Suomen maataloudella ja maaseudulla paljon pelissä EU:n tulevassa budjettiratkaisussa - hallituksen syytä tarkistaa EU-linjaansa
Suomen maataloudella ja maaseudulla paljon pelissä EU:n tulevassa budjettiratkaisussa - hallituksen syytä tarkistaa EU-linjaansa
Tiedote
Suomen maataloudella ja maaseudulla paljon pelissä EU:n tulevassa budjettiratkaisussa - hallituksen syytä tarkistaa EU-linjaansa
27.03.2018
EU:n rahoituskehyksestä sopiminen on perinteisesti vaikea päätös. Tällä kertaa tilannetta muuttaa suuren nettomaksajan Britannian lähtö unionista, mikä tarkoittaa vuosittain yli 10 miljardin euron nettomääräistä vähennystä EU:n budjettiin. Samaan aikaan EU:n pitäisi sopia siitä, kuinka unioni rahoittaa uudet haasteensa, kuten pakolaiskysymyksiin, sisäiseen turvallisuuteen tai puolustukseen liittyvät asiat. Uhkakuvana on, että supistuva rahoitus ja toisaalta uudet rahoitustarpeet leikkaavat EU:n perinteisten politiikkojen rahoitusta. Tällöin myös suomalainen talonpoika joutuisi maksumieheksi.
Suomen hallituksen linja tulevaan EU:n budjettiin on erittäin tiukka. Hallitus on muun muassa linjannut, että Britannian jättämä aukko otetaan täysimääräisesti huomioon EU:n tulevan rahoituskehyksen kokonaistasossa. Suomalaisen viljelijän ja maaseudun kannalta kyseinen linjaus on erittäin tyly. Brysseliläinen ajatuspaja Farm Europe on laskenut, että Brexitin täysimääräinen huomioon ottaminen voi leikata Suomen saamaa maatalousrahoitusta jopa yli 160 miljoonaa euroa vuodessa.
Suomen hallituksen olisi syytä reivata EU-linjaansa myös yleisemmin. Hallituksen pitäisi reilusti tunnustaa, että tulevaisuuden EU tarvitsee nykyistä suuremman budjetin. Edessämme olevat haasteet ovat todellisia. EU:n piirissä tapahtuvalla yhteistyöllä perinteisillä ja uusilla alueilla on mahdollista saavuttaa lisäarvoa, josta myös Suomi pienenä ja avoimena maana hyötyy. MTK on esittänyt EU:n budjetin maksusitoumusten ylärajaksi 1,2 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta. EU:n parlamentin kanta asiassa on 1,3 prosenttia. Nykyisellä kaudella kyseinen yläraja on 1,0 prosenttia.
Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) osuus EU:n budjetista on nyt noin 38 prosenttia. Jäsenmaiden bruttokansantulosta maatalouspolitiikan osuus rahoituskehyksessä on siten alle 0,4 prosenttia, mikä on vähemmän kuin vastaava budjetti Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on kyettävä vastaamaan moniin edessä oleviin suuriin haasteisiin tulevaisuudessa. Alalle ollaan jälleen asettamassa uusia vaatimuksia. Meille suomalaisille on tärkeää, että kestävää maataloutta voidaan harjoittaa kaikkialla EU:ssa. Nykyistä EU:n maatalousbudjettia ei ole varaa leikata tulevalla kaudella.
Lisätietoja: Johtaja Simo Tiainen, MTK, puh. 040 553 3131