

Vuoden vaihteessa sain siirtyä MTK:n keskusliittoon vastaamaan mm. metsäisistä liikenneverkkoon liittyvistä kysymyksistä. Perehtyminen aihepiiriin on ollut hämmentävää. Biotalouden menestymisen elinehto, kunnossa oleva infra rapistuu. Pääväylien ulkopuoliseen tieverkkoon ei riitä rahoitusta. Samaan aikaan suuria investointeja aiotaan tehdä pääkaupunkiseudulle. Kehitys tuntuu pähkähullulta. Juuri nyt, kun maaseudun elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä pitäisi vahvistaa, yritetään suomalaisia ahtaa pienelle alueelle kaukana luonnonvaroista, biotalouden perusedellytyksistä

Suomen kehitystä voidaan verrata ihmisen kuntoon. Olkoon pää ja aivot yhtä kuin pääkaupunkiseutu. Ajatuksen pitää kulkea samalla tapaa kuin metropolialueen pitää toimia. Aivoilla ei kuitenkaan tee yhtään mitään ellei muu kroppa ole kunnossa. Aivot voivat vähän aikaa tuntea hyvää oloa, mutta kropan rapistuminen tuo noutajan aika pian.

Päätieverkosto vastaa pääverisuonia ja rautatie selkärankaa sekä luustoa. Yksityistiet ja metsätiet puolestaan vastaavat pienempiä verisuonia.

Rahoituksesta vastaavat poliitikot voisivat pitää itseään eräänlaisina maamme kuntovalmentajina ja lääkäreinä. Tuskin lääkäri ehdottaisi jalan amputointia, jos jalka saadaan kuntoon pienellä kuntoutuksella. Tieverkostossa tuntuu, että kuntoutuksen asemasta potilaalle on aloitettu saattohoito, vaikka kuntoutuksella luotaisiin edellytykset maamme taloudelliselle menestykselle.

Väyliemme korjausvelka kasvaa jatkuvasti, rahoitus ohjautuu uuden tekemiseen. Peruskunnon ylläpitämisen asemasta, kauttaaltaan heikossa kunnossa olevaa potilasta yritetään elvyttää ohitusleikkauksella, vaikka yleinen kunnon kasvattaminen riittäisi.

Maaseudun teiden kunnossapitämisen resursseja käytetään esimerkiksi pääkaupunkiseudun ratahankkeisiin. Päätöksissä näkyy selvästi, että rekoissa ja junissa kulkevilla puupölleillä ei ole äänioikeutta. Espoon ja Vantaan junamatkustajilla ääniä on, ja paljon. Suomi-neidolle tärkeät pienemmät verisuonet ovat tukkeutumassa. Tällä vauhdilla veri ei pääse pian virtaamaan aivoihinkaan. Eli käytännössä bioenergia, elintarvikkeet ja metsäteollisuuden tuotteet eivät pääse maalta pääkaupunkiin. Vartalon eri osia ollaan saattamassa kuolioon.

Myös Suomi-neidon luusto on heikkenemässä. Pääradan kunnossapitoon panostetaan, mutta pääseekö kyytiin muualta kuin maakuntakeskuksista onkin toinen asia. Esimerkiksi puutavaran lastauspaikkojen tarve on syytä ottaa uuteen tarkasteluun. Lastauspaikat yhdessä muiden rataverkon yksityiskohtien kanssa muodostavat eräänlaisia nikamia. Selkäydin on kunnossa, mutta nikamien määrä jää nähtäväksi. Jumissa olevat nikamat aukeavat niksauttamalla, puuttuvat nikamat ovat isompi huoli.

Harvaan asutun maamme tulevaisuus vaatii toimivan liikenneverkon. Haastetta tulevalla eduskunnalla riittää. Liikenneverkon rappeutuminen pitäisi pysäyttää ja biotalousyhteiskunnan tarvitsemasta infrastruktuurista ei olisi pelkästään huolehdittava, vaan sitä on kehitettävä. Tehtävä ei ole mahdoton, koska esimerkiksi Ruotsissa perusväylänpidon rahoitus on 1,5-kertainen Suomeen verrattuna.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa, että rapistuva tie on kuin tukkeutuva verisuoni. Verisuonen tukkeutuma voi johtaa sydänkohtaukseen, tieverkon rapistuminen talousahdinkoon.

PUUN TAKAA

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK


Olen metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta toimin MTK:n elinkeinojohtajana, vuoden 2021 heinäkuusta siirryin metsäjohtajaksi. Toimin MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Minulla on takanani MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä.
Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä olen kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun opin kävelemään 70-luvun lopulla.
Työssäni teen kaikkeni maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää.