Lausunto

Lausunto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista koskevasta työ- ja arviointisuunnitelmasta

31.03.2016

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry. kiittää mahdollisuudesta antaa asiassa lausuntonsa.

Yleistä

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen väline kaavoituksen ohjaukseen.

MTK katsoo VATtien merkityksen kasvaneen suuremmaksi kuin niiden on MRL:a 90-luvulla valmisteltaessa tarkoitettu. Koko maankäytön suunnittelu- ja ohjausjärjestelmää vaivaa vastaava ylempien kaavatasojen yksityiskohtaistuiminen. Tämän oikaisemiseksi pitää järjestelmää muuttaa nykyistä kevyemmäksi ja antaa suunnittelujärjestelmän alemmille tasoille enemmän vapauksia.

Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, jotka asettavat tavoitteeksi edellä mainitun suunnittelujärjestelmän perkaamisen ja suoraviivaistamisen. Myös normien purkaminen täytyy ottaa huomioon VATtien uudistamisessa.

Yksityiskohtaiset kommentit

1.    Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

MRL:n 24§:n mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon VATit ja maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava VATtien huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Kunnille ei siis ole suoranaisesti asetettu velvoitetta ottaa VATit huomioon toiminnassaan, mutta käytännössä VATit kaventavat kuntien mahdollisuuksia päättää itsenäisesti maankäyttöpolitiikastaan. Ympäristöministeriö on vahvasti ohjeistanut kuntia VATien huomioimisessa kuntien kaavoituksessa. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:ssä luetellaan VATtien tehtävät. Laissa olevan luettelon ensimmäisessä kohdassa olevat liikenne- ja energiaverkon tarpeet ovat erittäin selvästi valtakunnallista koordinointia edellyttäviä maankäytön kysymyksiä. Niiden rinnalla mainitut aluerakennetta ja alueidenkäyttöä koskevat määritykset taas ovat kuntien itsemääräämisoikeuden alaisia kysymyksiä, joita ei VATeilla pitäisi pyrkiä ohjaamaan.

Aluerakennetta ja alueidenkäyttöä koskevat määräykset käyvät syvälle kuntien itsemääräämisoikeuden sisälle, eikä niiden ohjaileminen ole VATtien tehtävä. Kunnat kantavat kuitenkin vastuun niin epäonnistuneista kuin onnistuneistakin aluerakenteen ja alueidenkäytön tuottamista vaikutuksista. Näin ollen päätöksentekokin tulisi jättää kuntien ja maakuntien tehtäväksi.

Edellä mainitun luettelon toisessa kohdassa käsitellään mm. vaikutukset kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön sekä kolmannessa kohdassa valtakunnallisesti merkittävään ekologiseen kestävyyteen. Valtakunnan tasolla tarkastelussa käytettävällä mittakaavalla ei ole mahdollista havainnoida eikä ohjata maantieteellisesti rajatulla alueella olevista edellä mainittuihin perusteisiin vaikuttavista seikoista. Nämä tulevat jo lakisääteisestikin huomioiduksi kaavoituksen kaikilla tasoilla, eikä niiden käsittely VATeissa anna niiden turvaamiselle lisäarvoa. Nykyiset VATit kytkevät erilaiset inventoinnit alueidenkäytön suunnittelun piiriin. Nämä ovat aiheuttaneet vakavia oikeusturvaongelmia. VATteihin ei tule kytkeä alueiden erityispiirteitä, vaan ne tulevat esiin maakuntastrategioissa.

MTK muistuttaa maanomistajan oikeusasemasta, joka on VATtien osalta ongelmallinen. Edellä mainitut ar-vokkaaksi arvioitavat kohteet tulevat kaavoitusprosessissa avoimesti arvioitaviksi, jolloin maanomistajilla on mahdollisuus päästä selvyyteen siitä, mihin arvostukset perustuvat. VATtien osalta oikeusturvan puute on siten ilmeinen.

Ennen VATtien uudistamista on MRL:n 3 luku uudistettava. VATien ohjausvalta on selvennettävä siten, että ihmisten oikeusturva toteutuu ja omaisuuden suoja turvataan. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista täytyy säätää lailla. VATit tulee sitoa vain maakuntakaavaan, koska maakuntakaava ohjaa/tulee ohjaamaan alempiasteista kaavoitusta. Yleis- ja asemakaavassa ei tarvita VATteja, jos kaava on maakuntakaavan mukainen.

VATien uudistamista suunniteltaessa olisi hyvä tehdä myös kansainvälistä vertailua. 

2.    Uudistamisen kohteena VN:n päätökset vuosilta 2000 ja 2008

VATtien uudistamiset ovat sisältäneet erityisesti ilmastonmuutokseen liittyviä näkökulmia, mikä on tavoitteena tärkeä, mutta lähtökohtana niissä on ollut erityisesti taaja-asutuksen lisääminen ja liikennemäärien hillintä. 

MTK muistuttaa, ettei taajamien asutus ole kasvihuonekaasujen tuottamisen kannalta sen parempaa asutusta kuin maaseudulla asuminen. Kaupunkimaisen asutuksen hiilijalanjälki on vähintään yhtä suuri kuin maaseutuasumisen. Asiaa koskeva tutkimus on valmistunut Aalto-yliopistossa vuonna 2015.

Näin ollen kuvatun kaltaisia yksipuolisia VATteja ei tulisi soveltaa koko maan laajuisina. On selvää, että suu-rimpien kaupunkiseutujen tarpeet vaativat yli kuntien ylittävää suunnittelua, mutta pk-seudun haasteiden vuoksi niitä ei tule laajentaa koko valtakuntaa kattaviksi. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen yleis- ja erityistavoitteet ovat käytännössä valuneet myös syvälle maaseudulle estäen hajarakentamismahdollisuuksia. Maanomistajalla on maa-alueellaan perus- ja hajarakentamisoikeus.  On aika, että näiden oikeuksien olemassaolo tunnistetaan myös lain tasolla. Perus- ja hajarakennusoikeus ovat maa- ja metsätalouden sekä koko maaseudun asumisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä vapausoikeuksia. Perusrakentamisoikeudella ja hajarakentamisoikeudella on myös vahva liittymä perustuslain omaisuudensuojaa koskevaan säännökseen.

Väestökehitys maaseudulla osoittaa kiistatta sen, että liian kauaksi kuntakeskuksista ei ole tulossa väestö-määrän lisäystä eli ihmiset hakeutuvat oma-aloitteisestikin asumaan järkevälle etäisyydelle taajamista. Tämä on ennen kaikkea kuntien intressissä oleva asia, koska kunnat kantavat taloudellisen vastuun alueelleen tulevista asukkaista. 

Ilmastonmuutokseen liittyvät näkökulmat täytyy jatkossa tuoda esille luonnontieteellisin perustein, siis muuta kuin eheytyvää yhdyskuntarakennetta tavoitellen. Tämä toteutetaan luomalla kasvunedellytyksiä vihreälle biotaloudelle. Laajana ja väljästi asutettuna maana Suomen erityiset vahvuudet ovat hajautettujen ja ekotehokkaiden järjestelmien edelläkävijänä.

3.    Uudistamisen tausta, tarkoitus ja käsiteltävät asiat

Nyt nähtävillä olevassa alustavan työ- ja arviointisuunnitelman kohdassa 3. viitataan MRL:n toimivuusarviointiin vuodelta 2013. MTK muistuttaa, että em. toimivuusarvioinnin taustalla olleessa työryhmässä esitettiin monia erilaisia näkökulmia, eikä työryhmän jäsenet olleet asioista yksimielisiä. Toimivuusarviointi edustaa siten YM:n kantaa MRL:n toimivuudesta.

MTK on toimivuusarvioinnista antamassa lausunnossaan nostanut esiin VATtien nousseen normeiksi, jotka koetaan laintasoiksi. Näin kuntien kaavamonopolia heikennetään vastoin MRL:n tarkoitusta. Toimivuusarvi-oinnissa kuitenkin esitetään täysin päinvastaista eli esitetään VATtien sitovuuden kasvattamista esittämällä niiden huomioimista nykyistä kattavammin ja systemaattisemmin. 

Työ- ja arviointisuunnitelmassa otetaan esiin myös Juha Sipilän hallitusohjelma ja siihen perustuva maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistamisesta luopuminen. Tämä painottaa entisestään kaavoituksen ennakoivaa ja vuorovaikutteista viranomaisyhteistyötä. MTK haluaa huomauttaa, että yhteistyötä on lisättävä myös kuntalaisiin, elinkeinonharjoittajiin ja maanomistajiin nähden. Pelkkä viranomaisyhteistyö ei lisää kansalaisten osallistumista tukevia toimintatapoja, niin kuin hallitusohjelma edellyttää. VATtien ohjausvaltaa on päivitettävä laintasolla ja tavoitteiden täydellisellä uudistamisella kuntien maankäyttövallan ja –vastuun lisäämiseksi.

Seuraavassa kappaleessa todetaankin, että hallitusohjelman linjausten mukaisesti ”tavoitteet koskevat nykyistä rajatummin keskeisempiä valtakunnallisia näkökohtia, ja jotka ovat nykyistä täsmällisemmin ja konkreettisemmin ilmaistu”. MTK katsoo suunnan olevan oikea, mutta haluaa muistuttaa, että pelkät sanamuotojen viilailut eivät riitä, vaan tavoitteiden tulee olla selkeät, tarkkarajaiset ja rajoitetut. Valtakunnallisesti merkittäviä tavoitteita pitäisi olla muutama, 10-20 kappaletta.

4.    Valmistelu ja vaikutusten arviointi

Vaikutusten arviointia koskevassa osassa luetellaan lista näkökulmista, joista asiaa on tarkoitus arvioida. VATtien rooli täytyy ensin selvittää täsmentämällä MRL:n säädöksiä. MRL:ssä esitetään tavoitteiksi sekä valtakunnallisia seikkoja että merkittäviä seikkoja. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla tarkkarajaisempia kuin nämä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täytyy palauttaa rooliin, että ne käsittelevät selvästi vain valtakunnallista intressiä omaavia seikkoja. Yksi valtakunnallisesti merkittävä tavoite on biotalous. Biotalouden mahdollistamiseksi metsien käsittelyä tulee voida tehdä alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. MTK haluaa luonnollisesti olla näissä valmistelun eri vaiheissa mukana. 

VATtien valmistelussa täytyy luopua nykyisestä jaottelusta yleis- ja erityistavoitteisiin. Vain yhdet konkreettiset tavoitteet ovat tarpeen. Kaikki VATtien sisäiset ristiriidat täytyy poistaa. Isoille kaupunkiseuduille voisi tehdä omat tavoitteensa. Joka tapauksessa eron maaseudun ja kaupunkiseudun välillä täytyy selkiytyä. 

5.    Toteutuminen ja seuranta

YM:n kerrotaan seuraavan VATtien toteutumista ja vaikutuksia sekä ryhtyvän seurannan perusteella tarvitta-essa toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Asiakirjasta ei kuitenkaan ilmene millaisesta seurannasta tai valvonnasta siinä on kysymys. Onko kyseessä määräajoin tehtävä toimivuusarviointi vaiko jonkinlaisen uuden valvonta- ja raportointimenettelyn luominen.

MTK muistuttaa, että hallintoa on määrä yksinkertaistaa ja turhaa byrokratiaa purkaa. Siihen ei sovi ajatus kokonaan uudenlaisesta valvontamenettelystä.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi                 
Toiminnanjohtaja  

Simo Takalammi
Maankäyttöasiantuntija