– Metsävisan aiheet pidetään visapäivään saakka salassa, mutta menneiden vuosien kilpailulomakkeita netistä selatessa voi nähdä, millaisia kysymyksiä on odotettavissa, vinkkaa lukuisia tehtäviä laatinut biologian ja maantiedon opettaja Heikki Arponen.

– Lajien tunnistaminen on biologian osaamisen perustaso, ja metsälajisto maan pohjoisosasta etelään on loputon tehtäväaiheiden lähde, Arponen paljastaa.

Kilpailussa on mukana yli 300 koulua kaikkialta Suomesta, Ahvenanmaalta pohjoisimpaan Lappiin.

Puut ja muut lajit kannattaa osata

Metsävisassa on tunnistettu ja nimetty lajeja änkyrimadoista lintuihin eli kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. On nimetty kasveja, suurpetoja, sieniä ja marjoja. He, jotka ovat hakoja lajitiedoissa, keräävät pisteitä.

Oppilaat saavat hieroa älynystyröitään tehtävissä, joissa käsitellään eliöiden välisiä suhteita. Vuoden 2015 Metsävisassa kerrattiin, mitä merkitystä mustikalla on metsäluonnossa. Viime vuoden visassa opittiin, millaista eliölajistoa avainlaji raita ylläpitää.

Puut ovat Metsävisan keskiössä, eivätkä pelkästään puiden biologia tai ekologia, vaan muutkin näkökulmat. Suomi 100 -juhlavuonna pohdittiin, kuinka Suomen kansallispuu rauduskoivu näkyy kulttuurissamme. Kilpailulomakkeilla on esitelty myös esimerkiksi puun kemiallinen rakenne ja puun jalostus osana kiertotaloutta.

– Metsävisan aiheet pidetään visapäivään saakka salassa, mutta menneiden vuosien kilpailulomakkeita netistä selatessa voi nähdä, millaisia kysymyksiä on odotettavissa, vinkkaa lukuisia tehtäviä laatinut biologian ja maantiedon opettaja Heikki Arponen.

– Lajien tunnistaminen on biologian osaamisen perustaso, ja metsälajisto maan pohjoisosasta etelään on loputon tehtäväaiheiden lähde, Arponen paljastaa.

Kilpailussa on mukana yli 300 koulua kaikkialta Suomesta, Ahvenanmaalta pohjoisimpaan Lappiin.

Puut ja muut lajit kannattaa osata

Metsävisassa on tunnistettu ja nimetty lajeja änkyrimadoista lintuihin eli kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. On nimetty kasveja, suurpetoja, sieniä ja marjoja. He, jotka ovat hakoja lajitiedoissa, keräävät pisteitä.

Oppilaat saavat hieroa älynystyröitään tehtävissä, joissa käsitellään eliöiden välisiä suhteita. Vuoden 2015 Metsävisassa kerrattiin, mitä merkitystä mustikalla on metsäluonnossa. Viime vuoden visassa opittiin, millaista eliölajistoa avainlaji raita ylläpitää.

Puut ovat Metsävisan keskiössä, eivätkä pelkästään puiden biologia tai ekologia, vaan muutkin näkökulmat. Suomi 100 -juhlavuonna pohdittiin, kuinka Suomen kansallispuu rauduskoivu näkyy kulttuurissamme. Kilpailulomakkeilla on esitelty myös esimerkiksi puun kemiallinen rakenne ja puun jalostus osana kiertotaloutta.

Metsävisa on metsäalan ja koulujen välistä yhteistyötä. Metsävisaan on vuodesta 1982 alkaen osallistunut yli 1,1 miljoonaa koululaista.

Pääjärjestäjät ovat Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry ja Suomen Metsäyhdistys. Päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö. Mukana järjestelyissä ja rahoittamassa ovat metsäalan kummiorganisaatiot, mm. MTK ja metsänhoitoyhdistykset.