Toimintopainikkeet

« Blogiarkisto

Voi Espoo minkä teit – vaihdoit kotimaisen ruuan tuontiruokaan

12.12.2018

Vahvana ruokavaikuttajana tunnettu lehti Maaseudun Tulevaisuus uutisoi, että Espoo vaihtoi ruokapalvelun kilpailutuksen tuloksena kotimaisesta jauhelihasta tehdyt pihvit tuontilihasta valmistettuihin pyöryköihin ja suomalaisen broilerinpaistin saksalaiseen. Sekös meitä suomalaisen ruuan puolestapuhujia harmitti! Some täyttyi Espoolle kohdistetuista moitteista: Twitter lauloi ja Facebook valitti. Espoolle kohdistettiin runsaasti vinkkejä, joissa kerrottiin esimerkkejä ruokaa arvostavista kunnista ja kutsuttiin tutustumaan toimintaan.

Hyvä, että uutinen levisi. Meillä Suomessa pitäisi alkaa olla tietoa ja osaamista tehdä kilpailutus niin, että lopputuloksena lautasille kunnissakin saadaan kotimaisen laatutason täyttävää ruokaa. Onhan se erinomaisen outoa, että suuri ja varakas kunta tarjoaa kuntalaisilleen, lapsille ja ikäihmisille, ruokaa, jonka tuottaminen Suomessa olisi laitonta.

Kouluruoka_Kouvolanyhteislyseo_460x300.jpg
Kouvolan yhteislyseon opiskelijan kouluruoka-annos tiistaina 11.12.18 Herkulliselta näyttää kasvisruokailijan lautanen. Ja suositusten mukaisesti mukana maito ja leipä levitteineen.

MTK:n edunvalvontatyössä kotimaisen ruuan osuuden nostaminen julkisessa ruokapalvelussa on ollut agendalla vuosikausia. Olemme urakalla kannustaneet Suomen kuntapäättäjiä käyttämään kotimaista ruokaa. Kannustavia tahoja on ollut monia, ja kotimaisen ruoan asemaa on edistetty pitkään mm. eri järjestöjen toimesta ja useilla valtakunnallisilla ja alueellisilla hankkeilla. On tuotettu monenlaisia oppaita ja järjestetty koulutuksia. Pääsääntöisesti näissä istunnoissa ollaan liikuttavan yksimielisiä siitä, että kunnan tulee suosia kotimaista ruokaa palvelutuotannossaan. Espoon päätökset siis kotimaisen lihatuotteen vaihtamisesta tuontituotteisiin oli valtava pettymys.

Valtioneuvoston periaatepäätös kesällä 2016 kestävistä julkisista ruokapalveluista oli minusta riemuvoitto. Se oli kuin kiitos kaikesta siitä työstä, jota verkostoissa olimme tehneet kotimaisen-, lähi- ja luomuruoan edistämiseksi. Periaatepäätöksen tavoitteena oli ja on aidosti edistää julkisissa ruokapalveluissa kotimaisen kestävästi tuotetun ja puhtaan ruuan osuutta. Vetoan tähän periaatepäätökseen: suosikaa kunnat kotimaista.

Ruokalistassa sen salaisuus

Kuntapäättäjillä on valta ja vastuu tehdä strategiatason päätöksiä siitä, mitä kuntalaisten lautasilla tarjotaan ruoaksi. Asian lopullinen mahdollistaminen on kuitenkin AINA ruokapalvelu- ja hankinta-ammattilaisten käsissä. Kotimainen lähiruoka mahdollistuu, kun se otetaan huomioon ja kirjoitetaan ruokalistalle jo suunnitteluvaiheessa! Pastan sijaan perunaa ja riisin sijaan ohraa. Yksinkertaista kun sen osaa!

Kouluruoka_Nissniku_sinappinenmakkarakeitto_111218_460x300.jpg
Kirkkonummella Nissnikun koululla tarjottiin 11.12.18 Sinappista markkarakeittoa ihanan pehmeän sämpylän ja tuorepalan kera. Tarjolla oli myös appelsiinilohkoja.

Hankintalaki ei rajaa, eikä ole koskaan rajannutkaan, kotimaisen ruoan käyttömahdollisuuksia kuntaruokailussa, vaikka näin usein virkamiesten toimesta väitetään. Päätöksenteossa ja suunnittelussa ei mennä riittävän syvälle laatukriteereihin: laatupohdintaan ja -kriteerien valintaan ei joko ole haluttu, ehditty tai osattu panostaa. Ruoan laatua voi mainiosti tarkastella ruoan alkuperän, kotimaisuuden, ravitsemuslaadun, kestävän kehityksen sekä paikallisuuden ja vaikkapa tuoreuden ulottuvuuksien näkökulmasta. Ohjeita kilpailutukseen löytyy mm. Motivan oppaasta ”Vastuulliset elintarvikehankinnat” ja Lähiruokaoppaasta.  

Kotimainen ruoka on kestävä valinta

Kun kunnan elintarvikehankinnoissa valitaan kotimaista ruokaa, varmistetaan samalla, että ruoan alkuperä, tuotantotapa ja ympäristövaikutukset ovat tiedossa. Ei ole oikein, että kuntakeittiöiden asiakkaat saavat ruokaa, jonka tuottaminen olisi laitonta Suomessa. Meillä tuotantostandardit ovat EU-tasoa tiukemmat. Olemme vapaita salmonellasta, käytämme eläinlääkinnässä antibiootteja vain sairauksien hoitoon, sioillamme on saparot ja torjunta-aineiden käyttö on meillä hyvin vähäistä arktisten olosuhteidemme ja tiukkojen tuotantostandardiemme vuoksi.

Kotimaisen ruoan valinta kuntaruokailuun on valinta kotimaisen maatalous- ja elintarviketuotannon jatkumisen puolesta. Kyse on myös huoltovarmuuteen vaikuttamisesta! Kotimaisen ruoan käyttäminen niin julkisissa kuin yksityisissä ruokapalveluissa on panostus talouteen: pistä veroeurot pyörimään alueellasi!

Kouluruoka_Sulkava_Syhtenaiskoulu_111218_460x300.jpg
Sulkavalla yhtenäiskoulun koululounaalla 11.12. oli tarjolla lihapullia, keitetyt perunat, ruskeakastike ja porkkana-punakaali-ananasraaste. Näyttää herkulliselta!

Alkuperä esiin kiitos!

Tutkittu fakta on, että kotimaisen ruuan arvostus on korkeammalla kuin kymmeneen vuoteen. Suomalaisista yhdeksän kymmenestä haluaa kotimaista ruokaa kuntakeittiöihin. Kotimaisen ruuan käyttö ammattikeittiössä on siis toivottavaa ja täysin mahdollista. Suomalainen ruoka tulee saada yhä useammin kunnan ruokapalveluiden päiväkotien ruokalistoille. Kotimaisuusastetta tulee nostaa ja ruuan alkuperä avoimesti kertoa.

Lopuksi heitän haasteen kaikille kuntapäättäjille ja ruokapalvelun ammattilaisille: kertokaa avoimesti ruuan alkuperä! Selkeästi. Alkuperän ilmoittaminen on niin ruuan kuin ruuantuottajan arvostamista. Jos eettisyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä arvoja kunnassanne, hoidatte kilpailutuksen niin, että saatte ruokalautasillenne kotimaista ruokaa. Kuulehan myös Espoo?


Kommentteja: 0


Kommentoi blogia
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

(Voit käyttää omaa nimeä tai nimimerkkiä)
(ei tule näkyviin)

Kirjoita luku viisi numerona*

* merkityt kentät ovat pakollisia
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 12.12.2018