Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi juurikäävän torjunnasta

22.02.2016

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntonaan asetuksen muutosesityksestä seuraavaa:

Hallitusohjelmassa metsätalouden tukiin kohdennettiin 15 milj. euron leikkaus. Määrärahojen vähentyessä kestävän metsätalouden rahoituslakia esitetään muutettavaksi niin, että juurikäävän torjunta poistetaan tuettavista työlajeista. Samalla juurikäävän torjunta säädettäisiin metsätuholaissa hakkuuoikeuden haltijan velvollisuudeksi. Asetuksella juurikäävän torjunnasta säädetään juurikäävän leviämisen riskialueista, torjuntakohteista, hyväksyttävistä torjuntamenetelmistä sekä lämpötilaa koskevasta rajauksesta.

Juurikäävän torjunnalla pyritään ensisijaisesti estämään tuhon leviäminen vielä terveisiin metsiin. Torjunnan hyödyt kohdentuvat hakkuualueen maanomistajan lisäksi myös ympäröivien metsien omistajille ja turvaavat metsävarojen tulevan kehityksen. Juurikäävän torjunta myös mahdollistaa ympärivuotisen puunkorjuun, mikä tuo etua metsäteollisuuden puuhuollolle. Näistä syistä juurikäävän torjunnan tukemista valtion varoin olisi voitu pitää edelleen perusteltuna.

Mikäli juurikäävän torjuntavelvoite sisällytetään lakiin metsätuhojen torjunnasta, velvoitteen tulee koskea ainoastaan koneellista puunkorjuuta. Käytännössä torjuntaa ei tehdä manuaalisessa korjuussa ja sen toteuttamisen olisi aikavievää ja kallista. Erityisesti metsänomistajien omatoimisesti tekemissä hakkuissa vaatimus voisi tulla kohtuuttomaksi, koska edellytyksenä olisi myös torjuntakaluston hankinta ja maksullisen kasvinsuojelututkinnon suorittaminen.

Asetusesityksen 1§:ssä torjuntakohteiksi määritellään riskialueiden havupuuvaltaiset metsiköt. MTK katsoo, että riskikohteiden havupuuvaltaisuus on pystyttävä osoittamaan metsävaratiedon, metsäsuunnitelmatiedon tms. perusteella. Minkäänlaista maastomitatusta asian todentamiseksi ei tule edellyttää. Lisäksi MTK katsoo, että riskialueen rajaus koskemaan koko keskistä Suomea ulottuen Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueen pohjoisosaan asti on epätarkoituksenmukainen. Keskisen Suomen pohjoiselta rajalta Iin kunnasta on lähes kaksisataa kilometriä juurikäävän lähimmälle esiintymisalueelle. Riskialueen raja tulisi Pohjois-pohjanmaan rannikkoalueella määritellä etelämmäksi kuin mitä ministeriön asetusluonnoksessa esitetään. 

Esityksen 2§:ssäsäädetään hyväksyttävistä torjuntatoimenpiteistä. Kantojen nostoa ei pidetä hyväksyttävänä torjuntamenetelmänä, koska se ei estä juurikäävän siirtymistä seuraavaan puusukupolveen. Perustelu on epäjohdonmukainen, koska myöskään kantokäsittely ei estä juurikäävän leviämistä seuraavaan puusukupolveen, jos kohteella jo esiintyy ko. sientä. Kantojen nosto voi kuitenkin vähentää itiöiden leviämistä kohteella ja sen ulkopuolisiin metsiköihin. Hakkuun jälkeen vanhoihin kantoihin kehittyy itiöemiä. Nostamalla kannot ja kuljettamalla ne pois kahden vuoden sisällä hakkuusta, vähennetään sekä kohteelle jäävien lahopesäkkeiden määrää että itiöiden kautta tapahtuvaa leviämistä. Juurikäävän saastuttamilla kohteilla kantojen nosto tulisi säätää hyväksyttäväksi torjuntatoimenpiteeksi.

Esityksen mukaan kaikki tyviläpimitaltaan yli 10 senttimetrin kannot tulisi käsitellä. MTK huomauttaa, että erityisesti pieniläpimittaisilla harvennuskohteilla käytössä oleviin ns. joukkokäsittelylaitteisiin (giljotiinikourat) ei toistaiseksi ole toimivaa kantokäsittelylaitetta. Jotta ko. laitteisiin investoineiden yrittäjien toiminnalta ei yllättäen vietäisi pohjaa pois, tulisi sellaisten korjuumenetelmien osalta, joissa valmista levitystekniikkaa ei ole olemassa, säätää muutaman vuoden siirtymäaika. 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Juha Hakkarainen        
Metsäjohtaja    

Lea Jylhä
Metsäasiantuntija