Keskeiset kysymykset

Valuma-aluelähtöinen vesien ja kuormi­tuksen hallinta muuttuvassa ilmastossa

Asiakirjassa todetaan, että pääosa vesiin kohdistuvasta kuormituksesta on peräisin hajakuormituslähteistä maa- ja metsätalousmail­ta, mutta paikoin myös eräät muut kuormituslähteet vaikuttavat merkittävästi vesien tilaan. Maankäyttö ja kuivatustoiminta, erityisesti turvemaiden ojittaminen, ovat äärevöittäneet valuntaa ja li­sänneet vesien tilaa koko vesienhoitoalueella heikentävää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Alueellisesti mm. happamuus- ja metallikuormitus on merkittävä ongelma. Orgaanisen hiilen kuormitus on lisännyt vesien tummumista ja pienten virtavesien alhaisen virtaaman jaksot ovat yleistyneet ja pidentyneet kestoltaan. Ilmastonmuutos vahvistaa haitallisia vaikutuksia, kun mm. sadanta- ja lämpöolosuhteet muuttuvat.

Valuma-aluesuunnittelulla ja vesienhallinnalla parannetaan vesienhoidon vaikuttavuutta

MTK tukee valuma-aluelähtöisen vesien ja kuormituksen hallinnan kehittämistä. Viljelyvarmuuden ylläpitämiseksi liiallinen vesi tulee poistaa nopeasti pellolta, mikä edellyttää toimivaa ja riittävää ojitusta. Toisaalta maan pitäisi pidättää mahdollisimman paljon vettä kasvien käyttöön. Kuivatuksen sijaan onkin tarpeen puhua pellon vesitalouden hallinnasta.

Valuma-aluekohtaisen tarkastelun tulee ottaa eri osapuolten tarpeet huomioon. Vesienhallinnan tulee kattaa maa- ja metsätalouden lisäksi valuma-alueen muut maankäyttömuodot. On tärkeää, että yläjuoksulta tai laajoilta päällystetyiltä alueilta tulevia vesimääriä hillitään, jotta alajuoksulla vältytään ojien tulvimiselta ja voimakkaalta eroosiolta pelloilla ja ojissa. Etukäteen on tarpeen miettiä myös vaihtoehtoiset toteutusmallit, eri rakenteiden kunnossapito ja rahoitus. Parhaimmillaan valuma-aluesuunnittelulla voi lisätä vesiensuojelun vaikuttavuutta ja parantaa toimenpiteiden kustannustehokkuutta.

Maatalouden vesienhoidon toimenpiteiden vaikuttavuutta lisätään

Happamilta sulfaattimailta tulevan kuormituksen haittavaikutuksia pyritään vähentämään mm. säätösalaojituksella. Tutkimuksella on pyritty ja pyritään löytämään myös muita ratkaisuja. Jos toimenpiteitä löytyy, tulee ne liittää osaksi maatalouden korvausjärjestelmiä, jotta ne saadaan laaja-alaiseen käyttöön nopeasti. Lisäksi tulee varmistaa, että viljelijöillä on riittävät tiedot ko. alueista, jotta ne voidaan ottaa huomioon eri toimia tehtäessä.

Metsätalouden moninaisten vesistövaikutusten vähentämiseen tarvitaan laajaa toimenpidevalikoimaa

Turvemaametsien merkitys puuntuotannossa on huomattava. MTK muistuttaa, että metsänomistajat ovat investoineet turvemaiden metsänkasvatukseen ja on tärkeää, että metsänkasvatukselle tarpeellisia suometsähankkeita voidaan

tehdä jatkossakin. Kestävässä metsätaloudessa on mahdollista yhteensovittaa taloudellinen hyöty ja ympäristökysymykset. Vesiensuojelun edistämiseksi voidaan luopua taloudellisesti kannattamattomien suometsien ojien kunnostamisesta ja hyödyntää alueita ennallistamisessa. Jos kohdekohtaisen harkinnan perusteella päädytään kunnostamiseen, ojasyvyys pidetään mahdollisimman matalana ja hyödynnetään erilaisia vesiensuojelurakenteita. Valuma-aluekohtaisesta suunnittelusta saadaan tukea kohdekohtaiseen suunnitteluun, jotta kokonaisuudesta tulee paremmin hallittu. Peitteellinen metsäkasvatus on yksi tapa uudistaa metsää. MTK huomauttaa, että se ei sovi kuitenkaan kaikille kohteille.

Metkassa metsätalouden vesiensuojeluun kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota suometsän hoitoon myönnettävän tuen kautta, joka perustuu kohdekohtaiseen suunnitteluun. Myös luonnonhoidon tuki ja ympäristötuki voivat sisältää vesiensuojelutoimia. Myös metsätalouden vesiensuojelussa tulisi olla käytössä markkinoilta kerättyä rahoitusta, jonka avulla toimenpiteitä olisi mahdollista kohdentaa vielä tarkemmin ja sektorirajat ylittäen. Sekä maa- että metsätalouden vesiensuojelussa painopiste tulee olla jatkossakin vapaaehtoisuuteen perustuvissa toimissa.

Vesienhoidon tavoitteet huomioidaan uusien hankkeiden suunnittelussa ensi metreiltä lähtien

Kaavoitus soveltuu huonosti maa- ja metsätalouden vesiensuojeluun, sillä niiden aiheuttama kuormitus on pääasiassa hajakuormitusta. Näiltä sektoreilta tulevaa kuormitusta voidaan parhaiten säädellä vapaaehtoisuuteen perustuvilla toimilla sekä vesilain ja ympäristönsuojelulain kautta. Toimiin voidaan kannustaa yhteiskunnan maksamalla korvauksella, mutta myös tuotteista saatava korkeampi hinta toimisi kannusteena. Kaavoituksella ei voida velvoittaa tai ohjata aktiivisten toimenpiteiden tekemiseen.  Suunnitteluvälineenä se voi ohjata kuormitusta aiheuttavia alueidenkäyttötarpeita herkkien alueiden ulkopuolelle eli estää lisäkuormitusta. Parhaiten kaavoitus soveltuu pistekuormituksen hallintaan.

Asiakirjassa todetaan, että tavoitteiden saavuttamisen vaikeuttaa: ”Vesistövaikutuksia lieventävien toimenpiteiden ja kompensaatiotoimenpiteiden suunnittelu ei ole kiinteä osa hankesuunnittelua hankkeen alusta lähtien.” Mitä kompensaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä? Luonnonsuojelulain osana on vapaaehtoisen ekologinen kompensaatio, (9/2023, 11 luku), mutta laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) tällaista ei ole. Jos kompensaatio otettaisiin viralliseen käyttöön, tulee sen olla vapaaehtoista myös vesiensuojelun osalta. Mikään ei kuitenkaan estä jo nyt kompensoimasta aiheutettuja haitallisia vaikutuksia. Tässä voi käyttää apuna esim. MTK:n luomaa luontoarvot.fi-palvelua, joka on markkinapaikka kohteille, joilla voidaan turvata luonnon monimuotoisuutta ja edistää luonnonsuojelua. On tärkeää, että hankkeiden pinta- ja pohjavesivaikutuksia lieventävät toimenpiteet suunnitellaan ja otetaan käyttöön yhtä aikaa muiden toimien kanssa, sillä ennakollinen toiminta on helpompaa ja edullisempaa kuin jälkikäteen toimiminen.

Vesielinympäristöjen parantaminen kunnostuksilla

Virtavesiä kunnostetaan ja vesieliöiden vapaata liikkumista edistetään elinympäristöjen parantamiseksi ja vaelluskalakantojen elvyttämiseksi

MTK katsoo, että mm. vesieliöstön ja kalojen elinympäristökunnostusten suunnittelu on osa valuma-aluekohtaista suunnittelua. Uomakunnostusten merkitys voi jäädä vähäiseksi, jos kuormitus valuma-alueelta jatkuu voimakkaana. Kalojen kulun turvaamiseksi tulisi tarkastella kerralla koko uomaa tai merkittävää osaa uomasta, jotta vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Kustannusten hillitsemiseksi MTK pitää tärkeänä, että kalojen kulkuesteitä poistetaan muiden töiden, kuten teiden peruskunnostusten, yhteydessä.

Säännösteltyjen vesien virtaamia ja vedenkorkeuksia muutetaan luonnonmukaisimmiksi

Asiakirjassa todetaan, että vesienhoidon tavoitteiden kannalta toivottava muutos säännöstelyssä voi aiheuttaa haittaa esim. voimataloudelle ja tulvasuojelutavoitteille, mikä vaatii eri intressien yhteen sovittamista. MTK muistuttaa, että asiaa on tarkasteltava myös maatalouden kannalta. On tärkeää, että veden pinta on riittävän alhaalla peltotöiden aikaan. Pelloille tulviva vesi kuljettaa kiintoainetta ja ravinteita. Toisaalta on tärkeää, että myös kuivina aikoina uomissa ja muissa vesissä on riittävästi vettä eliöstön tarpeisiin, mutta myös esim. maatilamatkailun näkökulmasta.

Rehevyyshaittojen vähentymistä nopeutetaan kunnostuksin

Valuma-aluekohtainen tarkastelu voi tarjota apua tässäkin asiassa. Pelkästään järvessä tehtävien toimien vaikutus voi jäädä lyhytaikaiseksi, jos valuma-alueelta tuleva kuormitus jatkuu suurena. Toimet vesissä ja valuma-alueella tulisi linkittää keskenään hyvin. Erilaisia hankkeita on ollut ja on käynnissä paljon. Niitä tulisi ryhmitellä laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja niiden kestoa pidentää vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Toimien vaikuttavuutta tulisi myös seurata nykyistä paremmin. Paikallisilla toimijoilla voi olla haasteita esim. omarahoitukseen liittyen, mutta paikallisten vetämät hankkeet voidaan kokea itselle läheisemmäksi kuin esim. ELY-keskusten vetämät hankkeet. Voitaisiinko paikallisia toimijoita tukea esim. hankebyrokratian hoitamisessa, jolloin kynnys hankkeen toteuttamiseen voisi madaltua? Miten yritykset voisivat auttaa hankkeiden omarahoituksessa? Hankkeilla edistetään usein vain yhtä asiaa, mutta niiden monivaikutteisuutta tulisi pystyä lisäämään. Vesistökunnostus voisi tuoda uusia mahdollisuuksia esim. virkistykseen ja matkailuun, voidaanko nämä kaikki sisällyttää samaan vesientilan parantamiseen tähtäävään hankkeeseen. Hankkeissa on tarpeen rikkoa sektorirajat ja lisätä eri osapuolten yhteistyötä kokonaisvaikuttavuuden parantamiseksi.

Pohjavesien suojelu

Alueella suojelusuunnitelmien tekeminen on edennyt hyvin, mutta niissä esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on ollut toivottua hitaampaa. Koska pohjavesien puhdistaminen on haasteellista tai mahdotonta, on tärkeää, että vesienhoidossa paneudutaan asiaan huolellisesti. Jotta alueella pystytään tekemään päätöksiä pohjavesien suojeluun liittyen, on oltava käytettävissä riittävästi tietoa alueen pohjavesialueista. Esim. kaavoituksella voidaan rajata pohjavesien kannalta riskialttiita toimintoja pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alue on kuitenkin tunnettava hyvin, jotta ei tarpeettomasti rajoiteta yritystoimintaa. Kaavoitus soveltuu hyvin pistekuormituksen hallintaan, mutta huonosti hajakuormituksen hallintaan. Maa- ja metsätaloudesta aiheutuvaa kuormitusta voidaan parhaiten vähentää vapaaehtoisuuteen perustuvilla toimilla sekä vesilain ja ympäristönsuojelulain kautta. Toimiin voidaan kannustaa yhteiskunnan maksamalla korvauksella, mutta myös tuotteista saatava korkeampi hinta toimisi kannusteena. Lisäksi tulee muistaa että maa- ja metsätalousyrittäjät tekevät paljon myös oma-aloitteista ja -kustanteisesta vesiensuojelutyötä.

Tärkeäksi aiheeksi on nostettu myös pohjavedestä suoraan riippuvaisten ekosysteemien suojelu. Näiden osalta MTK muistuttaa, että E-luokan pohjavedestä suoraan riippuvaiset merkittävät luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiset pintavesi- ja maaekosysteemit ovat muun lainsäädännön nojalla suojeltuja kohteita ja näitä tulee tarkastella nimenomaan näiden säädösten kautta.

Ohjauskeinojen kehittäminen vesienhoitotoimenpiteiden toteutta­miseksi ja niiden vaikuttavuuden parantamiseksi

Tietoa, tietoisuutta ja osaamista lisätään kaikilla tasoilla

MTK yhtyy asiakirjassa esitettyyn toteamukseen: ”Vesistövaikutusten kustannustehokkaan ennaltaehkäisyn ja vähentämisen lähtökohtana on, että mm. päättäjien, viranomaisten, neuvojien, suunnittelijoiden ja toiminnanharjoittajien sekä hankeve­täjien toimintatavat perustuvat ajantasaiseen tietoon.” Tämä tarkoittaa, että mm. vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä ja toimenpiteistä tulee olla riittävästi ajantasaista tutkimustietoa. Veden laatua tulee seurata jatkuvasti ja kattavasti, jotta nähdään toimenpiteiden vaikutukset eri olosuhteissa ja tarvittaessa pystytään muuttamaan tai kohdentamaan toimia toisin. Maa- ja metsätaloudessa on jo käytössä paljon hyviä menetelmiä ja toimenpiteitä, mutta niiden kohdentamista voidaan parantaa. MTK muistuttaa, että painopisteen tulee säilyä edelleen toimien vapaaehtoisuudessa.

Neuvonta, koulutus ja muu viestintä ovat tärkeä osa vesienhoidon edistämistä. Koulutuksen osalta on tarpeen muistaa myös oppilaitokset, joissa koulutetaan eri alojen tulevaisuuden tekijöitä, ml. ammattitaitoisia vesitaloustoimien suunnittelijoita ja toteuttajia. Tilat voisivat tarjota oppilaitoksille kohteita, jonne voitaisiin oppilastyönä suunnitella vesiensuojelutoimenpiteitä ja -rakenteita. Lisäksi oppilaat voisivat mahdollisesti toteuttaa joitakin näistä myös käytännössä. Tämä edellyttää kuitenkin riittävää rahoitusta alan oppilaitoksille. Tiloille kohdistuvassa neuvonnassa vesipuitedirektiivin toimeenpanoon liittyvät vesienhoidon vaatimukset tulisi ottaa nykyistä aktiivisemmin esille, jotta tilat saavat hyvän käsityksen vesienhoidon kokonaisuudesta ja siitä, mitä vesienhoito tarkoittaa tilatasoilla.

Vesienhoidon vaikuttavuutta parannetaan yhteistyön ja verkostoitumisen keinoin

Vesienhoidossa on tärkeää yhteistyö, jonka yhtenä muotona ovat alueelliset vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmät. Ainakin paikoitellen ryhmät ovat kasvaneet niin suuriksi, että aito vuoropuhelu ei ole enää mahdollista vaan kyse on paremminkin ajankohtaisista asioista tiedottamisesta. Vaikka ryhmä on suuri, on tiedonkulussa puutteita ryhmänjäseniltä eteenpäin. Yhteistyöryhmiä voitaisiin pienentää, jos luotaisiin hyvä malli tiedon levittämiseen edustajan kollegoille (mm. toisille kunnille) ja taustalla olevalle sidosryhmälle. Koulutussektorin edustusta tulisi parantaa. Mukaan on tullut myös entistä enemmän yksittäisiä yrityksiä. Tästä on oma hyötynsä, mutta miten rajataan osallistuvat yritykset, jos halukkaita osallistujia alkaa tulla entistä enemmän. Riittääkö toimialajärjestöjen osallistuminen? MTK arvostaa sitä, että on järjestönä päässyt osallistumaan vesienhoidon suunnitteluun ja edistämiseen niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla.

Vesienhoitosuunnitelmista puhutaan laajasti, kun niitä päivitetään ja järjestetään kuuleminen. Muina aikoina mainitaan usein vain se, että tavoitteeseen ei ole päästy. Monille vesienhoidon toimenpiteet ja suunnitelmat jäävät helposti kovin vieraiksi. Tämän korjaamiseksi olisi tarpeen lisätä viestintää siitä, mitä vesienhoito tarkoittaa niin eri toimijoille kuin yksittäisille kansalaisille. Myös tiloille kohdistuvassa neuvonnassa vesipuitedirektiivin toimeenpanoon liittyvät vesienhoidon vaatimukset tulisi ottaa nykyistä aktiivisemmin esille, jotta tilat saavat hyvän paremman käsityksen vesienhoidon kokonaisuudesta ja siitä, mitä vesienhoito tarkoittaa tilatasoilla.

Maa- ja metsätalouden tukijärjestelmillä kannustetaan aktiiviseen ja oikein kohdentuvaan vesienhoitoon

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tärkein rahoituslähde on edelleen CAP. Sen kautta toimenpiteitä ohjataan pääsääntöisesti yleisten ehtojen perusteella. Kohdekohtaiset ratkaisut lisäisivät huomattavasti jo nyt massiiviseksi paisunutta byrokratiaa. Metkassa metsätalouden vesiensuojeluun kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota suometsän hoitoon myönnettävän tuen kautta, joka perustuu kohdekohtaiseen suunnitteluun. Myös luonnonhoidon tuki ja ympäristötuki voivat sisältää vesiensuojelutoimia. Kumpikin järjestelmä on kustannusperusteinen eikä saavutetuista tuloksista makseta. Saavutetuista vesiensuojeluhyödyistä maksaminen ei ole kovin yksinkertaista, koska vaikutukset näkyvät usein viiveellä, tuloksen kohdistaminen juuri tiettyyn toteutukseen on haastavaa hajakuormituksen ollessa kyseessä ja mm. säätekijät vaikuttavat paljon tulokseen. MTK katsoo, että maa- ja metsätalouden korvausjärjestelmät tulee pitää erillisinä, mutta on tärkeää, että niitä voidaan käyttää sujuvasti rinnakkain valuma-alueella tehtävän vesiensuojelun tehostamiseksi.

Yhteiskunnan maksamien korvausten lisäksi tarvitaan toimiva järjestelmä, joka saa rahoituksensa markkinoilta. Vesiensuojelutyö tulisi ulottaa aina ruoka- ja vientiohjelmiin saakka. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun kustannukset tulee jakaantua koko arvoketjuun, sillä maa- ja metsätalous tuottavat raaka-aineita kuluttajien päivittäin tarvitsemiin hyödykkeisiin tai suoraan tuotteita. Markkinalähtöisen rahoituspohjan kautta toimenpiteitä olisi mahdollista kohdentaa huomattavasti tarkemmin ja sektorirajat ylittäen.

Vesienhoitoa vauhditetaan vesistöhankkeiden rahoituksella

Mm. vesiensuojelun tehostamisohjelma, Helmi-elinympäristöohjelma ja NOUSU-ohjelma ovat tuottaneet hyviä tuloksia. On tärkeää, että näiden tai vastaavien rahoitus turvataan ja eri ohjelmia voidaan toimeenpanna rinnakkain laajempien kokonaisuuksien luomiseksi ja hoitamiseksi. Näiden rinnalle tarvitaan myös mm. yritysten ja säätiöiden rahoitusta esimerkiksi omarahoitusosuuden kattamiseen.

Vesienhoidon työohjelma, suunnittelun aikataulu sekä osallistumismenettelyt

MTK:lla ei ole asiaan lisättävää.

Vesienhoitosuunnitelmaan laadittavan ympäristöselostuksen valmistelu ja sisältö

MTK korostaa, että ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalle on kerättävä laajasti kaikki uusin tutkimustieto. Jos tutkimustietoa ei ole tai se on hyvin hajanaista tai vanhaa, on se tuotava selkeästi arvioinnissa esiin.

Lisäksi muistutamme tutkimustiedon viemisestä käytäntöön, mikä on usein hyvin haastavaa. Kuka varmistaa, että uusin tutkimustieto muuttuu toimenpiteiksi mm. kansalaistasolla? Huomioon on otettava myös koulutussektorin leikkaukset ja niiden vaikutukset alan toimijoiden määrään ja ammattitaitoon.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 

Airi Kulmala
asiantuntija, ympäristö           

Leena Kristeri
elinvoimajohtaja