Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston metsästysasetuksen muuttamisesta

21.06.2016

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Yleistä

Hirvi on taloudellisesti maamme tärkein riistaeläin ja valkohäntäpeuraa pidetään toiseksi tärkeimpänä. Molempien eläinten alueellisessa kannanhoidossa tasapainoillaan toisaalta metsästyksen tuomien hyötyjen ja toisaalta riistapopulaatioiden aiheuttamien vahinkojen välillä. Hirvieläinten vahingoista merkittävimpiä ovat liikennevahingot sekä maa- ja metsätalouden vahingot. Metsästysaikojen rajoittamisella voi olla suuri merkitys mahdollisuuksiin toteuttaa kannanhoitoa.  Metsästysajoilla voidaan myös vaikuttaa mahdollisuuksiin torjua jo ennalta maa- ja metsätalouden vahinkoja. 

Suomi on maantieteellisesti pitkä maa, jossa luonnon olosuhteet ja aikataulut vaihtelevat merkittävästi.  Esimerkiksi pysyvä lumipeite sataa pohjoisessa 2,5 kuukautta aiemmin kuin eteläisimmässä Suomessa. 

MTK katsoo, että asetuksella tulisi määritellä metsästysajoille vain keskeiset puitteet. Yleisperiaatteena tulisi olla mahdollisimman laaja aikaikkuna metsästyksen toteutukselle siten, että metsästäjillä on vastuu metsästyksen ajoittamisesta alueellaan sopivimpaan ajankohtaan lupamäärien puitteissa. Myös kiima-ajan huomiointi olisi hoidettavissa suositusten kautta. 

MTK korostaa, että jos metsästysajat olisivat selvästi laajempana aikaikkunana se ei tarkoita sitä, että metsästykseen on ryhdyttävä joka paikassa heti alussa ja että sitä on jatkettava päättymiseen saakka, lupien salliessa. Kysymys olisi joustavasta käytännöstä, joka mahdollistaa erilaisten luonnon olosuhteiden, vahinkotilanteiden ja kannanhoidollisen säätelyn hallinnan mahdollisimman hyvin ja tarkoituksenmukaisesti.

Hirvieläimen pyyntiluvan hakeminen ja käsittely

Asetusluonnoksen mukaan pyyntilupia koskevat hakemukset tulisi toimittaa 20.4. mennessä riistanhoitoyhdistyksille ja riistanhoitoyhdistysten tukisi toimittaa edelleen hakemukset lausuntoineen Suomen riistakeskukselle viimeistään 5.5.

MTK kannattaa hakuaikataulun aikaistamista, koska se nopeuttaa pyyntilupien myöntämistä ja mahdollisuutta aloittaa metsästys syksyllä aiemmin.   

Lisäksi esitetään muutosta, jonka mukaan hirvieläimen pyyntiluvan voimassaolo alkaisi päätöksen tultua lainvoimaiseksi.    

MTK esittää, että pykälää tarkennettaisiin niin, että pelloilla ja puutarhoissa vahinkoa aiheuttavien hirvien metsästys olisi sallittua jo luvan myöntämisestä alkaen. Tämä mahdollistaisi metsästyksen aloituksen jo 1.8. alkaen, johon asetuksen perusteluissakin viitataan.

Metsästysajat

Esityksen mukaan metsästysasetuksen 24 §:ää muutettaisiin siten, että valtaosassa maata pääasiallinen hirvenmetsästyksen aloitusta myöhästettäisiin nykyisestä kahdella viikolla ja se alkaisi jatkossa lokakuun toisena lauantaina. 

Lisäksi esityksessä laajennettaisiin Ylä-Lapin aikaistettua hirvenmetsästystä Keski-Lapin alueelle. Esityksen mukaan aikaistettu metsästys olisi sallittua 1.-15.9. ja metsästys jatkuisi kiimarauhoituksen jälkeen lokakuun lopusta joulukuun loppuun. Alueen laajennus koskisi Kolarin, Kittilän, Sodankylän, Pelkosenniemen, Kemijärven, Savukosken ja Sallan kuntia. 

Hirven metsästysajan myöhästämisellä ei ole valtakunnallisesti katsottuna suurelle osalle metsästysseuroja merkitystä, koska käytännössä ne ovat omilla päätöksillään rauhoittaneet hirven metsästyksen kiima-aikana jo tähänkin asti. Muutoksella on kuitenkin erittäin suuri vaikutus käytännön metsästykseen varsinkin Etelä-Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa, joissa lumipeite alkaa vahvistua yli 2 kuukautta aiemmin kuin eteläisimmässä Suomessa. Varsinkin niissä tilanteissa, jolloin kannan leikkaaminen katsottaisiin tarpeelliseksi, saattaa vähälumisen kauden merkittävä lyheneminen vaikeuttaa ratkaisevasti kannansäätelyä. Lisäksi MTK kiinnittää huomiota koko Suomea koskien sisämaan ja meren saaristoalueiden metsästyksen vaikeutumiseen hirvien siirtyessä varhain syksyllä kesälaidunalueilta pois talvilaidunalueille.

MTK esittää, että Ylä- ja Keski-Lappiin esitetty aikaistettu metsästysaika laajennetaan koskemaan koko Lappia, Koillismaata sekä Kainuun maakuntaa. 
Lisäksi MTK esittää, että sekä sisämaan että meren saarissa sijaitsevilla metsästysalueilla, hirven varsinainen metsästysaika alkaisi kuten tälläkin hetkellä syyskuun viimeisenä lauantaina. 

Vahinkojen vähentäminen

Hirvieläinten aiheuttamien maatalousvahinkojen ehkäisemiseksi esitetään sallittavaksi metsästys vahtimalla pelloilla ja puutarhoissa syyskuun alusta varsinaisen metsästysajan alkuun saakka.

Valkohäntäpeurojen aiheuttamien liikenne ja peltovahinkojen kasvu on eritäin huolestuttavaa. Myös hirvien aiheuttamien peltovahinkojen korvausjärjestelmän heikkeneminen lisää painetta muutokselle. MTK katsoo, että esitys on oikeansuuntainen, mutta kuten esityksen perusteluissakin todetaan pelloilla ja puutarhoissa sallittu metsästysaika tulisi alkaa jo 1.8. alueille, joille lupahakemus on hyväksytty, mutta lupiin liittyvä valitusaika on vielä menossa. Asia on perusteltavissa vahinkojen ennakkotorjunnalla.  

Metsästysajan muutoksella tulisi pyrkiä vaikuttamaan myös metsien taimikkotuhojen vähentämiseen. Tammikuussa taimikoihin asettuvia hirvilaumoja tulisi voida hajauttaa laajemmalle alueelle ja metsästys ilman koirankäyttöä tulisi olla tarvittaessa mahdollista. 

MTK esittää, että vahinkoa aiheuttavien hirvien metsästys tulisi olla sallittua tammikuun loppuun saakka metsien taimikkovahinkojen vähentämiseksi.

Hirvinaaraan vasasuoja

Asetusluonnoksessa esitetään säädösmuutosta nykyiseen hirvinaaraan vasasuojaan. Esityksen mukaan hirven naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa olisi rauhoitettu syyskuun 1.päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään.   

Esityksen perusteluissa on viitattu nykyisen säädöksen aiheuttamiin epäkohtiin, jotka liittyvät rangaistuskäytäntöjen kirjavuuteen, metsästäjän tahattoman toiminnan rangaistavuuteen sekä hirvikannan rakenteen vinoutumiseen. Lisäksi muutoksen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että asetuksen muutos, ei muuta nykyistä seurojen metsästyskäytäntöä. Sellaisen hirvinaaraan ampuminen, jota vasa seuraa, on edelleen kiellettyä.

MTK katsoo, että muutos on erittäin hyvin perusteltu ja kannattaa tehtyä esitystä.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi               
Toiminnanjohtaja

Timo Leskinen 
Kenttäjohtaja