Lausunto

Lausunto raportista ”yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa”

23.08.2016

Ympäristöministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntona Yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa -raportista seuraavaa.

Yleistä
Yhden luukun periaatteen toteuttamista ympäristöllisissä lupa-asioissa käsittelevä raportti on kattava ja antaa rohkaisevan kuvan lupamenettelyjen tehostamismahdollisuuksista. Raportissa on monia kannatettavia ehdotuksia siitä, miten lupa-asiat voidaan jatkossa hoitaa entistä sujuvammin. Raportissa on valittu jatkokäsittelyyn eri yhden luukun eri toteutusvaihtoehtoja yhdistävä malli, joka edellyttää menettelyjen oikeudellisen sääntelyn yhteensovittamista ja sähköisen asioinnin kehittämistä. Kirjoittajat esittävät myös, että lopputuloksen tehokkuuden varmistamiseksi tulisi pidemmällä aikavälillä pyrkiä sekä menettelyllisen että aineellisen lainsäädännön yhdentämiseen. MTK kannattaa esitystä.

Raportissa sivutaan myös aluehallintouudistusta. Raportti nojautuu hallituksen 5.4.2016 tekemään linjaukseen, että ELY-keskuksille kuuluvat ympäristölliset ennakkovalvontatehtävät siirtyvät valtakunnalliseen aluehallintovirastoon. Tässä lausunnossa MTK ei ota kantaa tulevaan hallintomalliin. MTK korostaa, että jatkovalmistelut raportin pohjalta tulee tehdä niin, että ne ovat sovitettavissa mihin tahansa hallintomalliin.

Seuraavassa esitetään yksityiskohtaiset kommentit raportista sen kappaleittain ryhmiteltynä.

Johdanto
MTK näkee erittäin hyvänä, että raportissa korostetaan asiakasnäkökulmaa. Viranomaiset ovat monasti hukanneet ajatuksensa siitä, ketä varten viranomaiset ja virastot ovat ja kuka on asiakas, jota palvellaan. Sujuva asiointi vähentää myös viranomaisten ja tuomioistuinten työtaakkaa. Menettelyjen sujuvoittaminen yli hallinnonalarajojen on erittäin tärkeää.  

Raportissa esitetyt sujuvoittamisen perusteet ovat kaikki relevantteja, ja joihin moniin sektorimme toimijat säännöllisesti ”törmäävät”. Ko. selvityshankkeelle asetetut tavoitteet ja osatavoitteet ovat tarjonneet hyvän lähtökohdan työlle.   

YSL:n uudistuksen kolmannessa vaiheessa esitettiin eläinsuojien siirtämistä lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn eikä rekisteröintimenettelyyn kuten raportissa kirjoitetaan.

Nykytila
YVA-menettely ei ole kovinkaan yleistä eläinsuojien ympäristölupamenettelyn yhteydessä. MTK arvioi, että jatkossa tilakoon kasvaessa voi YVA-menettelyn tarve lisääntyä myös maatalouden osalta. 

Ympäristöllisessä päätöksenteossa kaavan mukainen sijoituspaikka ei takaa sijoittumista erityislakien mukaisessa menettelyssä. Toisaalta kaavan vastaisuus estää sijoittamisen. Tässä on ristiriita, joka tulisi pystyä ratkaisemaan ilman, että kaavoituksesta tehdään hyvin pienipiirteistä.

Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet sisältävät ympäristönsuojelullisia vaatimuksia. MTK muistuttaa, että niiden on jatkossakin mahdollistettava asuminen, yrittäminen ja muu toimiminen myös taajamien ulkopuolella. Lisäksi rakentamisen lupajärjestelmään liittyy runsaasti erilaisia ratkaisuja, joita on syytä jatkossa selkeyttää. 

MTK näkee hyvänä, että vesilain ja YSL:n mukaiset menettelyt on jo nykyisin yhdistetty tilanteissa, joissa molemmat luvat ovat tarpeen. Lupaviranomaisena toimii aluehallintoviranomainen. Aluehallintouudistuksen ja erityslakeihin tehtävien muutosten yhteydessä olisi syytä myös pohtia, tulisiko viranomaiseen tehdä muutoksia. Jo tehty maa-aineslain ja YSL:n mukaisen menettelyjen yhdistäminen ja viranomaismuutos on tervetullut uudistus.

MTK:n näkemyksen mukaan menetelmien selkeyttäminen haitankärsijän näkökulmasta on tärkeää. Maa- ja metsätalousyrittäjän kokeman haitan lisäksi tämä voi lisäksi vähentää ns. tarpeettomia valituksia ja mielipiteiden ilmauksia, mikä nopeuttaa hakemuksen kohteena olevan hankkeen etenemistä. 

Jätelain lupamenettely on yhdennetty ympäristölupaan ympäristölupamenettelyn säätämisen yhteydessä. Jätteisiin liittyy myös muita menettelyjä, joita on syytä sujuvoittaa. MTK näkee erittäin tarpeellisena, että materiaalien luokittelua jätteeksi sekä eri fraktioihin liittyviä menettelyjä tarkennetaan. Tämän merkitys korostuu, mikäli halutaan edistää kiertotalouden edellytyksiä.

Menettelyjen kehittämisnäkymät
Luvussa käydään läpi mallin oikeudellisia reunaehtoja. Näistä voidaan huomata, että ympäristöasioista säädellään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. MTK katsoo, että yhden luukun periaatetta tulee edistää niin pitkälle kuin kansallinen säädäntö, tarvittaessa uudistettu, mahdollistaa.

Menettelyvaiheita voidaan yhdentää. Sivuilla 33 - 35 esitetyt eri vaiheisiin liittyvät ehdotukset ovat relevantteja. MTK:n näkemyksen mukaan on lisäksi tärkeää, että sekä valtio, maakunnat että kunnat käyttävät samoja järjestelmiä ja yhteisiä taustatietoja (mm. kartat) yms. sisältäviä tietokantoja. On hyödyksi, että järjestelmä pysyy samana, vaikka koordinoiva viranomainen muuttuisi esimerkiksi toiminnan laajetessa. MTK on kirjoittajien kanssa samaa mieltä, että sähköisen asioinnin kehittämisen yhteydessä on syytä arvioida kriittisesti eri menettelyissä kerätyn tiedon laajuutta ja tietojen räätälöintivaatimuksia.   

Viranomaiset
Raportissa on käyty läpi mahdollisia tulevia viranomaisia. MTK ei ota niihin tässä kantaa. Kuten raportissa todetaan, on ympäristöllisten menettelyjen viranomaiskenttä varsin hajanainen. Valtion tasolla tullee hallin-touudistuksenkin jälkeen olemaan useita toimivaltaisia viranomaisia, ja kunnat ovat järjestäneet viranomaistoimintansa ja keskinäisen yhteistyönsä eri tavoin. Mikä tulee olemaan maakuntien rooli? MTK muistuttaa, että viranomaistahosta huolimatta on turvattava riittävä ja asiantunteva henkilöresurssi ja varmistettava sujuva yhteistyö ja tiedon kulku viranomaisten kesken. Lisäksi MTK korostaa, että menettely- ja viranomaismuutokset eivät saa johtaa mykyistä korkeampiin lupamaksuihin. Kustannusten aleneminen olisi päinvastoin toivottavaa.

Kansainvälinen vertailu
Raportissa esitetään ympäristömenettelyjen käsittelymalli muutamissa maissa, joista voidaan ottaa Suomessa mallia. Alankomaissa on hyvin kattava järjestelmä. Hyvinä puolina ovat mm. lakisääteiset, melko lyhyet käsittelyajat ja se, että ristiriitaiset lupamääräykset eivät ole mahdollisia järjestelmästä johtuen. Mielenkiintoinen kohta on myös se, että tarvittaessa voidaan vapauttaa luvan hakemisesta, vaikka yleiset sää-dökset tätä edellyttäisivät. Uuden ympäristölain tarkoituksena on helpottaa rakentamisprojektien aloittamista. MTK pitää tätä hyvänä periaatteena myös Suomessa käyttöön otettavaksi.

Saksassa on lupakäsittelylle sitovat määräajat, lupakynnyksiä nostettu ja kuulemismenettelyjä kevennettyjä. MTK katsoo, että nämä sopivat myös Suomessa käytettäviksi.

Ruotsissa on käytössä ympäristökaari. Jossakin vaiheessa sen käyttöönottoa lienee tarpeen harkita myös Suomessa, sillä se toivottavasti yksinkertaistaisi kokonaisuuden hallintaa niin asiakkaan kuin viranomaisen näkökulmasta.

Vaihtoehdot yhden luukun periaatteen toteuttamiseksi
Raportissa esitetään lyhyesti neljä päävaihtoehtoa, joista yksikään ei ole ylivoimaisesti paras muihin nähden. Päätöksenteon ytimen muodostavat menettelyt integroitaisiin ja selvästi näistä eroavat menettelyt sidottaisiin näihin. MTK näkee, että valittu yhdistelmämalli on hyvä lähtökohta yhden luukun periaatteen kehittämiselle.

Esitetty malli ei kata kaikkia mahdollisia ympäristöllisiä menettelyjä. Raportissa todetaan, että muun muas-sa sijoituspaikkaratkaisu (asemakaavan hyväksyminen, suunnittelutarve- ja poikkeamispäätökset) voi olla keskeinen yhden luukun periaatteen toteutumisen kannalta eli myös tähän liittyviä menettelyjä on kehitettävä. MTK näkee tämän tarpeellisena ja kannustaa kehittämiseen.  

Raportin mukaan yhden luukun periaatteen toteuttamista edistäisi valtion lupa- ja valvontatehtävien yhdistäminen hallituksen ehdotusta laajemmin, valtion ja kuntien yhteistyön kehittäminen, kuntien keskinäisen yhteistyön kehittäminen sekä pidemmällä aikavälillä eräiden kuntatasolla käsiteltävien lupa- ja valvontatehtävien siirtäminen maakuntahallinnon tehtäväksi. MTK näkee ehdotuksissa hyviä ja huonoja puolia, jotka ovat syytä tarkkaan käydä läpi muun muassa aluehallintouudistuksen yhteydessä.

Suuntaviivat yhden luukun periaatteen toteuttamiseksi
Yhden luukun mallissa on keskeistä, että tiettyyn hankkeeseen liittyvät menettelyt voidaan yhdistää tai koordinoida saman palveluväylän ja tietyn viranomaisen kautta. Lisäksi asiakkaan tahtotila on ratkaisevaa. Jos asiakas haluaa viedä hanketta eteenpäin yhtenä kokonaisuutena, on viranomaisen tarjottava mahdollisuus. Toisaalta ympäristöllisten ennakkovalvonta-asioiden vireille paneminen eriaikaisesti on oltava mahdollista. MTK näkee tämän joustavan lähestymistavan oikeana. 

Raportissa esitetään, että kansallisesti merkittäviä investointihankkeita tehdään Suomessa niin harvoin, että niiden ennakkovalvontaan tulisi pystyä tarvittaessa osoittamaan lisäresursseja. Tämä on kannatettava esitys, mutta tämä ei saa johtaa muiden hakemusten käsittelyn viivästymiseen. Pienemmätkin hankkeet voivat olla alueellisesti tai paikallisesti merkittäviä. Joka tapauksessa ne ovat tärkeitä hakijalle.

Raportissa esitetään, että keskenään yhdennettäviin menettelyihin kuuluisivat päämenettelynä toimivat ydinmenettelyt eli ympäristölupa (YSL), maa-aineslupa (MAL) ja vesitalouslupa (VL). Ydinmenettelyihin yhdistettäviä menettelyjä olisivat: YVA arviointiselostusvaiheesta alkaen (YVAL), poikkeusluvat (LSL), kajoamislupa (MuinaisML), poikkeamislupa Natura-suojelusta (LSL), vesienhoidon tavoitteista poikkeaminen (VHJL) ja ampumaratalupa (AmpumarataL). Lisäksi olisi ydinmenettelyihin koordinoitavia lupa- ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyjä. Näitä voisivat olla mm. rakennuslupa, toimenpidelupa ja vastaavat (MRL), ilmoitus ja hyväksyntä (TSL), tieliittymiä koskevat luvat (MaantieL), eläimistä saatavien sivutuotteiden rekisteröinti tai hyväksyntä (SivutuoteL), laitoshyväksyntä (LannoitevalmisteL), elintarvikehuoneiston hyväksyntä (ElintarvikeL), ilmoitusvelvollisuus ja hyväksyminen (RehuL). MTK kannattaa esitettyä mallia. Oman sektorin hankkeiden osalta ympäristö- ja rakennusluvan yhtäaikaisen hakemisen mahdollistuminen ja lyhyempi kokonaiskäsittelyaika ovat erityisen tärkeitä. Yhdistämistä ei saa hankaloittaa se, että prosessiin osallistuu useita viranomaistahoja.

Raportissa esitetään koordinoivan viranomaisen käsite. Jatkossa termiksi sopisi paremmin koordinoiva lupaviranomainen, jotta käy paremmin esille, että ko. viranomainen ei ainoastaan koordinoi prosessia vaan osallistuu myös itse lupaprosessiin. Viranomaisen määräytymiseen esitetään seuraavaa järjestystä VL, YSL ja MAL. MTK näkee, että järjestys voi olla tämä sillä edellytyksellä, että järjestelmään tulee mahdollisuus hakea kaikkia tarvittavia lupia myös erikseen. Päättäviä viranomaistahoja tulee tarkastella erikseen myös aluehallintouudistuksen yhteydessä.

Yhden luukun mallissa tulee ratkaistavaksi viranomaisten väliset suhteet. Koordinoivan viranomaisen suhde päätöksentekoviranomaisiin voidaan järjestää eri tavoin. Koordinoiva viranomainen voi siirtää asian tarpeellisilta osin toisen viranomaisen päätettäväksi ja kokoaa eri viranomaisten sitovista ratkaisuista ja lupamääräyksistä päätöksen. Toisessa mallissa koordinoiva viranomainen tekee hankepäätökset kuultuaan muita viranomaisia. Kolmannessa mallissa päätös tehtäisiin aina tai koordinoivan viranomaisen har-kinnan perusteella työryhmänä sähköistä alustaa hyödyntäen. Keskeinen kysymys on koordinoivalle viranomaiselle tuleva päätöksentekovalta. MTK katsoo, että esitetyissä malleissa on hyvät ja huonot puolensa ja kyseessä voi olla merkittävääkin viranomaisvallan siirtoa kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tekniset ratkaisut eivät saa kuitenkaan siirtää päätöksentekovaltaa viranomaiselta toiselle. Toisaalta MTK näkee, että valitun mallin tulee estää omalta osaltaan viranomaisten toisten viranomaisten päätöksistä tuomiois-tuimiin tekemät valitukset.

Yhden luukun mallissa on jatkossa mukana todennäköisesti useita viranomaisia. Esimerkiksi ympäristölupien käsittelyajoissa on erinäisistä syistä suuria eroja erityisesti kuntien ja aluehallintovirastojen välillä. Uudessa mallissa tulee varmistaa, että lupaprosessi etenee suunnitellusti eikä prosessia hidasta esimerkiksi yhden viranomaisen ruuhkautunut työtilanne. MTK muistuttaa riittävän resursoinnin tarpeesta. Lisäksi käsittelyajan pitenemisen riskiä pienentää, jos käyttöön otetaan sitovat käsittelyajat prosessin eri vaiheille.

Raportissa esitetään, että hankkeen ennakkovalvontapäätökseen voitaisiin sisällyttää eri lakien mukaisia lupia tai toistaan selvästi erottuvia osia, joihin voisi erikseen hakea muutosta. MTK pitää esitystä hyvänä. Samoin MTK kannattaa menettelyn eri vaiheille annettavia määräaikoja. MTK katsoo, että määräaikojen tulee olla sitovia eikä niihin tule saada muutosta kuin force majeure -tilanteissa.

MTK katsoo, että myös YVA-menettelyä tulee joustavoittaa mahdollisuuksien mukaan. Lähtökohtaisesti ympäristökysymykset on pyrittävä ratkaisemaan ympäristölupaprosessin yhteydessä, ja vain hyvin poikkeavissa tilanteissa käyttää YVA-menettelyä. YVA-menettelyn lähtökohtana tulee olla hankkeeseen liittyvien merkittävien ympäristöriskien todennäköisyys, ei suoraan esim. eläinsuojan koko. MTK muistuttaa, että YVA-menettelyyn päädyttäessä on siinä otettava huomioon myös lupaprosessin myöhemmät vaiheet, jotta vältytään moninkertaiselta tietojen toimittamiselta ja muulta työtä. 

Sivulla 80 käsitellään sijoituspaikan määrittämisen helpottamista. Tekstissä todetaan, että ”… mutta edes asemakaavan mukainen ratkaisu ei aina takaa oikeutta hankkeen sijoittamiselle lupamenettelyssä.” ja edelleen ”Useimpien ennakkovalvontajärjestelmien mukaan asemakaavan vastainen ratkaisu ei ole sallittu. Asemakaava ei välttämättä ole tarpeen ympäristöllisen hankkeen kannalta, mutta mikäli hankkeeseen liittyy rakennusten rakentamista, vain asemakaava voi täysin varmasti oikeuttaa tähän.” Tämä kuvaa hyvin tilanteen vaikeutta asiakkaan näkökulmasta, tarkkakaan kaava ei aina mahdollista kaavan mukaista rakentamista, jos hanke vaatii ympäristöluvan. Raportissa on pohdittu hyvin sijoituspaikan määrittämisen problematiikkaa. Järjestelmän kankeus on monesti siinä, että sijoituksen ohjaamiseen tarvitaan usein suunnittelutarveratkaisuja tai poikkeamispäätöksiä, joista kumpikaan ei sovellu tähän kunnolla.

MTK kannattaa raportissa esitettyä MRL:n mukaisen kaavoituksen uudistamista siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin erilaisten hankkeiden sijoittumisen. Raportissa mainittu kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosessien sujuvoittamiseen tähtäävä MRL:n uudistus jäi maaseudun toimijoiden näkökulmasta hyvin vajavaiseksi. Uudistukseen liittyvässä lausunnossamme esitämme asian tarkemmin. 

Yhden luukun periaatteisiin kuuluu mahdollisuus rajoittaa menettelyjen kokonaiskestoa yhdistämällä valitusaikataulut. Lisäksi pidemmällä aikavälillä tulisi yhtenäistää valitusoikeutta koskevaa sääntelyä ympäristöllisissä menettelyissä. MTK näkee nämä tärkeinä asioina. Lisäksi MTK kannattaa, että osa päätöksestä voi saada lainvoiman huolimatta päätöksen toiseen osaan kohdistuvasta valituksesta ja että ei-lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanosta säädetään yhden luukun mallissa.

Nykyisin eri lupien muutoksenhakutiet ovat eriytyneitä. Esitetyn mukaisesti eri osapuolten kannalta olisi eduksi, että yhden luukun mallin mukaiset hankepäätökset käsiteltäisiin samassa tuomioistuimessa. MTK kannattaa tätä ja muistuttaa tuomioistuinkäsittelyaikojen lyhentämisen tarpeesta.

Yhden luukun periaatteen toteuttamiseen liittyy olennaisesti sähköinen asiointi, jota tulee kehittää ripeästi pitäen mielessä erityisesti asiakasnäkökulma. Sivuilla 84 - 85 esitetyt yhden luukun digitalisaation toimeenpanemiseksi esitetyt selvitettävät kokonaisuudet ovat relevantteja. MTK muistuttaa kuitenkin, että puhtaaseen sähköiseen järjestelmään siirtyminen edellyttää, että kaikilla on mahdollisuus hyviin sähköisiin yhteyksiin asuinpaikasta riippumatta.

Raportissa esitetty näkemys siitä, että yhden luukun periaatteen tulee kattaa koko hankkeen elinkaari ennakollisesta valvonnasta toiminnan lopettamiseen, on tarpeellinen. On asiakkaan, mutta myös mm. valvontaviranomaisen etu, että ajantasainen lupapäätös ja kuvaus toiminnasta, raportit yms. on koottu yhteen. Tämä vähentää epäselviä tilanteita ja auttaa luvan tarkistamistarpeen määrittämisessä. Viranomaisten toimintaedellytysten paranemisen tulee näkyä entistä parempana asiakaspalveluna, ei viranomaisten irtisanomisina.

Yhden luukun mallissa kertyy runsaasti koottua tietoa yhdestä toimijasta. MTK vaatii, että järjestelmän rakentamisessa pidetään huoli asiakkaan yksityisyyden suojasta. Viranomaisille ei tule sallia oikeutta sellaisiin toisen viranomaisen tietoihin, jotka eivät ole olennaisia asian ratkaisemiseksi. 

Raportissa esitetään, että valtion virastorakenteen hallintouudistuksen yhteydessä kuvattua laajempi yhdistäminen edistäisi yhden luukun periaatteen toteutumista. Kuntatasolle esitetään vaihtoehdoksi keskittää ympäristöllisiä lupatehtäviä kuntien välisiin tai maakunnasiin yksiköihin. Kunnat ovat jo tähänkin asti tehneet eri tavoin yhteistyötä. MTK uskoo, että yhteistyö ympäristöllisissä asioissa lisääntyy tulevaisuudessa ilman pakkoa, koska jokainen kunta ei voi ylläpitää yksin riittäviä resursseja ympäristöllisiin tehtäviin. 

Viranomaisten yhteistyö lupa-asioissa perustuu nykyisin pääosin lausuntomenettelyyn. Raportissa esitetään menettelyn nopeuttamiseksi sitovia määräaikoja ja päätösmahdollisuutta, jos lausuntoa ei toimiteta määräajassa, siirtymistä kevyempään asiantuntijakuulemiseen sekä asiantuntijoiden työryhmätyöskentelyä. MTK pitää ehdotuksia hyvinä edelleen kehitettäviksi. MTK kuitenkin muistuttaa, että tämä ei saa johtaa viranomaisten keskinäisten valitusten lisääntymiseen. 

Raportissa esitetään useita mahdollisuuksia yhdentää ja keventää menettelyllisiä säännöksiä. MTK kannattaa mahdollisuuksien jatkoselvittämistä. Esimerkiksi sähköisen asioinnin kehittäminen ei saa vaikeutua nykyisten tiedoksi antamista koskevan sääntelyn seurauksena. Samoin aineellisoikeudellista yhdentämistä tulee harkita. 

Hahmotelma laiksi yhden luukun mallista
MTK katsoo, että laki, jossa asiat on koottu yhteen ja menettelyt selkeytetty, on tarpeen. Yksittäisiin säädöshahmotelman osiin on tarpeen ottaa kantaa vasta lain valmistelun yhteydessä. MTK:n näkemyksen mukaan esitettyyn hahmotelmaan on koottu yhteen raportissa esitetyt asiakohdat, se on asiallinen ja toimii hyvänä pohjana lain valmistelulle. 

Lopuksi esitetään eräitä muita ehdotuksia. Viranomaisjärjestelmää on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan yleistä kehitystä. MTK näkee erityisen tärkeänä, että viranomaiset sovittavat yhteen eri näkökohdat viran-omaisen sisällä ilman valitusta tuomioistuimeen. Eri viranomaisten välisen yhteistyön tulee olla joustavaa siten, että asiakas saa hoidettua asiansa sujuvasti.

MTK yhtyy kirjoittajien näkemykseen siitä, että valitusasioiden käsittely tuomioistuimessa tulee olla jatkossa merkittävästi nykyistä nopeampaa ja tätä on edistettävä erilaisin käytettävissä olevin tavoin. Myös jätelainsäädännön kehittäminen on kannatettavaa. Lainsäädännössä on järkevää erottaa ”luonnonmukaiset” jätteet muista jätteistä, jolloin jätteiden käsittelyvaatimuksiakin voidaan järkevöittää. Lisäksi MTK kannattaa lämpimästi sitä, että eri viranomaiset tulkitsisivat jäte- ja muita määritelmiä yhteneväisesti. 

Lunastus- ja pakkotoimioikeuksien perustamismenettelyissä löytyy myös kehitettävää eri näkökulmista. MTK kannattaa ajatusta siitä, että immissioperusteista ympäristöluvan tarvetta koskeva sääntely siirrettäi-siin kokonaisuudessaan YSL:iin. MTK ei vastusta vapaaehtoisen luvan hakemisen mahdollisuutta. 

Vaikutusten arviointi
Raportissa arvioidaan, että yrittäjiin yhden luukun mallilla olisi positiivisia talousvaikutuksia, jotka syntyisivät lähinnä kokonaisprosessin nopeutumisesta. Odotettavissa on nykyistä selväpiirteisempi ja vakaampi investointiympäristö. MTK ottaa arviot tyytyväisyydellä vastaan.

Koordinoivan viranomaisen työtaakan arvioidaan lisääntyvän, mutta muiden viranomaisten vähenevän. Tämä tulee ottaa huomioon resurssien allokoinnissa, jotta kokonaisprosessi etenee sujuvasti.

Lopuksi
MTK korostaa, että yhden luukun periaatetta tulee voida noudattaa kaikilla päätöksentekotasoilla riippumatta hallintomallista eli asiaa ei saa sitoa valtion viranomaiseen. Myöskään hankkeen eri osia käsittelevien viranomaisten toiminen eri tasoilla ei saa estää yhden luukun mallin kehittämistä. Yhteistyön eri viranomaisten välillä pitää olla saumatonta, ja tietojärjestelmien tulee mahdollistaa tiedon esteetön kulku viranomaiselta toiselle. 

Raportissa tuodaan esiin asiakasnäkökulmaa. Tämän tulee olla keskeinen lähtökohta kaikessa viranomaistoiminnan kehittämisessä, ei vain yhden luukun konseptin kehittämisessä. Täydelliseen yhden luukun malliin ei päästä hetkessä, joten nykyisen kaltaisessakin toiminnassa viranomaisten yhteistyön tulee olla luontevaa ja sen tulee heijastua asiakkaalle ”yhden luukun kaltaisena” asiakaskokemuksena. Sujuvan toimin-nan tulee johtaa myös hakemusten entistä nopeampaan käsittelyyn.

MTK:n katsoo, että raportin pohjalta on syytä ripeästi aloittaa jatkovalmistelut yhden luukun periaatteen käyttöön ottamiseksi. Raportin kirjoittajat toteavat, että viranomaistoiminnoissa olisi myös muuta kehitettä-vää, mutta muutosehdotukset eivät kuuluneet toimeksiantoon. Hankkeen aikana esiin nousseet kehittämisajatukset olisi syytä myös tuoda esiin ja jatkaa myös niiden kehittämistä eteenpäin.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi                
toiminnanjohtaja            

Airi Kulmala
asiantuntija