Lausunto

Lausunto luonnoksesta uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaksi

05.09.2016

Ympäristöministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. esittää pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaksi seuraavaa: 

1.    Taustaa 

Ympäristöministeriö asetti 26.6.2014 työryhmän, jonka oli määrä valmistella uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelma. Työryhmän toimeksiannon taustalla oli valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategiasta sekä sen toteuttamiseksi laadittu toimintaohjelma. Niiden mukaan valtioneuvosto tehostaa eliölajien suojelua laatimalla ja toteuttamalla lajisuojelun toimintaohjelman yhteistyössä asiaan liittyvien toimijoiden kesken.
 
Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelman tavoitteeksi asetettiin parantaa lajien suojelun kustannustehokkuutta, läpileikkaavuutta ja vaikuttavuutta. Toimintaohjelmassa tuli antaa ehdotukset toiminnan painopisteistä, toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä aikatauluineen ja eri toimijoiden työnjaosta. Toimintaohjelmaan tuli sisällyttää myös ehdotukset seurannan ja tutkimuksen pitkäjänteisyyden varmistamisesta, lajitiedon hallinnan ja siihen liittyvän toimijoiden välisen tiedonvaihdon järjestämisestä sekä lajisuojelun vapaaehtoistoiminnan hyvän organisoinnin ja kannustavan ylläpidon turvaamisesta. 

Lisäksi työssä tuli tarkastella toimintasuunnitelman toteuttamisen edellyttämiä voimavaroja. Toimintaohjelman toteuttamisen tavoitteena on, että uhanalaisten lajien häviäminen Suomesta estyy, lajien suojelun taso paranee ja uhanalaistuminen pysähtyy. Pidemmällä aikavälillä tavoitellaan eri elinympäristöjen lajiston tilan suotuisan kehityksen turvaamista. 

Loppuraporttia koskevat kommentit 

MTK pitää toimintaohjelman loppuraporttia ja siitä ilmeneviä toimintaehdotuksia monilta osin onnistuneina. Työryhmässä on saatu aikaiseksi toimiva kompromissi. MTK haluaa kuitenkin kiinnittää lausunnossaan huomiota muutamiin epäkohtiin.

MTK katsoo, että 

-    lajisuojelun parhaat tulokset saavutetaan toiminnan perustuessa maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Tämä on työryhmän raportin kantavia teemoja, josta MTK lausuu erityiset kiitokset. 

-    lajisuojelussa olennaista on toimien kohdentaminen oikein ja tehokkaasti. Esimerkiksi uhanalaisista metsälajeista 80 % olisi turvattu pienialaisten lehtojen ja paahteisten elinympäristön hyvällä hoidolla. Lajikysymykset huomioiva suunnitelmallinen hoito on usein tehokkaampaa, kuin pelkkä kohteen rauhoittava suojelu. Lajisuojelua edistävät toimet on kustannustehokkainta toteuttaa esimerkiksi metsätaloustoimien yhteydessä.

-    metsälajien turvaamiseksi olennaista on turvata METSO-ohjelman jatko ja resurssit, ja jalkauttaa talousmetsien luonnonhoidon parhaat käytännöt toimijoille ja maanomistajien tietoon. METSO-ohjelman TIKO-tutkimushankkeessa tuotettua tietoa monimuotoisuuden huomioimisesta metsäsuunnittelussa ja tilarajat ylittävässä yhteistyössä tulee hyödyntää.

-    tiedon oikeellisuuden, yleisen uskottavuuden ja maanomistajien oikeusturvan vuoksi ainoastaan viranomaisten inventoimat uhanalaisten ja muiden suojeltavien lajien paikkatiedot tulee voida tallentaa viranomaisten tietokantoihin. 

-    maanomistajan tulee saada maanomistustaan koskevan uhanalaistieto automaattisesti, eikä ainoastaan pyydettäessä.

-    tavoitteena tulisi olla, että ympäristöviranomaisten tietokannat olisivat ajantasaiset ja perustuisivat riittäviin selvityksiin ja ekologiseen/ biologiseen tietoihin. Raportissa kuvataan aineiston oikeellisuuden merkitys erinomaisesti ”…vain tuoreilla tiedoilla on käyttöarvoa toimien suunnittelussa erityisesti lakisääteistä suojelua vaativien lajien elinympäristöissä.” Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaavatyössä tuotettuun lajisuojeluaineistoon, joka on liian usein virheellistä, vanhentunutta sekä mielipiteisiin perustuvaa.

-    tietojen tallentamisessa ja luovuttamisessa tulee noudattaa Suomen kansallisen ja EU-lainsäädännön henkilötietosuojasäännöksiä (mm. henkilötietolaki sekä henkilötietodirektiivi ja tietosuoja-asetus). Henkilötietojen ja yksityisyyden suojasäännösten asioiden esille tuominen on oleellisen tärkeää, jotta lajitietokeskuksen toimintaa voidaan jatkossa kehittää ja asemaa vahvistaa. Sama henkilötiedon suojan vaatimus koskee tietojen välittämistä edelleen muiden toimijoiden saataville. 

-    maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja kaavoitus ovat huonoja suojeluvälineitä. Suojeluperusteita ei ole määritelty MRL:ssa ja korvaussäännökset ovat toimimattomat. LSL:ssa suojelukriteerit on täsmällisesti määritelty ja korvaussäännökset ovat suhteellisen toimivat. Suojelua tulee kehittää luonnonsuojelua koskevan yleislain LSL:n pohjalta. 

-    raportissa todetaan kannatettavasti, että kaavan suojelumerkinnät ovat usein informatiivisia. MTK huomauttaa, ettei kaavamääräyksillä tule voida kiertää merkinnän informatiivista luonnetta.

-    MRL:n korvaussäännökset tulee päivittää viipymättä.

-    että Maankäyttö- ja rakennuslain sekä tulevan KAMMI-hankkeen muutokset tulee huomioida lajisuojelunkin edistämisessä. 

-    taajamien ulkopuoliset kaavoihin merkityt viheryhteydet ja ekologiset käytävät ovat pääsääntöisesti tarpeettomia. Suojelu- ja talousmetsät toimivat riittävänä viheryhteytenä ja lajien ekologisena siirtymäkäytävänä. Jatkossa tulee huomioida useiden työryhmän jäsenten työryhmässä esiin tuoma kanta, että viheryhteydet koskevat ainoastaan merkittäviä rakennushankkeita kuten taajamia, moottoriteitä jne. 

Ekologiset yhteydet huomioidaan talousmetsissä lopulta tehokkaimmin hyvän toimenpidesuunnittelun ja luonnonhoidon myötä. Luonnonhoidon kehittäminen etenee aktiivisesti Maa- ja metsätalousministeriön vetämässä Monimetsä -hankkeessa. 

-    luonnonsuojeluun liittyvälle vapaaehtoistyölle on oltava selkeät pelisäännöt. 
-    uudet lajisuojelun keinot, kuten ex situ -etäsuojelu ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Niiden rinnalla tulee edelleen tutkia ja kehittää myös uuselinympäristöjen merkitystä lajisuojelussa. 
-    markkinalähtöisten suojelukeinojen, kuten habitaattipankkien kehittämistä tulee jatkaa, sekä uusia ja parhaita käytäntöjä jalkauttaa myös lajisuojelussa. 
-    luonnonsuojelulain mukaisten kohteiden rajausten laajentaminen arvokkaisiin pienvesiin ei ole tarpeellista ja toisaalta se lisää hallinnollista työtä. Tämä sinänsä tärkeä asia tulee hoitaa muulla tiedonvälityksellä toimijoille. 

-    kosteikkojen perustamisen helpottamista ehdotetaan selvitettävän veden pintaa nostamalla. Kosteikkojen perustaminen veden pintaa nostamalla tulee perustua ko. vesialueen ympäristön maanomistajien suostumukseen ja aiheutuvat haitat tulee korvata.

-    kuormituksen vähentämiseksi vesistöihin yhtenä keinona mainitaan nykyisten maa- ja metsätalouden toimintatapojen jalkauttaminen ja kehittäminen. Tätä tehdään jo ja sitä jatketaan. Lisäksi ehdotetaan kunnostusojituksesta pidättäytymistä. Kuivatusojitus on ollut aikoinaan investointi tuottavaan metsänkasvuun ja vesitaloutta tulee hoitaa jatkossakin. Kunnostusojituksista pidättäytyminen tulisi kohdentaa kohteille, joissa ei metsänkasvua ole saatu parannettua.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 

Juha Marttila           
Puheenjohtaja       

Tommi Siivonen 
Lakimies

Markus Nissinen
Ympäristöasiantuntija