Vanhan lämmittelyä hyönteisruuasta
Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka
Vanhan lämmittelyä hyönteisruuasta
13.05.2017
Kiinalaiset kertovat, että ainakin Kantonissa syödään kaikki nelijalkaiset paitsi pöydät. Lentävistä suuhun menee mikä vaan helikoptereita lukuun ottamatta.
Suomalainen ruokakulttuuri on kieltämättä verraten rajoittunutta, ainakin kantonilaiseen verrattuna. Muutoksen tuulia on kuitenkin ilmassa. Moni maanviljelijä hakee lisäansioita hyönteisten kasvatuksesta. Tutkijat tutkivat ja yritykset kehittävät erilaisia suomalaiseen makuhermoon maistuvia hyönteistuotteita.
Nuorille suunnatun valtakunnallisen Uskalla Yrittää -kilpailun voitti turkulainen Entis, joka jalostaa hyönteisiä ruuaksi. Ovatkohan nuoret yrittäjät iskeneet nousevan trendin kultasuoneen? Tavoitteet ovat ainakin korkealla.
Voittoisan yrityksen ensimmäinen tuote on suomalainen kotisirkka. Demoerä myytiin loppuun hetkessä. Byrokratian peikko toki uhkasi lopettaa myynnin alkuunsa, mutta onneksi lainsäädännöstä löytyi sirkanmentävä porsaanreikä.
Hyönteistaloutta tutkitaan ja kehitetään Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston hankkeessa. Tutkijat näkevät hyönteisissä paljon potentiaalia. Tavoite on kunnianhimoinen, eli nostaa Suomi kansainvälisen hyönteisbiotalouden eturintamaan. Olisikohan sirkoista ja madoista jopa merkittäväksi vientituotteeksi?
Hyönteisistä ei ole pelkästään ihmisravinnoksi, vaan mahdollisuuksia on myös eläinten rehuna. Luulisi maistuvan niin nisäkkäille kuin linnuille ja kaloillekin.
Tutkimus ei ole suinkaan pelkkää akateemista työtä, sillä mukana on peräti kymmenen toimivaa ruoka-alan yritystä, tutuimpina HKScan, Raisio ja Saarioinen. Tämä on poikkeuksellisen laaja yritysrypäs, kun puhutaan elintarvikealan tutkimushankkeesta. Asiaan siis uskotaan.
Maaseudulta käsin katsottuna uudet, kotimaiset ruokainnovaatiot ovat hyvä asia. Ruoka on nopeasti kasvava toimiala, ja hieman uupunut ruokavientimme tarvitsee uusia keihäänkärkiä.
Hyönteiset tarjoavat uusia mahdollisuuksia huonon kannattavuuden kanssa painiville maanviljelijöille. Alkuun päästään pienillä investoinneilla. Tuotantokustannukset pysyvät kurissa. Suurin kuluerä on sähkö, sillä valoa ja lämpöä tarvitaan.
Suurin haaste nousevalle elinkeinolle lienee silti suomalainen kuluttaja. Sirkkaohukaiset tai matopitsa voi arveluttaa, jos lähin kontakti tähän saakka on ollut madon pujottaminen ongenkoukkuun.
Nähtäväksi jää, milloin hyönteiset valtaavat suomalaiset keittiöt ja ravintoloiden ruokalistat.
Julkaistu Kalevassa 13.5.2017
aiheet: hyönteiset, marttila, ruokakulttuuri
MARTTILA
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
Olen toiminut MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen vaikutin järjestön johtokunnan 2. puheenjohtajana reilun neljän vuoden ajan.
Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Koti ja maidontuotantoon erikoistunut maatila ovat Simossa, Lapin maakunnan eteläisimmässä kunnassa.
Taustani on maatalousekonomian tutkimuksessa, mikä varmaan tunkee vielä läpi kirjoituksissani.
Usko suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja koko maaseudun parempaan tulevaisuuteen ei ole horjunut missään vaiheessa – eikä horju jatkossakaan. Ilman kovaa työtä ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan. Maaseudun etu on koko Suomen etu.