Toimintopainikkeet

« Blogiarkisto

Jälkipeliä?

29.6.2017

Luettuani hyvinkin monessa tiedotusvälineessä ollutta tarinaa maatalouden EU- hallinnoinnin vaikutuksista käytännön viljelijälle, hämmästyin suuresti. On lähes kymmenen vuotta, kun MTK ja Mela yhdessä selvittivät omilla tutkimuksillaan, miten EU- hallintobyrokratia aiheuttaa tunnontuskaa. Eikä vain tunnossa vaan myös aivan käytännön työstä selviämisessä.

Tutkimukset kertoivat haastatteluin ihmisten kokemuksista. Aina niissä EU-byrokratian merkitys korostui kerta kerralta yhä enemmän. Asiaan suhtauduttiin vain ns. korvien välisenä asiana. Kun ei kunnon tutkimusta ole.
Nyt pääosin maataloushallinnon omana selvityksenä pääsi julkisuuteen livahtamaan tutkimus (Kirsi Henttu, Pia Lehmusvuori ja Timo Lehtiniemi), jossa asiaan puututaan kokonaisvaltaisesti. Siis niin että mitä tämä kaikki byrokratia vaikuttaa maatalouden harjoittamisen motiiviin ja myös toimeentuloon. Kuinka se mahdollisesti olisi yksi merkittävä kannattavuuden mittari (= viihtyminen ammatissa).

Tiedän, että MTK:n hyvinvointivaliokunnassa on tästä asiakokonaisuudesta puhuttu paljon ja kauan. Miksi siitä ei ole tullut järjestön yhtä painopistettä, se on yllätys. Me vastustamme byrokratiaa, mutta tunnustamme että se on osin välttämätöntä. Kuitenkaan emme uskalla sanoa, että byrokratia on tuotannon tekijä. Ihan kaikenlaisessa maataloudessa. Miksi tämä ei voisi olla edunvalvonnan painopiste?
Vinkkinä: tiedän, että nykyinen ministerimme on juuri tästä asiasta ”hyvin informoitu”.

Muistan jo vuosia sitten tilanteen, jolloin silloinen MTK:n viestinnän vetäjä Leena Packalen kysyi, miten voisimme kertoa julkisuuteen, kuinka raskas on maatalouden EU-hallinnointi? Päätimme, että seuraavilla MTK:n viestintäpäivillä jaamme jokaiselle median edustajalle ( > 60 kpl ) viljelijän EU-oppaan. Sanaakaan emme asiasta puhuneet. Yleisin kysymys median taholta oli: Voiko tämä olla totta? Kuinka MTK voi hyväksyä tällaisen? Tästä on kulunut jo kymmenen vuotta.

Olen itse tänä vuonna nahistellut maaseutuhallinnon kanssa eräässä maaseudun kehittämishankkeessa. Olen hävinnyt taistelun kohtuudesta. Hallinnon tulkinnat poikkeavat suuresti lainsäädännönkin tulkinnasta, johon myös kohtuullisuus liittyy.  Laki / direktiivi / säädös menee aina ohi tarkoituksen, toteuttamisen ja ihmisen. En jatka asiasta enemmälti, koska se on vielä kesken. Kokemukseni kuitenkin on, että maaseutuhallinnon byrokratia ei palvele vaan se hakee hylkäämisperusteita. Pahinta on, jos olet tehokas ja taloudellinen.

Oma esimerkkini on täysin suhteessa viranomaistoiminnassa myös itse maatalouden harjoittamisessa; se poissulkee kannustamisen ja onnistumisen.  
Tulkinnat muissa EU-maissa kertovat mm, että EU-tarkastaja / viranomainen on siellä tervetullut kehittäjä. Miltäs sellainen tuntuisi?

Markku Vuorensola
mvuorens@welho.com

Kommentteja: 0


Kommentoi blogia
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

(Voit käyttää omaa nimeä tai nimimerkkiä)
(ei tule näkyviin)

Kirjoita luku viisi numerona*

* merkityt kentät ovat pakollisia
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 29.6.2017