Toimintopainikkeet

« Blogiarkisto

Energiaa metsästä

22.11.2016

Harjoitimme vaihteeksi ilmastonmuutoksen hillintää ihan ruohonjuuritasolla. Pellonreunassa on nimittäin pari ylivuotista energiapuukasaa, jotka eivät ole menneet kaupaksi, syystä että lämmintä piisaa ja energiapuuta on Päijät-Hämeessä kaikki paikat väärällään.

Eipä hätää. Onhan meillä vanha maalaistalo ja puulämmitys. Puulämmityksen parhaita puoliahan on se, että puu lämmittää moneen kertaan. Perinteisellä menetelmällä ensin kaadettaessa, sitten kannettaessa metsästä käsipellillä pois, sitten halottaessa, pinottaessa, siirrettäessä kellariin ja sitten vielä poltettaessa.

Nyt ajateltiin, että jätetään suosiolla pari kertaa väliin. Lainattiin maamiesseuralta klapikone ja järjestettiin oikein talkoot. Yksi urhea talkoolainen uskaltautuikin paikalle, vaikka ilma oli tietenkin kuin morsian: sääennusteesta piittaamatta räntää tuli taivaan täydeltä.

Ajatuksena siis oli pistää sopivimman kokoiset energiarangat (pääosin leppää ja haapaa) klapeiksi ja ajaa saman tien kellari täyteen ja pinota loput välivarastoon. Nopeasti ja näppärästi ainakin puolen talven polttopuut päivässä.

Hienostihan se aluksi menikin. Kaiveltiin rangat esiin räntäkerroksen alta ja pienen ihmettelyn jälkeen saatiin klapikonekin käyntiin. Koneen pääkäyttäjä epäili, että kovin paksua puuta ei kannata ehkä tuohon laitteeseen tunkea, mutta reippain ottein päätti sitten kokeilla semmoisella reidenpaksuisella saarnipuulla. Kronks ja tups ja koneet seis. Siellähän se pölli jökötti koneen uumenissa niin totaalisen jumissa, ettei millään irti. Tai no kyllä millään, mutta toki siihen tarvittiin puolisen tuntia kohtuullisen intensiivistä ähertämistä ja kaikki mahdolliset työkalut ruuvimeisselistä ja jakoavaimesta sorkkarautaan ja moottorisahaan ennen kuin homma oli taas käynnissä.

Ja sitä iloa kesti sitten taas ehkä noin vartin, kun uudelleen sama juttu. Taas oli pölli jumissa ja nyt kone piti vielä pahaenteisemmän krunksahduksen. Samalla menetelmällä pölli saatiin irti, mutta kone ei lähtenytkään pyörimään uudelleen. Eikun purkamaan taas ja ihmettelemään, että mitäs ruuvinpalasia täällä maassa lojuu? Ja sieltähän ne olivat, jostakin koneen uumenista. Katkenneet, kun oli liian raskas isku ja vääntö.

Onneksi tee-se-itse -viljelijän varastosta löytyy ruuvia ja mutteria joka lähtöön. Haettiin kotoa kaikki mahdolliset varaosat ja ruuvattiin kone kuntoon. Pari kuormaa meni jo ihan hymyssä suin, mutta sitten alkoikin jo ilta hämärtää. Ja taas kone jumissa.

Talkooporukalla alkoi olla pikkuhiljaa nälkä, joten lähdimme suorittamaan pinoamista ja ruoanlaittoa isännän jäädessä siinä vaiheessa jo hieman laskeneen verensokerinsa kanssa askartelemaan koneeseen jotain ”semmoista viritystä että varmasti …tana kestää”. En halua tietää taikka kommentoida tätä vaihetta projektista sen tarkemmin. Pari tuntia myöhemmin sieltä jo palattiinkin. Ja kerrassaan hämmentävän taiturimaisen esityksen kera: Isäntä peruutti valottomalla ikivanhalla fergusonilla säkkipimeässä puukuorman 100metriä ylämäkeen talon taakse puukellarille!

Ilta päättyi siis iloisissa merkeissä. Puut saatiin kellariin, ruoka oli hyvää ja illan pimeinä tunteina vielä otsalamppujen kera etsiskeltiin viimeisiä ruuveja ja jakoavaimia kuravellistä pitkin pellonreunoja. Rankapino ei mielestäni pienentynyt ollenkaan niin paljon kuin syntyneiden klapien määrästä olisi voinut päätellä, joten puuhaa lienee luvassa vielä ainakin ensi viikonlopuksi.

Vaikka lämmitysvaikutus ei tietenkään tällä menetelmällä ole niin monipuolinen, olen joka tapauksessa sitä mieltä, että jos vuoden polttopuut saa välivarastoon kolmessa päivässä, hyötysuhde on paljon parempi kuin meidän entisessä ”vaimo, pystymetsä ja moottorisaha” -menetelmässä, jota koko viime talven harrastin.

Toisaalta. Sainpa kropan siihen kuntoon, että 130 kilometrin ultramaastojuoksut eivät viime kesänä tuntuneet juuri missään…

Kommentteja: 0


Kommentoi blogia
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

(Voit käyttää omaa nimeä tai nimimerkkiä)
(ei tule näkyviin)

Kirjoita luku viisi numerona*

* merkityt kentät ovat pakollisia
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 22.11.2016