Tarvetta biologian peruskurssille
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Tarvetta biologian peruskurssille
16.12.2016
Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa viitoitetaan ensiaskeleet ilmastosopimuksen toimeen panossa. Fossiilisen energian käyttöä leikataan ja uusiutuvien energiamuotojen osuus kasvaa. Liikenteen biopolttoaineiden osuus nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luvassa on mittavia investointeja biopolttoainetehtaisiin. Sähkö- ja kaasuautojen määrä kasvaa. Kivihiilestä luovutaan kokonaan.
Ratkaisut ovat oikeita. Suomi on uusiutuvien luonnonvarojen suurvalta. Ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa ja samalla luoda kasvua ja työtä suomalaisille. Painotukset liikenteen päästöjen vähentämiseen ovat viisaita. Liikenne on avainsektori, jossa päästöleikkauksille on eniten potentiaalia.
Pieni kysymysmerkki tosin jää biokaasuautojen vähäiseen tavoitteeseen. Markkinat uudelle teknologialle syntyvät vain silloin, kun kaasun jakeluverkosto on kattava. Onko 50 000 autoa riittävä määrä koko maassa toimivalle verkostolle? Parempaan pitää pyrkiä.
Suomi on ottanut edelläkävijän roolin ilmastopolitiikassa. Siksi tuntuu ihmeelliseltä, että äänekkäimmät kriitikot tulevat ympäristöjärjestöistä ja kovin kanto kaskessa on EU:n komissio.
Ympäristöväen ja komission kanssa on jumiuduttu samaan ongelmaan: metsää ei nähdä puilta. Kestävän metsätalouden periaatteisiin ei halua uskoa, vaikka yli satavuotiaan metsäntutkimuksen tulokset ovat kiistattomia.
Metsän kasvu kiihtyy, kun metsää hoidetaan hyvin ja harvennushakkuut tehdään ajallaan. Kasvava metsä sitoo hiilidioksidia sitä enemmän mitä kiivaampaa kasvu on. Hoitamaton metsä muuttuu ajan kanssa päästölähteeksi.
Fotosynteesi opetetaan koulussa biologian peruskursseilla. Siinä auringon valoenergiaa sidotaan pysyvään muotoon kasvien ja veden avulla. Tämän yhteyttämisen raaka-aineena toimii hiilidioksidi. Kaasua sitoutuu sitä enemmän mitä kiivaampaa prosessi on. Nyt on monella byrokraatilla biologian kertauksen paikka.
Jos oppi ei mene perille, Suomi on ajettu ansaan EU:n ilmastopolitiikassa. Emme voi hyödyntää suurimman rikkautemme eli metsien tuottomahdollisuuksia. Metsät pusikoituvat, luonnon monimuotoisuus kärsii ja talous tukehtuu.
Metsänhoidon tavoite on laadukkaan tukkipuun tuottaminen. Tukit jalostetaan rakennusmateriaaliksi ja puuhun sitoutunut hiili varastoituu rakennuksiin. Hyvää rakennuspuuta saadaan vain silloin, kun metsä harvennetaan ajallaan. Harvennuksista saatu puu on oiva materiaali bioenergian tuottamiseen. Metsään sitä ei kannata jättää lahoamaan.
Kolumni on julkaistu Kalevassa 26.11.2016
aiheet: marttila, energiastrategia, ilmastostrategia
MARTTILA
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
Olen toiminut MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen vaikutin järjestön johtokunnan 2. puheenjohtajana reilun neljän vuoden ajan.
Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Koti ja maidontuotantoon erikoistunut maatila ovat Simossa, Lapin maakunnan eteläisimmässä kunnassa.
Taustani on maatalousekonomian tutkimuksessa, mikä varmaan tunkee vielä läpi kirjoituksissani.
Usko suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja koko maaseudun parempaan tulevaisuuteen ei ole horjunut missään vaiheessa – eikä horju jatkossakaan. Ilman kovaa työtä ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan. Maaseudun etu on koko Suomen etu.
