Toimintopainikkeet

« Blogiarkisto

Maatalouden kato koskettaa

13.11.2017

Kato 2017 on maataloudelle iso juttu. Yrittäjäriski toteutuu nyt elinkeinolle konkreettisesti ja siihen sopeutuminen on edessä jokaisella tilalla. Se koetaan kussakin tuotantosuunnassa hyvin eri tavalla. Vaikeimmin ongelma kohdistuu jo nyt talouskriisissä oleville sika- nauta- ja viljatiloille.

Todellinen kompensaatio?

Lehtijutun mukaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja ilmoitti, että maan hallitus on nopeasti ja riittävästi reagoinut syksyn katotilanteeseen. Suurieleinen ilmoitus tarkoittaa aktiivitiloille kaikkiaan 25 milj. € eli 500 €:n korvausta/ tila. Se tarkoittaa n. 17- 18 €:n korvausta hehtaarille. Summa on 0,05 % valtion budjetista ja n.  1 % maa- ja metsätalousministeriön budjetin loppusummasta.

Korvauksesta toki vähennetään oheiskulut  ja välikäsikustannus =  loppusaldo hitunen  vahingosta, joka on jo tapahtunut. Todellisuus on tarua ihmeellisempi, kun tuollaisen summan välittäminen maanviljelijälle maksaa byrokratia- ja käsittelykustannuksineen enemmän kuin kokonaissumma. Tämä lienee realismia, laskentamalli tämäkin?

Metsäsektorin asiat kiertävät nyt kehää

Siis niin että yksi todistaa tätä, toinen toista ja kolmas ei yhtään mitään. Metsä, puu, energia ja biotalous ovat lopulta riitaantumassa itse itsensä kanssa. Selviytyykö joku tästä voittajana? Ei vaan kaikki häviävät, niin epäilen.

Lopulta sitten eräs puheenjohtaja – liekö ihan tosissaan - esittää siirtymistä eurooppalaiseen EU-metsäpolitiikkaan. Oliko tuo ajatus loppuun asti mietitty? Jos siis informaation, tiedonvälittämisen ja faktan takia pitää antautua EU- metsäpolitiikan armoille niin hyvä seuraisi. ”Anna pikkusormi niin se vie koko…”
Olisiko vaihtoehto parantaa viestintää EU:n komission, EU-parlamentin ja virkamiesten suuntaan. Ja yhdessä koko puutuotantoketjun kanssa. Ehkä tässä riski olisi pienempi?

Suomi on eurooppalainen metsäpolitiikan suurvalta. Useimmilla mittareilla. Kuinka paljon yleensä suurvalta antaa periksi… luovuttaa? Ei juurikaan koska hinta on kova.

Yhtenä EU:n pienimmistä nettomaksajista meidän kannattaa olla hyvin varovaisia. Meidän maksukyvystämme ei kannata antaa liian hyvää kuvaa. Ei varsinkaan, jos se koskettaa yhtä kansantaloutemme perustaa. Tässä asiassa emme demokratialla näytä pärjäävän.

Kaikki on suhteellista, eikö niin. Hyvää syksyä.


Markku Vuorensola
mvuorens@welho.com

Kommentteja: 0


Kommentoi blogia
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

(Voit käyttää omaa nimeä tai nimimerkkiä)
(ei tule näkyviin)

Kirjoita luku viisi numerona*

* merkityt kentät ovat pakollisia
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 13.11.2017