Toimintopainikkeet

« Blogiarkisto

Kotitontun kirous

22.12.2017

Emme ole muistaneet kovin usein tai runsaasti tarjoilla kotitontuille ja metsänhengille ryyppyjä taikka muita uhrilahjoja erinäisten muinaisuskonnollisten juhlapäivien aikoihin. Olisi ehkä pitänyt. Meidät on hylätty!

Se alkoi jotenkin ihan vaivihkaa tuossa kuukausi sitten. Oli muutamia läheltä piti -tilanteita työkalujen ja autonovien kanssa. Kaikenlaista ihmeellistä sählinkiä pihassa, huutoa ja huitomista.

Sitten alkoi tulla kaikenlaista pientä. Traktori heitti öljyt pihalle. Pellolla meni jarrut kesken ajon. Toisesta traktorista irtosi oven lukko. Etusäleikkökin oli mystisesti kadonnut jonnekin. Tässä vaiheessa emme osanneet epäillä vielä mitään.

Lämmitysvesiputkisto alkoi pitää outoa pulputusta. Minä olin sitä mieltä, että vettä on liian vähän, mies sitä mieltä, että liikaa. Emme päässeet yksimielisyyteen. Pulputus jatkuu.

Kailkenlaisia työkaluja ja kamppeita alkoi katoilla oudosti. En ollut aikaisemmin kiinnittänyt tähän huomiota, mutta selkeästi tämä liittyi johonkin suurempaan. Traktori tuli huollosta ja siitä pimahti saman tien akku.

Lämmityskattilan arina on yleensä kestänyt vuoden verran, nyt se paloi vänkyräksi talven ensimmäisenä vähänkin kylmempänä päivänä, kun pesässä paloi yli kolme satsia puita. Mies alkoi pohtia jonkinlaista automaatiota rautakaupan toimitusten kanssa.

Talvipäivänseisausta lähestyttäessä tahti alkoi kiihtyä. Yhtenä iltapäivänä huomasimme, että vanhan sikalarakennuksen seinään kytketty valo oli sammunut. Lähempi tarkastelu osoitti, että oli sammunut vähän muutakin: koko piharakennuksen kaikki sähköt, mukaan lukien talon vesipumppu. Kivaa, ei vettä ja lämmönkin kanssa vähän niin ja näin. Muutaman tunnin ihmettelyn jälkeen saatiin sulakkeet sun muut vaihdettua.

Olin kauhuissani, kun mies ehdotti kodinhoitohuoneen remontin viimeistelemistä. Tässä on jo aika moni asia mennyt pieleen, mutisin, samalla kun korjailin hajonnutta moottorisahaa ja etsin ilmansuodatinta, joka löytyi tiskikaapista. Remontti päätettiin kuitenkin hoitaa, koska ”ihan pikkujuttu”. Johon kului tietenkin koko päivä, koska taas yksi työkalu oli hukassa (Tampereella siskonmiehen veljellä, tottakai) ja vain yksi pahannäköinen pöydältä putoaminen naulapyssyn kanssa.

Jouluviikon puolivälissä touhuilin keittiössä aikeinani aloitella jouluruokien valmistuksen suunnittelua. Sukkani tökkäsi jotenkin hassusti lattiaan ja ihmettelin, että mikä kohouma tuohon laminaattiin nyt on ilmestynyt. Painelin kohoumaa ja kappas, sieltähän purskahti vettä. Istahdin hetkiseksi ja kävin jaakobinpainia itseni kanssa: kertoako miehelle heti tästä iloisesta yllätyksestä ja riskeerata koko joulu (koko suku siis on tietenkin kutsuttu meille) vai olla olevinaan huomaamatta ja palata asiaan joulun jälkeen, jolloin vahingot toki voisivat olla huomattavasti suuremmat. Huokaisin ja valitsin kertomisen heti.

Siitähän se riemu repesi. Tiskikoneet sun muut revittiin irti seinästä ja lattia auki. Kostuneita puruja ja villoja imuroitiin kuution verran ja keittiö näytti romuvaraston ja rakennustyömaan sekoitukselta. Mies konttasi pää viemärissä, kuulosuojaimet ja otsalamppu päässä ja kiroili. Viemäriputkien liitännät olivat sellainen palapeli, että ihme, että olivat pysyneet kasassa tähän asti. Ja ihme, että eivät vuotaneet enempää. No, vika löytyi ja uuden palapelin kokoamiseen kului vain kuutisen tuntia. Kokoamista eivät oletettavasti helpottaneet vieressä jouluruokien teosta muistutteleva vaimo ja joulutunnelman pilaantumista mariseva lapsi.

No, tiskikone on nyt paikallaan ja toista puolta lavuaarista voi käyttää. Joulukalatkin on saatu graavautumaan. Liikumme talossa hengittämättä ja varpaillaan, odottaen, mikä nurkka romahtaa seuraavaksi.

Päätin ryhtyä tositoimiin ja kävin Tuomaanpäivän iltana pesäpäivien aluksi kiertämässä lyhdyn kanssa kaikki tilan rakennusten ovet ja maalaamassa niihin kuvitteellisen tuomaanristin, jotta pahat henget pysyisivät poissa. Joulupöydässä muistamme tarjoilla ruokaa ja juomaa myös kotitontulle, mikäli semmoinen vielä sieltä kostuneiden purujen seasta löytyy.

Hyvää joulua vaan täältä tonttujen hylkäämältä Kutajoelta.

Kommentteja: 0


Kommentoi blogia
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

(Voit käyttää omaa nimeä tai nimimerkkiä)
(ei tule näkyviin)

Kirjoita luku viisi numerona*

* merkityt kentät ovat pakollisia
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 22.12.2017