Sisältöjulkaisija

angle-left null Sianlihantuotanto

Artikkeli - Kotieläimet ja maito

Sianlihantuotanto

28.6.2019

Suomessa on alle 1000 sikatilaa, suurin osa sijaitsee lounaisessa ja läntisessä Suomessa. Tiloista puolella on emakoita, niillä syntyy uusia porsaita ja toinen puoli tiloista kasvattaa lihasikoja.  

Sikatilojen määrä on vähentynyt nopeasti EU-jäsenyyden aikana. Vuonna 1995 niitä oli vielä 6 200 kpl. Vaikka tiloja on vähemmän, tuotetaan sianlihaa enemmän kuin kaksikymmentä vuotta sitten. 
Viime vuosina sianlihan tuotanto on vähentynyt. Vuonna 2018 Suomessa tuotettiin 168 milj. kg sianlihaa eli tuotanto aleni edelliseen vuoteen nähden seitsemän prosenttia. Myös sianlihan kulutus on hiukan vähentynyt. Viime vuoden aikana sianlihaa kulutettiin noin 32 kg henkeä kohden.  

Miksi suomalainen sianlihantuotanto on maailman parasta?

Suomalaisella sialla on saparo

Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, joissa sianlihan tuotannossa ei typistetä saparoja. Saparon typistäminen on kivulias toimenpide, joka aiheuttaa sialle kärsimystä myös myöhemmin elämässä. Saparo mittaa sikojen hyvinvointia: stressaantunut sika syö kaverinsa häntää, siksi se typistetään.  

Suomalainen sika on terve 

Suomessa puuttuu monta muissa maissa yleistä sikatautia, esimerkiksi porsasyskä ja PRRS. Kansallisen vastustusohjelman ansioista salmonella on erittäin harvinainen, ja se pystytään myös heti rajaamaan ja hävittämään. Hyvän terveystilanteen vuoksi lääkkeiden käyttö on vähäistä. 

Antibioottien käyttö yksilöllistä ja vastuullista 

Suomessa sikataloudessa käytetään vain vähän antibiootteja ja se on aina yksilölääkintää ja perustuu eläinlääkärin määräykseen. Suomalainen sikatalous ei ole heikentämässä antibioottien tehoa luomalla resistenssejä bakteereita eikä lääkinnästä ole jäämiä tuotteissa. Muualla maailmassa nämä ovat vakavia ongelmia. 

Suomalaiset siat voivat hyvin 

Suomalaiset siat ovat hyvinvoivia. Niillä on enemmän lattia-alaa kuin kilpailijamaissa. Niistä pidetään hyvää huolta. Säännöllisillä eläinlääkärikäynneillä valvotaan tuotanto-olosuhteita ja varmistetaan eläinten terveys sekä hyvä kunto.

Virikkeitä ja tilaa 

Virikemateriaalit antavat sioille puuhasteltavaa ja parantavat niiden hyvinvointia. Suomalaisissa sikaloissa sioilla on myös riittävästi tilaa. Kaksi kolmasosaa karsinan lattiasta pitää olla umpinaista. 

Siat syövät lähiviljaa 

Kaikki suomalaiset siat syövät kotimaista viljaa. Monella tilalla siat syövät omalla tilalla viljeltyä ja lähiseudun tiloilta ostettua rehua. Sikojen rehustuksessa hyödynnetään myös laajalti elintarviketeollisuuden sivutuotteita kuten mäskiä. Sikojen rehussa käytetään soijaa valkuaisen lähteenä. Viime vuosina soijan käyttö on kuitenkin vähentynyt merkittävästi ja sitä käytetään 5-8 %. Osa sikatiloista ei käytä soijaa lainkaan. Soijaa korvataan yhä enenevissä määrin kotimaisella rehuherneellä ja härkäpavulla.

Ravinteet kiertoon 

Sikatilat ovat ravinteiden kierrätyksen mestareita. Sian lannassa on arvokkaita ravinteita: typpeä, fosforia ja kaliumia. Ne ovat päärakennusaineita viljan kasvattamisessa. Sika siis tuottaa lannoitteen omalle rehulleen. Todellista kiertotaloutta!

ASF uhkana

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on helposti leviävä sikojen ja villisikojen verenvuotokuumetauti, joka ei tartu ihmiseen. Valitettavasti ihminen voi tietämättömyyttään sitä kuitenkin helposti levittää. Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta lähialueilla tautia on todettu. Matkailijoiden on tärkeä tiedostaa, että taudin leviäminen Suomeen aiheuttaisi merkittäviä tappioita niin sianlihantuottajille kuin lihateollisuudellekin. 


aiheet: sianliha