Suomen ennakkovaikuttaminen EU:n ilmastopolitiikkaan
Lausunto
Suomen ennakkovaikuttaminen EU:n ilmastopolitiikkaan
19.02.2019
Maa- ja metsätalousvaliokunta
MTK kiittää mahdollisuudesta kommentoida ja esittää seuraavat huomiot.
MTK pitää EU:n ilmastopolitiikan nykytilannetta peilaten realistisena, että kunnianhimon tasoa nostetaan.
EU tarvitsee uuden neuvottelumandaatin kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita varten, koska edellinen valtion päämiesten kesken sovittu neuvottelumandaatti on ajalta ennen Pariisin ilmastosopimuksen syntyä.
Muistiossa nostetaan esiin selkeä sopeutumisen tarve. Tämä on luonnollista, koska nykyiset päästövähennykset johtavat tutkimusten mukaan Suomessa yli 5 asteen keskilämpötilan nousuun. Tällä on merkittävät vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen.
Asiasta laadittu muistio kuvaa varsin hyvin EU:n ilmastopolitiikan nykyisen rakenteen ja toimintamallit. Keskeisimmät asiat löytyvät muistion sivulla 3. löytyvästä laatikosta. Keskeistä on, jatketaanko tulevassa EU:n ilmastopolitiikassa nykyistä jakoperustetta, jossa BKT/capita määrittää sen, kuinka tiukka päästövähennystavoite jäsenvaltiolle muodostuu. Nykyinen rakenne takaa sen, että Suomen päästövähennystavoite on aina EU:n tiukimmasta päästä, koska Suomessa asuu vähän ihmisiä ja Suomi on suhteellisen rikas maa tällä mittarilla mitaten EU-maiden keskuudessa.
MTK pitää tavoiteltavana, että Suomi ajaa ilmastopoliittisessa vaikuttamisessaan kustannustehokkuustavoitetta. BKT/capita taakanjako ei takaa toimien kustannustehokkuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Se pikemminkin lisää toimia siellä, missä oletetaan löytyvän maksukykyä toimien toteuttamiseen. Voidaan kyseenalaistaa vähenevätkö EU-alueen yhteiset päästöt näin kustannustehokkaimmin? MTK pitää hyvin perusteltuna, että Suomi nostaa päästökaupan roolin keskeisimmäksi päästöjen vähentämispolitiikaksi. Se on perusteltua kustannustehokkuustavoitteen näkökulmasta.
Tulevaisuuden kannalta merkittävää on, jatketaanko nykyisellä rakenteella, jossa päästökauppa ja taakanjakosektori ovat vahvasti erilliset. Lisäksi keskeistä on, mikä tulee olemaan netto-nolla-tavoitteen edellyttämän aktiivisen nielupolitiikan rooli? Ja tuleeko nielupolitiikalla olemaan yhtymäkohtaa joustojen muodossa taakanjakosektorille tai päästökauppaan?
Muistiossa nostetaan esiin sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tämä on hyvä, koska näin ei ole tähän mennessä riittävissä määrin ollut. Tässä yhteydessä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden esiin nostaminen vahvasti on välttämätöntä, koska netto-nolla-tavoitteen edellyttämällä aktiivisella nielupolitiikalla tavoiteltavat nielut ovat Suomessa yksityisesti tuotettuja hyödykkeitä. Tähän mennessä EU:n ilmastopolitiikka ei ole tätä asiaa tunnistanut mitenkään.
Anssi Kainulainen
energia-asiantuntija
Minna Ojanperä
lakimies