Sisältöjulkaisija

angle-left null Uuden päästökattodirektiivin kansalliseen toimeenpanoon liittyvät säännösmuutokset (ympäristonsuojelulain ja -asetuksen muutos)

Lausunto

Uuden päästökattodirektiivin kansalliseen toimeenpanoon liittyvät säännösmuutokset (ympäristonsuojelulain ja -asetuksen muutos)

23.5.2018

Ympäristöministeriö

Tausta

Säännösmuutoksilla pannaan kansallisesti toimeen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284 tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (päästökattodirektiivi).

Ehdotuksen mukaan YSL:iin lisättäisiin päästövähennysvelvoitteet (SO2, NOx, NH3, NMVOC, PM2,5) vuo-sille 2020 - 2029 ja vuodesta 2030 alkaen. Laissa säädettäisiin jatkossa myös seurantaan liittyvistä pääs-töinventaarioista. Päästövähennysvelvoitteiden toteuttamiseksi laaditaan kansallinen vähintään 4 vuoden välein päivitettävä ilmansuojeluohjelma, jonka sisältövaatimukset on kuvattu päästökattodirektiivissä. Li-säksi YSL:ssa säädettäisiin päästövähennysvelvoitteisiin liittyvistä joustomahdollisuuksista sekä velvoit-teiden vaikutusten seurantavastuista. Yksityiskohtaiset säännökset ilman pilaantumisen vaikutusten eko-logisesta seurannasta sisällytettäisiin YSA:een.

Ammoniakki- ja pienhiukkaspäästöt

Suomessa on jo nyt onnistuttu melko hyvin vähentämään ilmapäästöjä, mutta lisätoimia tarvitaan mm. NH3- ja pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Suomen NH3-päästöistä noin 90 % on peräisin maatalou-desta (ml. turkistuotanto), joten ammoniakkia koskevat päästövähennystoimet tulevat koskettamaan eri-tyisesti maataloutta. Suomessa on laadittu maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämistä koskeva toi-mintaohjelma, jonka mukaan Suomessa on mahdollisuus saavuttaa päästövähennystavoitteet. Tärkeim-mät päästöjä vähentävät toimet ovat jo osittain käytössä, mutta niiden käyttöä on lisättävä tavoitteisiin pääsemiseksi. Monet toimenpiteistä edellyttävät kuitenkin investointeja, joita maatalouden harjoittajat eivät pysty itse täysimääräisesti kustantamaan. MTK korostaa, että ilmapäästöjen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin on myös jatkossa saatava tukea. Eläinten ruokintaa tarkentamalla voidaan myös vähentää osaltaan ammoniakkipäästöjä. Tilat tarvitsevat tähän neuvontaa, ja neuvonnan tulee puolestaan perustua ajantasaiseen tutkimustietoon. Lisäksi muistutamme, että mahdolliset päästövähennystoimet eivät saa ai-heuttaa elinkeinolle hallinnollista lisätaakkaa.

Maatalouden ammoniakkipäästöarviot perustuvat kansainvälisillä malleilla laskettuihin tuloksiin. Kun mallit kehittyvät, ovat myös päästöarviot tarkentuneet. MTK muistuttaa, että mallien tueksi tarvitaan kuitenkin myös aitoja mittauksia käytännön oloissa. Toistaiseksi Suomessa on tehty vain yksittäisiä maatalouden NH3-päästömittauksia, joten mallien antamien tulosten oikeellisuutta on hyvin vaikea arvioida. Jatkossa tutkimusrahoitusta tulee ohjata myös maatalouden NH3-päästömittauksiin. Vain näin voidaan luetettavasti seurata ja raportoida päästöjen kehittymistä.

Pienhiukkaspäästöjen vähennystavoitteeseen pääsy riippuu paljolti turpeen käytön (turvetuotannon pöly-päästöt) ja kiinteistökohtaisen puun pienpolton kehityksestä. Nämä liittyvät myös maa- ja metsätalouteen.

Turvetta käytetään lämmityksen lisäksi mm. kotieläintuotannossa kuivikkeena ja puutarhataloudessa kas-vualustana. Turve voidaan osittain korvata muilla materiaaleilla. MTK muistuttaa, että turpeesta aiheutu-vien pölyhaittojen vähentämismahdollisuuksia pohdittaessa on otettava huomioon, mitkä ovat turpeen kor-vaamisen käytännön mahdollisuudet ja kustannukset kaikissa sen käyttömuodoissa.

Kiinteistökohtainen puun pienpoltto on tärkeä lämmönlähde erityisesti maaseudun pientaloissa saunojen lämmitystä unohtamatta. Puun pienpoltto on myös monen kiinteistön järkevä varalämmönlähde. MTK ko-rostaa, että puun pienpolton säännönmukaisen alasajon sijaan tulee panostaa teknologian ja polttoteknii-kan kehittämiseen kohti puhtaampaa polttoa.

Kansallinen ilmansuojeluohjelma

Ilmasuojeluohjelman laadinta on jo aloitettu eri ministeriöiden, kuntien, elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten, terveysviranomaisten ja luonnonsuojelun edustajista koostuvassa työryhmässä. MTK katsoo, että tämä toimintamalli on hyvä, jotta eri näkökulmat tulevat huomioon otetuiksi valmistelussa.

Ilmansuojeluohjelman laadinnassa tule ottaa huomioon muun muassa edellä esitetyt seikat.

Laki- ja asetusmuutokset

MTK:lla ei ole huomautettavaa esitettyihin säännösmuutoksiin, sillä ne perustuvat suoraan jo hyväksytyn direktiivin vaatimuksiin.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 

Antti Sahi
toiminnanjohtaja

Airi Kulmala
asiantuntija