Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, täydentävä kuuleminen

Takaisin Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, täydentävä kuuleminen

Lausunto

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, täydentävä kuuleminen

17.12.2020

Ministeriöt

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi

Yleiset inventointia koskevat huomiot

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:llä ei ole lausuttavaa yksittäisistä inventoiduista kohteista eli esimerkiksi niiden rajauksista. Kohdekohtaisia lausuntoja ovat antaneet ja antavat MTK-liitot, MTK-yhdistykset sekä metsänhoitoyhdistykset.

MTK haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota täydentävän kuulemisen taustamuistioon sekä mahdollisesti jatkotyönä valmisteltavaan periaatepäätökseen.

Yleistä elinvoimaisesta maaseudusta ja maisemista:

Ruokahuollon turvaaminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä ympäristöhaasteisiin vastaaminen edellyttävät myös maaseudulla tapahtuvan toiminnan jatkuvaa kehittymistä ja siten muutoksen mahdollistamista. Toimintatapojen muuttuminen on aiemminkin tarkoittanut ja voi jatkossakin tarkoittaa muutoksia myös maisemassa: elinvoimaiseen maaseutumaisemaan kuuluvat laiduntavan karjan lisäksi niin tuulivoimalat kuin kausitunnelitkin. Tästä huolimatta moderni maa- ja metsätaloustuotanto sekä muukin maaseudun elinkeinotoiminta on yhteensovitettavissa maisema-arvojen huomioimiseen ja arvokkaisiin maisemiin.

Edellä oleva lähtökohta huomioon ottaen MTK pitää taustamuistioon sisältyviä kirjauksia jokseenkin ristiriitaisina. Taustamuistiossa todetaan, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinneissa on tarkasteltu ensisijaisesti maaseudun elinkeinomaisemaa, johon vaikuttavat muun muassa maatalouden tuotantotapojen ja -teknologian kehitys, yhteiskunta- ja elinkeinorakenteen muutos sekä maatalouspolitiikan tavoitteiden ja painopisteiden vaihtelu. Jatkuva muutos siis tunnistetaan. Toisaalla silti todetaan, että inventoinnin ulkopuolelle on jätetty sellainen maaseudun elinkeinomaisema, jonka ei katsota edustavan perinteisiksi tulkittavien tuotantomuotojen synnyttämää jatkumoa. MTK pitää ristiriitaisena sitä, että samalla, kun maisema-alueiden tahdotaan olevan osa suomalaisen maaseudun elinvoiman tukemista, elinvoiman takaavat muutostekijät koetaan negatiivisina ja arvokkaat alueet valitaan sen perusteella, että ne edustavat perinteisiksi tulkittavia tuotantomuotoja. Jää käsitys, että moderni maaseutu moninaisine toimintoineen ei voi olla osa arvokasta maisemaa. Lisäksi tulee mieleen kysymys siitä, saako perinteiseen maaseutuun kytkeytyväksi mielletty arvokas maisema jatkossa muuttua.

Erilaisten intressien yhteensovittamisesta ja tapauskohtaisesta harkinnasta:

MTK huomauttaa, että vaikka valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla on vakiintunut status alueidenkäytön suunnittelussa, kyse on kuitenkin vain yhdestä työvälineestä laadukkaan suunnittelun toteuttamisessa. Alueidenkäytön suunnittelu perustuu aina erilaisten intressien yhteensovittamiseen. MTK:n näkemyksen mukaan taustamuistiossa on kohtia, joissa periaatepäätöksen vaikuttavuudelle luodaan isompaa painoarvoa kuin mitä sillä lain mukaan on. MTK tunnistaa taustamuistiossa epäselvyyksiä myös näiltä osin. Yhtäältä esitetään, että kohteet tulee huomioida maankäyttö- ja rakennuslain säännösten kautta kaavoituksessa sekä MRL:n ja muiden lakien mukaisessa lupaharkinnassa. Toisaalta kuitenkin kohteiden vaikutus viedään paljon pidemmälle toteamalla esimerkiksi, että kohteilla ei voitaisi toteuttaa tuulivoimarakentamista.

Taustamuistiossa esitetään, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointia käytetään lupaharkinnassa selvityksenä alueen maisema-arvoista. MTK:n mielestä on tärkeää, että inventointi on mukana lupaharkinnassa, mutta se harvoin voi toimia ainoana selvityksenä alueen maisema-arvoista. Lupaharkinnassa on oleellista tarkastella asiaa tapauskohtaisesti. Yksittäinen hanke ei välttämättä vaikuta valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan siinä määrin, että asialla olisi merkitystä lupaharkinnassa.

Yksityistielain mukaan tietä ei saa tehdä, jos siitä voi aiheutua huomattavaa luonnon turmeltumista tai ympäristön kulttuuriarvojen vähentymistä taikka muu niihin verrattava yleisen edun loukkaus. Taustamuistiossa todetaan, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet otetaan tämän säännöksen nojalla huomioon yksityisten teiden rakentamisessa. MTK pitää tätä näkemystä aika rohkeana laintulkintana ja mikäli tämä tulkintalinja on omaksuttu oikeuskäytännöksi, tulisi esitetyn tueksi esittää oikeustapaus tai muu lähde.

MTK kiinnittää huomiota taustamuistion selostukseen, jonka mukaan aluerajausten supistuksia esitetään alueille sillä perusteella, että niille on toteutettu tai joille on kaavoitettu merkittävää uudisrakentamista tai muuta maisema-alueen arvoja heikentävää maankäyttöä. Jatkuvaan muutoksen tarpeellisuuden ja elinvoimaisuuden väliseen keskinäiseen kytkökseen viitaten MTK toivoisi taustamuistioon selvempää näkemystä siitä, onko maisema-alueen luonnollinen poistuminen mahdollista ja sallittua jatkossakin.

Suhteesta MRL:iin:

Taustamuistiossa selostetaan valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden suhdetta maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kyseinen laki on parhaillaan kokonaisuudistuksen alla. On huomattava, että valtioneuvoston periaatepäätökset jäävät voimaan, vaikka lakeja muutettaisiin. Mahdollisessa myöhemmin laadittavassa periaatepäätöksessä lienee siten tarpeen maininta siitä, että päätöstä sovelletaan kulloinkin voimassa olevan MRL:n mukaisesti.

Taustamuistiossa ei ole huomioitu MRL:iin vuonna 2017 tehtyjä muutoksia. Esimerkiksi ELY-keskuksen neuvoa-antava rooli ei tule ilmi.

Taloudellisesta kestävyydestä ja taloudellisen tuen saamisen mahdollisuuksista:

Taustamuistion mukaan maisema-alueet voivat osaltaan auttaa maaseutua sopeutumaan jatkuvaan muutokseen tukemalla ekologisesti, maisemallisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. MTK huomauttaa, että tästä asiayhteydestä on jäänyt pois yksi kestävän kehityksen peruspilari: taloudellinen kestävyys. Se on sinne lisättävä, tai vaihtoehtoisesti on selostettava, miksi maisema-alueiden ei arvioida olevan eduksi taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. MTK pitää välttämättömänä, että taloudellinen kestävyys huomioidaan, sillä se on olennainen osatekijä maaseudun elinvoiman säilyttämisen ja edistämisen kannalta.

Taustamuistiossa listataan niitä instrumentteja, joilla on mahdollista saada taloudellista tukea valtakunnallisesti merkittäville maisema-alueille. Listaan olisi selvyyden vuoksi syytä kirjata myös se, minkälaisiin asioihin ei ole mahdollista saada tukea. Rahoitusmekanismien tulisi olla aina kaavoituksen vaikutustenarvioinnissa selvitettynä.

Metsätalouden harjoittamisesta arvokkailla maisema-alueilla:

Taustamuistiossa todetaan, että maisema-alueilla on mahdollista harjoittaa metsätaloutta Tapio Oy:n Metsänhoidon suositusten mukaisesti. MTK huomauttaa, että nimensä mukaisesti suositukset ovat suosituksia, joita maanomistaja voi halutessaan noudattaa tavoitteidensa mukaisen metsätalouden harjoittamisen tukena. Taustamuistiossa tai mahdollisessa periaatepäätöksessä ei tule luoda käsitystä, jonka mukaan joku toinen kuin maanomistaja voisi velvoittaa joihinkin muihin metsänhoidollisiin toimenpiteisiin tai toimintatapavalintoihin kuin mitä metsälaki tai luonnonsuojelulaki taikka muu voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää.

Mahdollisessa periaatepäätöksessä tulee linjata, että maisema-alueet eivät millään tavalla itsessään vaikuta metsien käsittelyyn. Lisäksi on todettava selkeästi, että maisema-alueilla tapahtuvaa metsänkäsittelyä ei pidä rajoittaa myöskään kaavoituksen kautta, koska maisema-alueiden tarkoitus on nimenomaan tukea alueen elinvoimaa eikä asettaa rajoitteita.

Taustamuistiosta ei tällä hetkellä näy se, että MRL muuttui jo vuonna 2017 siten, että metsänkäsittelylle ei voida enää asettaa maisematyölupaa M-alkuisille alueille. Taustamuistiossa ja mahdollisessa periaatepäätöksessä tulee ottaa selvä kanta siihen, että uudentyyppisillä aluevarauksilla ei tässä asiassa tule kiertää lainsäätäjän tahtoa. Maisema-alueiden elinvoiman tukemiseksi metsänkäsittelyä voidaan rajoittaa vain vapaaehtoisin toimenpitein.

Aiemmin esitetyn palautteen huomioimisesta mahdollisessa uudessa periaatepäätöksessä:

Edellisen lausuntokierroksen palautteissa esitetty huoli päivitysinventoinnin haitallisista vaikutuksista maaseudun elinkeinotoiminnalle otettiin ympäristöministeriössä vakavasti. Ministeriö kuitenkin katsoi, ettei tämä huoli riitä sellaisenaan perustelemaan yksittäisten maisema-alueiden arvoluokitusten tai rajausten muuttamista. MTK pitää ministeriön linjausta ymmärrettävänä. Huoli ei edellytä muutoksia itse kohteissa, mutta huoli tulee ottaa vakavasti mahdollista periaatepäätöstä kirjoitettaessa ja periaatepäätökseen sisältyviä linjauksia tehtäessä.

Huoli haitallisista vaikutuksista kytkeytyi edellisellä lausuntokierroksella erityisesti inventoinnin vaikeasti hahmottuviin oikeusvaikutuksiin. MTK korostaa, että saatuun palautteeseen vastaamiseksi ja perusteltujen huolien poistamiseksi periaatepäätöksen valmistelussa ja siten myös mahdollisessa periaatepäätöksessä tulee ratkaista periaatepäätöksen oikeusvaikutuksiin ja tosiasialliseen merkitykseen liittyvät kysymykset selkeästi ja perustellusti, eikä siirtää vastuukysymyksiä kaavoitukselle ja muille viranomaistahoille.

Taustamuistiossa esitetään nyt, että ministeriön näkemyksen mukaan maisema-alueet eivät lähtökohtaisesti estä metsätaloutta tai haittaa maatalouden, karjatalouden ja muiden perinteisten maaseutuelinkeinojen harjoittamista. MTK esittää, että sanat lähtökohtaisesti ja perinteisten poistetaan tekstistä, ja että vastaava elinvoimaa tukeva ja muutoksen mahdollistava linjaus näkyy myös mahdollisessa periaatepäätöksessä.

Mahdollisessa periaatepäätöksessä tulisi olla selkeitä ohjeita ja linjauksia, jotta huolenaiheet saadaan rajattua minimiin ja vaikutukset yhdenmukaistettua ympäri Suomen. Yksi esimerkki on valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita koskeva kaavamääräys, jossa edellytetään, että alueella tulee kaikkiin toimenpiteisiin pyytää museoviraston lausunto. Käytännön elämälle tällainen kirjaus on vieras ja herättää kysymyksen myös siitä, voidaanko viranomaistehtäviä ylipäätään laajentaa tällä tavalla kaavoituksella. Kaavamääräysten laillisuuteen tulee kiinnittää entistä tarkempaa huomiota myös periaatepäätöksen tasolla.