Lausunto

Lausunto ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannen vaiheen ehdotuksista

26.02.2016

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntona ympäristönsuojelulain kolmannen vaiheen ehdotuksista seuraavaa.

Yleistä

Ympäristönsuojelulain uudistamishanke käynnistettiin vuoden 2011 lopussa. Hankkeen 3. vaiheessa on valmisteltu kolmessa eri projektissa nykyisten ympäristölupakäytäntöjen sujuvoittamista, luvan korvaamista muilla menettelyillä sekä luvanvaraisten toimintojen rajaamista. MTK on osallistunut valmisteluun projekteissa 1 ja 6. 

Uudistamishankkeen 3. vaiheen tavoitteet ovat yleisellä tasolla erittäin hyviä. Valmistelun aikana on tullut kuitenkin esille, että ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen ei onnistu yksinomaan YSL:n muutoksilla vaan muutoksia tarvitaan myös muihin säädöksiin, joilla on vaikutusta luvanvaraisuuteen ja lupamenette-lyyn (esim. kuuleminen, NaapL (26/1920), julkipano). Useat ehdotukset nojaavat myös toimivaan sähköi-seen järjestelmään, jota ei toistaiseksi ole olemassa. Lisäksi käynnissä oleva aluehallintouudistus tuo oman lisänsä lupien käsittelyyn, mutta tätä ei ole uudistamishankkeessa vielä pystytty ottamaan huomioon. Vietäessä valmistelua eteenpäin tulee varmistaa, että lupamenettely (ml. ilmoitusmenettely) todella sujuvoituu myös käytännössä.

Projekti 1

Projekti 1 käsitteli lupamenettelyn sujuvoittamista erityisesti asianosaisten kuulemisen ja osallistumisoi-keuksien näkökulmasta. Ympäristölupahakemusten laatu vaikuttaa merkittävästi lupaprosessin etenemi-seen. Projekti ehdottaa neuvonnan tehostamista laadun parantamiseksi. Neuvonnan tehostaminen pe-rustuu pitkälti sähköisen lupajärjestelmän käyttöönottoon ja muihin sähköisiin palveluihin. MTK korostaa, että järjestelmien rakentamisessa on pystyttävä ottamaan huomioon se, että lupia haetaan hyvin erilaisiin hankkeisiin. Järjestelmän on reagoitava hanketyyppiin, jotta hakija saa täytettäväkseen vain ko. hankkeen kannalta tarpeelliset asiakohdat ja täyttöä ohjaavat opasteet ovat yksiselitteiset ja helposti ymmärrettävät. Lisäksi ehdotetaan, että elinkeinoelämän järjestöt edistävät omalta osaltaan lupahakemusten laatua ja lisäävät yleistä tietopohjaa asiasta. MTK sitoutuu työhön, sillä on tärkeää, että toimialaa koskeva ympäristölupamenettely on kaikilta osiltaan sujuvaa.

Projekti ehdottaa lisättäväksi YSL:iin säännöstä, joka koskee hakijan maksutonta neuvontaa sekä säh-köisessä muodossa että erikseen järjestetyssä tapaamisessa. Lisäksi ehdotetaan, että hakemuksen täy-dentämiseksi tarvittavat selvityspyynnöt on yksilöitä entistä tarkemmin. MTK kannattaa neuvonnan te-hostamista. Pelkkä neuvonnan lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan neuvonnan on oltava tasokasta ja tähän on varattava riittävät resurssit, jotta neuvonta todella lyhentää ko. lupaprosessin kokonaiskestoa eikä myöskään pidennä muiden hakemusten jonotusaikaa varsinaiseen käsittelyyn. Neuvonnan on tehostettava prosessia niin paljon, että se maksaa itse itsensä takaisin eikä neuvonnan kustannuksia tarvitse kattaa heikentämällä jotakin muuta toimintaa. Myös selvityspyyntöjen tarkempi yksilöinti on tarpeen. Tällöin luvan hakija osaa paremmin kiinnittää huomiota juuri oikeaan asiaan ja antaa kerralla kaikki tarvittavat tiedot. EK:n täydentävässä lausumassa korostetaan lisäselvitysten pyytämistä kerralla ja mahdollisimman nopeasti hakemuksen tultua vireille. MTK kannattaa tätä tavoitetta kuten myös projektin ehdottamaa tehostetun asiakasneuvonnan kokeiluhanketta.

Valmistelun yhteydessä keskusteltiin runsaasti viranomaisten yhteistyöstä ja viranomaisten antamista lausunnoista lupahakemukseen liittyen. MTK näkee, että toimintatavoissa on parannettavaa, sillä valitet-tavan usein lopputuloksena on toisen viranomaisen tekemä valitus lupaviranomaisen päätöksestä. Projekti ehdottaa viranomaisilta pyydettävien lausuntojen aikaistamista ennen kuulemista tapahtuvalla menettelyllä ja sitä koskevaa kokeiluhanketta. Uusi menettely voi joko lyhentää tai pidentää kokonaiskäsittelyaikaa, joten MTK pitää erittäin tarpeellisena kokeiluhankkeen toteuttamista. Toimintamallin idea on hyvä, mutta riski käsittelyaikojen pitenemisestä on otettava vakavasti. Ylimääräisen menettelyn vaatiman ajan lisäksi viranomaisten lausuntojen esittäminen voi myöhemmin tapahtuvassa kuulutusvaiheessa lisätä asianosaisten ja yleisön jättämiä lausuntoja ja muistutuksia, joita muuten ei jätettäisi. Toisaalta viranomaisten lausuntojen perusteella täydennetty lupahakemus yhdessä lupaluonnoksen kanssa olisi ehkä lähempänä hankkeen lopullista toteutusta, mikä voi vähentää annettavien lausuntojen ja mielipiteiden määrää. Myös viranomaisilla voi olla edelleen tarve lausua asiasta uudelleen myöhemmässä vaiheessa, mikä lisää viranomaistyötä.

Selkeä ja yksiselitteisesti ymmärrettävä lupapäätös on tärkeä osa lupaprosessia. Projekti ehdottaa, että lupien mallipohjia kehitetään viranomaisten ja toiminnanharjoittajien yhteistyössä. Lisäksi ehdotetaan, että luvanhakija voi esittää hakemuksessa ehdotuksia lupamääräyksiksi. MTK pitää näitä ehdotuksia hyvinä.

Lupa koostuu useista asiakirjoista, jos lupaan haetaan esim. osittaista muutosta tai päätös muuttuu tuo-mioistuimessa. MTK näkee, että toiminnanharjoittajan kuin myös esim. valvontaviranomaisen näkökul-masta sähköinen lupatietojärjestelmä, josta olisi saatavissa ajantasainen lupapäätös, olisi hyvä asia.

Projekti ehdottaa myös kokeiluhanketta, jossa kokeiltaisiin menettelyä, jossa lupaluonnos liitettäisiin kuultaviin hakemusasiakirjoihin. Menettelyn rinnalle tai sen vaihtoehdoksi esitetään lisäksi menettelyä, jossa luvanhakijalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi, jos lupa-asiaa ratkaistaessa poiketaan olennaisesti lupahakemuksesta. Menettelyt voivat lisätä tarvittavia kuulemiskierroksia. Lisäksi lupaehtoihin saattaa olla tarpeen tehdä muutoksia kuulemispalautteen johdosta, jolloin viranomaisen on tehtävä lupaharkinta ainakin osittain uudelleen. Kaikki tämä lisää riskiä lupahakemuksen kokonaiskäsittelyajan pitenemisestä, joten MTK kannattaa kokeiluhanketta ennen lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Hankkeen aikana tulee punnita tarkkaan eri lausunto/kuulemisvaiheiden hyötyjä ja haittoja sekä harkita, mikä on se ryhmä, jolta kulloinkin pyydetään lausuntoa tai mielipidettä. ELY-keskuksen täydentävässä lausumassa tuodaan esille vielä uudenlainen kuulemismenettelymalli, jota on myös syytä miettiä tarkemmin. EK nostaa täydentävässä lausumassaan esille päätökseen jäävien esim. väärinymmärryksestä johtuvien virheiden korjaa-mismahdollisuuden. Käytännössä virheitä korjataan nykyisin uuden lupahakemuksen tai tuomioistuinvali-tuksen kautta. MTK näkee tarpeellisena, että lupamenettelyssä tulisi olla yksinkertainen mahdollisuus ilmiselvien virheiden korjaamiseen. Menettelytapaa on syytä pohtia osana kokeiluhanketta.  

Lupahakemusten käsittelyajat ovat erityisesti AVI:ssa usein kohtuuttoman pitkiä. Viranomaiset ovat aset-taneet tavoitteelliset käsittelyajat, mutta ne eivät ole sitovia. Projekti ehdottaa parempaa viranomaisten sitouttamista noudattamaan määräaikoja ja niiden lyhentämistä, mutta ei niiden lisäämistä lainsäädäntöön. EK esittää täydentävässä lausumassaan, että käsittelyaikojen säätäminen olisi tullut ottaa myös esille loppumuistiossa. MTK tukee EK:n näkemystä ja ehdottaa, että lupamenettelylle asetetaan enim-mäiskäsittelyajat, jotka ovat pituudeltaan korkeintaan nykyisiä keskimääräisiä käsittelyaikoja vastaavat.

MTK yhtyy projektiryhmän esitykseen, että nykyistä julkipanomenettelyä tulisi nykyaikaistaa ja luopua viranomaisen fyysisestä ilmoitustaulusta tiedoksiantovälineenä. MTK näkee tarpeellisena, että asian-osaisuutta koskevaa hallinto- ja oikeuskäytäntöä selvitetään ja asianosaisuudesta määrätään nykyistä tarkemmin, jotta kuuleminen voidaan hoitaa nykyistä tehokkaammin eikä asianosaiskuulemiset muodostu tarpeettoman laajoiksi. MTK kannattaa lisäksi ehdotusta YSL:n ja vesilain menettelysäännösten ja niihin liittyvien käsitteiden yhdenmukaistamista ja pitämistä yhdenmukaisina lakien uudistamisvaiheissa. 

Projektiryhmä ottaa kantaa valtion ympäristöviranomaisiin ja ehdottaa, että lupaviranomainen (nyk. AVI) ja valvontaviranomainen (nyk. ELY) sijoitetaan samaan viranomaiseen, joka järjestetään yhdeksi valta-kunnalliseksi viranomaiseksi, jolla on toimipaikkoja eri puolella Suomea. MTK ei kannata valtakunnallisen viranomaisen perustamista vaan asiat tulee siirtää maakuntiin tuleviin maakuntavirastoihin. Lisäksi AVI:sta tulee luopua. Mikäli joidenkin merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavien hankkeiden käsittelyyn tarvitaan valtakunnallista viranomaista, niin tehtävä voitaisiin antaa esim. Valviran tai ministeriöiden hoidettavaksi. Taustalla oleva ajatus siitä, että lupa- ja valvontaviranomainen sijaitsevat samassa viran-omaisessa kuten kunnissa tällä hetkellä ja aiemmin myös valtiolla, on kannatettava.

Projektiryhmä antaa ehdotuksia myös sähköisen lupajärjestelmän kehittämiseen. MTK kannattaa sähköistä asiointijärjestelmää ja muistuttaa, että järjestelmä ei saa olla vain nykyisten lomakkeiden muuttamista sähköisesti täytettävään muotoon. Ryhmän ehdotukset paikkatietopohjaisuudesta, viranomaisten hallussa olevan tiedon hyödyntämisestä, kuntien ja valtion järjestelmien yhteentoimivuudesta, neuvonnallisuudesta ja yleisestä käytettävyydestä ovat erittäin hyviä. MTK näkee, että kaikkien lupaviranomaisten tulisi käyttää samaa järjestelmää, sillä järjestelmien kokoaminen ja yhteensopivuuden varmistaminen on pitkäaikainen ja kallis prosessi. On tärkeää saada yksi toimiva järjestelmä kuin monta huonoa järjestelmää.

Projekti 6

Projekti 6 keskittyi eläinsuojien ympäristölupamenettelyn sujuvoittamiseen. Lausuntopyynnössä pyydetään kantaa siihen, tulisiko luonnostellun ilmoitusmenettelyn ja toimialakohtaisen asetuksen valmistelua jatkaa vai tulisiko eläinsuojien ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisessa edetä projektiryhmän muita esityksiä painottamalla.

Laaja ilmoitusmenettelyn nousi keskusteluun vasta projektiryhmän toimikauden loppuvaiheessa, joten sen valmistelu eläinsuojiin sovellettavaksi jäi kesken, kuten myös menettelyyn liittyvän asetuksen ja il-moituslomakkeen valmistelu. Ilmoitusmenettelyssä on monia etuja lupamenettelyyn verrattuna, joten MTK kannattaa valmistelun jatkamista siten, että ilmoitusmenettely otettaisiin käyttöön ympäristölupamenettelyn tilalla muissa kuin ns. direktiivilaitoksissa. Ilmoitusmenettelyn käyttöönotto edellyttää myös muutoksia YSL:iin, mutta niitä ei ole vielä valmisteltu. Kun ilmoitusmenettely ja siihen liittyvä asetus ja ilmoituslomake ovat kehittyneemmät ja tarvittavat YSL:n muutokset on valmisteltu, on ehdottomasti järjestettävä uusi lausuntokierros, jotta lausunnonantajat pystyvät muodostamaan lopulliset kantansa menettelyyn.

Valmistelussa oli vaihtoehtona myös rekisteröintimenettely. MTK ei kannata menettelyn jatkamista, koska rekisteröintiin liittyy yksityiskohtainen ja tapauskohtaisesti joustamaton asetus.

Projektiryhmä valmisteli ilmoitusmenettelyssä sovellettavaa toimialakohtaista asetusta. Yhtenä tausta-edellytyksenä oli, että asetuksessa ei ole päällekkäisyyttä muun eläintuotantoa velvoittavan lainsäädännön kanssa. Esillä olevassa luonnoksessa näin kuitenkin on, vaikka muun muassa MTK:n edustaja esitti useaan otteeseen niiden poistamista. MTK vaatii, että jatkovalmistelussa päällekkäisyydet ja tiukennukset mm. sivutuoteasetukseen, rehulainsäädäntöön ja ns. nitraattiasetukseen nähden karsitaan tarpeettomina ja turhia kustannuksia toimialalle aiheuttavina. Lisäksi asetukseen on sisällytetty nykyisin ohjeellinen lannanlevityspinta-alatarve eli maatalouteen tulisi jälleen yksi normi lisää hallitusohjelman tavoitteiden vastaisesti. Lannanlevitysalan kohdalta riittää, että alaa on tarpeeksi jo olemassa olevan lannan käyttöä säätelevän lainsäädännön noudattamiseksi. Lisäksi asetuksessa on kohtia (mm. hajut, ilmapäästöt), jotka vaativat vielä lisää tutkimustietoa ja mittausmenetelmiä, jotta niistä voitaisiin säätää tarkoituk-senmukaisesti. Asetus on kuitenkin tarpeen, koska sen kautta säädetään, mistä tekijöistä voidaan antaa ilmoitusmenettelyssä tarkempia määräyksiä. Lisäksi MTK pitää erittäin tarpeellisena asetuksessa määri-teltävää enimmäispituutta (90 vrk, sisältäen mahdollisen kuulemisen), jonka ilmoituksen käsittely saa kestää. MTK kannattaa asetusluonnoksen jatkovalmistelua ja muistuttaa, että asetuksessa tulee keskittyä ehtoihin, joilla on merkittävää vaikutusta ympäristösuojelun kannalta.

Laaja ilmoitusmenettely perustuisi uuden, ensisijaisesti sähköisessä muodossa olevan, lomakkeen käyt-töön. Lomaketta ei ehditty valmistella työryhmässä käytännössä lainkaan. Muistiossa todetaan, että il-moituslomake vastaisi pääosin nykyistä lupahakemusta. MTK katsoo, että ilmoituslomake tulee kehittää erityisesti ilmoitusmenettelyä varten eikä siinä pidä sitoutua liian tiukasti nykyiseen lupahakemukseen, sillä myös sitä olisi tarkasteltava uudelleen esim. muun lainsäädännön (mm. jätteet, polttoaineet) kautta säädellyiltä kohdilta. Sen lisäksi, että ilmoituslomakkeeseen on tarpeen sisällyttää ohjeistusta, päätös-malleja ja muistilistoja, ilmoituslomakkeen valmistelussa on huomioitava myös muut lupahakemuksen sähköistämisen yhteydessä esitetyt kehittämisehdotukset (proj. 1).

Hajukysymykset ovat keskeinen tekijä eläinsuojien sijainninohjauksessa. Nykyisin käytettävä ohjeellinen vähimmäisetäisyyskaavio on käytännössä saanut lähes normin aseman, vaikka sen tiedetään olevan hyvin tulkinnanvarainen. MTK vaatii, että sijainninohjaukseen kehitetään nykyistä parempi työkalu. Ilmoi-tusmenettelyssä ja mahdollisesti myös eläinsuojien ympäristölupamenettelyssä käytettävän työkalun tulee osata ottaa huomioon, että hajuhaittaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä etäisyys häiriintyvästä kohteesta. Toimiva ”hajutyökalu” on edellytys ilmoitusmenettelyn eteenpäin viemiseksi.

MTK näkee, että laajan ilmoitusmenettelyn jatkovalmistelun lisäksi myös muita projektiryhmän ehdotuksia tulee viedä eteenpäin. MTK kannattaa projektiryhmän ehdotusta siitä, että hevoset, ponit, lampaat ja vuohet poistetaan eläinmäärään perustuvasta ympäristölupavelvollisuudesta. 

YSL:n uudistamishankkeen 2. vaiheessa tehtiin muutoksia eläinyksiköihin ja niiden käyttöön lupamenet-telyssä. Käytännössä niiden soveltamisessa on ollut ongelmia, joten MTK kannattaa ryhmän esitystä ohjeistuksen lisäämisestä. Ehdotus kertoimien yhdenmukaistamisesta on myös hyvä, mikäli työn tueksi on riittävästi tutkimustietoa saatavissa. Olisi yksinkertaista, jos jatkossa olisi kaikille eläimille yhteinen eläinyksikkömäärä, jonka perusteella ratkaistaan ilmoitusvelvollisuus. Käytäntö lisäisi myös eri tuotan-tosuuntien tasa-arvoisuutta ilmoitusvelvollisuuden laukeamisen osalta. Eläinyksikkökertoimia käytetään myös maataloustukijärjestelmissä. Yksinkertaisuuden vuoksi olisi eduksi, että ympäristö- ja maatalous-hallinnossa olisivat samat kertoimet käytössä.

Ehdotuksen mukaan turkistarhat tulisivat laajan ilmoitusmenettelyn piiriin vasta myöhemmin ja tässä vaiheessa turkisalalle laadittaisiin uusi ympäristönsuojeluohje. MTK ei näe ohjetta tarpeelliseksi, koska ohjeet muuttuvat helposti käytännössä normeiksi vaikka tämä ei ole niiden tarkoitus. Ohjeen laatiminen on vain ylimääräinen työvaihe, jos lopullisena päämääränä on kuitenkin ilmoitusmenettelyyn siirtyminen.

MMM-RMO-C4 säätelee ja ohjaa kotieläinrakennusten julkisesti tuettua rakentamista ja niitä hyödynnetään rakennuslupaharkinnassa, vaikka ne ovat osittain vanhentuneet. MTK kannattaa ryhmän ehdotusta siitä, että ohjeet uudistetaan pikaisesti vastaamaan nykykäytäntöjä, menetelmiä ja vaatimuksia. MTK muistuttaa lisäksi, että ohjeistusta päivitettäessä tulee ottaa huomioon muut eläinsuojien rakentamista ohjaava lainsäädäntö, jotta vältytään moninkertaiselta säädännöltä.

Eläinsuojaa rakentava joutuu toimittamaan samoja tietoja ja asiakirjoja sekä ympäristö- ja rakennuslupa-viranomaiselle että maataloushallinnolle. MTK kannattaa sähköisten lupajärjestelmien käyttöönottoa, jolloin sama aineisto on käytössä molemmilla viranomaisilla. Investointitukien haussa on juuri kangerrellen siirrytty sähköiseen järjestelmään. MTK katsoo, että lupa- ja tukihakujärjestelmiä ei ole tarpeen koko-naisuudessaan yhdistää, mutta sähköisessä muodossa olevat lupapäätökset tulee voida siirtää suoraan tukijärjestelmään.

MTK näkee erittäin hyvänä ehdotuksen, että naapurien ja muiden asianosaisten kuuleminen ilmoitus- ja rakennuslupamenettelyssä yhdistetään. Tämä edellyttää käytännössä, että kaikki ilmoitukset eläinsuojista jätetään kuntaan, joka vastaa rakennuslupien käsittelystä. MTK esittää, että kaikki eläinsuojailmoitusten käsittely keskitetään kuntiin. Lisäksi ympäristöluvan piiriin jäävien eläinsuojien lupakäsittely tulisi hoitaa pääsääntöisesti kunnissa.

Viimeinen projektiryhmän ehdotuksista koskee mallilupia. MTK kannattaa mallilupien kehittämistä vas-taamaan nykykäytäntöjä ja -menetelmiä ja että IED-kokoluokan eläinsuojille laaditaan kokonaan uudet malliluvat. Mallilupia ovat tähän asti kehittäneet lupaviranomaiset itse. MTK katsoo, että työtä tuli tehdä projektiryhmän 1 ehdotuksen mukaisesti yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa, jotka etsivät koko ajan parempia ja parempia toimintamalleja, jotka ovat usein myös ympäristönsuojelun kannalta entistä kehittyneempiä. Kuntien ja valtion yhteistyötä hyvien käytäntöjen eteenpäinviemiseksi tulee edistää.  

Projekti 7

Projektissa 7 tarkasteltiin YSL:n laitosluetteloa (pl. eläinsuojat), luvanvaraisuusrajoja ja luvan korvaamista muilla menettelyillä. MTK näkee hyvänä, että luparajoja nostetaan ja ympäristölupia korvataan muilla menettelyillä silloin, kun tällä ei ole merkittävää haitallista vaikutusta ympäristönsuojelun tasoon. Luvan-varaisten hankkeiden väheneminen ei saa kuitenkaan johtaa lupaviranomaisen henkilöresurssien vähe-nemiseen, jotta ympäristölupaa jatkossakin tarvitsevat hankkeet pystytään käsittelemään nykyistä ri-peämmin. Resurssien keskittäminen ympäristön kannalta merkittävimpiin hankkeisiin nostaa osaltaan myös ympäristönsuojelun tasoa.

Projekti ehdottaa lupamenettelyä korvaavan laajan ilmoitusmenettelyn käyttöönoton selvittämistä. Lisäksi projekti ehdottaa luvanvaraisuuden poistamista eräiltä toiminnoilta, joiden merkittävimmät päästöt ovat jätevesipäästöjä ja jätevedet johdetaan ympäristöluvanvaraiseen jätevedenpuhdistamoon. Toimintoja ovat mm. eräät elintarvike- ja rehuteollisuuden yritykset. MTK kannattaa ilmoitusmenettelyn kokeilemista mm. eläinsuojien ympäristöluvan korvaajana. Lisäksi MTK tukee luvanvaraisuuden poistamista, mutta korostaa kuitenkin, että haitta-aineettomia ravinnevirtoja ei tulisi johtaa puhdistamoihin siten, että ravinnejakeet sekoitetaan haitta-aineita sisältävään yhdyskuntalietteeseen lisäten kierrätysravinteiden haitta-aineriskiä.

Projekti tunnisti useita jatkotyö- ja kehittämistarpeita. Mm. siirtyminen kohti yhden luukun periaatetta su-juvoittaisi menettelyjä ja vähentäisi toiminnanharjoittajien hallinnollista taakkaa. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 § voitaisiin kumota ja sisältö siirtää YSL:iin. Viranomaisten tulisi pystyä hyödyntämään toistensa päästö- ja lupatietorekistereitä, jolloin erillisiä tietopyyntöjä ei tarvittaisi. Lupamenettely tarvitsee jatkuvaa kehittämistä ja sitä on tarpeen tehdä yhteistyössä eri tahojen kanssa. MTK kannattaa näitä ehdotuksia. 

Lisäksi projekti ehdottaa, että turvetuotannon sekä kivenlouhinta- ja kivenmurskaustoimintojen lupame-nettelyjen kehittämismahdollisuuksia selvitetään. MTK tukee ehdotusta.

Lopuksi

Projektien työssä tuli ottaa huomioon pääministeri Sipilän hallitusohjelman kirjaukset sääntelyn purkami-sesta, hallinnollisen taakan keventämisestä ja lupaprosessien sujuvoittamisesta sekä siitä, että hallitus-kaudella ei säädetä maataloudelle uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Nämä vaatimukset eivät toteutuneet kaikilta osiltaan. Byrokratian taustalla on usein normeja, jotka kuuluvat eri hallinnonaloille. MTK muistuttaa, että hallinnonalojen väliset rajat eivät saa olla esteenä hallitusohjelman mukaiselle byrokratian purkamiselle.

Ehdotuksissa on paljon potentiaalia lupamenettelyn sujuvoittamiseksi. Jotta asiat siirtyvät paperilta käy-täntöön, tulee muutosten loppuvalmisteluun, toimenpanoon ja sujuvien menettelyjen ylläpitoon varata riittävä määrä resursseja.

Eri projekteissa ehdotettiin useita kokeiluhankkeita. Jos hankkeet käynnistyvät, tulee niiden tulokset käsi-tellä ja niiden perusteella mahdollisesti tehtävien lakimuutosten valmistelu tehdä laajapohjaisessa ryh-mässä. 

Eläinsuojien ilmoitusmenettelyn valmistelu jäi varsin keskeneräiseksi. Mikäli valmistelua jatketaan, MTK vaatii, että se tehdään viranomaisten ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Varsinaisen ilmoitusmenette-lyprosessin lisäksi on tarkasteltava myös kustannus- ja ympäristövaikutuksia, jotta esitys takaa riittävän ympäristönsuojelun tason, mutta ei aiheuta toiminnanharjoittajille lisäkustannuksia. Nykyistä valmiimmasta esityksestä on järjestettävä uusi lausuntokierros, koska lopullisen kannan muodostus ko. luonnoksen perusteella on mahdotonta. 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi                
toiminnanjohtaja    

Airi Kulmala
asiantuntija