Välikysymys
Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka
Välikysymys
12.06.2016
Kasvukauden alku on ollut kelien puolesta kohtalainen. Maatalousyrittäjän tunnot eivät kuitenkaan ole säiden vertaiset. Sen kokee, näkee ja kuulee. Talousmurheet syövät tekemisen iloa. Halpuutetussa ruuassakin on karvas sivumaku.
Tuhansien tilojen rahat ja rahoittajien sietokyky ovat loppu. Tämä näkyy jo ruokateollisuudessa, maatalouskaupassa, kuljetuksissa ja konepajoilla. Karmaisevimpia esimerkkejä ovat ne, joissa karjatilan sähköt katkaistiin maksuvaikeuksien vuoksi.
Politiikan superviikonloppu puoluekokouksineen toi taas paljon myötätuntoa ja tukea viljelijöille. Sanat eivät enää jaksa paljoa lämmittää. Tekoja tässä tarvitaan.
Miksi maatalous on kärjekkäästi vaatinut valtion ja EU:n väliintuloa? Siksi, että kriisi on suurelta osin politiikan aiheuttamaa. Viljelijät kantavat suurimman taakan maailmanpolitiikan jäätymisestä. Yhteisvastuuta kannettu vain hitusen verran.
Pelissä on nyt liian paljon. Vaarassa ovat niin kansallinen turvallisuus kuin ruoka-alan tulevan kasvun siemenet.
Maatalousmarkkinoiden tilanne heikkenee nopeasti. Tilanne on kääntynyt huomattavasti synkemmäksi kuin vielä vuoden alussa ennakoitiin.
Kristillisdemokraattien, RKP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden välikysymys maatalouden kriisin ratkaisemisesta on tarpeellinen. Se tarjoaa mahdollisuuden koko poliittiselle kentälle sitoutua siihen, että yhtä väestönosaa ei jätetä heitteille yhdessä tehtyjen poliittisten päätösten seurauksena.
Välikysymyskeskustelun toivoisi nousevan tavanomaista poliittista nokittelua korkeammalle tasolle. Maatalous tarvitsee nyt sekä laastaria että uusia eväitä rakenteiden uudistamiseksi. Rohkeasti ja oikein hoidettuna kriisi voi antaa eväitä parantaa suomalaisen maatalouden kilpailukykyä.
Maatilat tarvitsevat välittömästi käyttöpääomaa toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Puhutaan siis riihikuivasta rahasta.
Samalla on ratkaistava ruokamarkkinoidemme pahimmat rakenneongelmat: julkisten hankintojen kieroutuminen ja vahvimpien markkinapelureiden ylivalta.
Maatalouden kustannusten karsintaan on keinoja, jos tahtoa löytyy. Liikkeelle on myös laitettava prosessi, joka tuo maatilat mukaan kasvavaan uusiutuvan energian liiketoimintaan.
Maan hallitus ei toki ole ollut toimeton, mutta päätökset puuttuvat. Niitä on syytä kirittää.
Kriisi voi jatkua koko vaalikauden, joten opposition sitoutuminen antanee hallitukselle rohkeutta toimia silloin, kun on toiminnan aika.
Välikysymys väkevöittää ministeri Tiilikaisen mandaattia ja painoarvoa EU:n tulevissa neuvotteluissa. Komissio on ajettava poterostaan tekemään rajut esitykset tilanteen vakauttamisesta. Yhteisvastuu on myös eurooppalainen arvo. Kaveria ei jätetä.
aiheet: talous, halpuutus, marttila, ruokamarkkinat
MARTTILA
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
Olen toiminut MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen vaikutin järjestön johtokunnan 2. puheenjohtajana reilun neljän vuoden ajan.
Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Koti ja maidontuotantoon erikoistunut maatila ovat Simossa, Lapin maakunnan eteläisimmässä kunnassa.
Taustani on maatalousekonomian tutkimuksessa, mikä varmaan tunkee vielä läpi kirjoituksissani.
Usko suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja koko maaseudun parempaan tulevaisuuteen ei ole horjunut missään vaiheessa – eikä horju jatkossakaan. Ilman kovaa työtä ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan. Maaseudun etu on koko Suomen etu.