Lausunto

Lausunto sinisen biotalouden kansallisesta kehittämissuunnitelmasta

02.09.2016

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalouden keskusliitto MTK ry. kiittää mahdollisuudesta lausua sinisen biotalouden kansallisesta kehittämissuunnitelmasta. Sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen on pääministeri Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelman mukainen toimenpide. Tavoitteena on nostaa esiin veteen ja vesiluonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvien liiketoimintojen kasvupotentiaali ja luoda strateginen viitekehys kestävän kasvun mahdollistamiseksi. 

Yleistä

MTK pitää kehittämissuunnitelmassa olevia toimenpiteitä uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi kannatettavana. MTK:n mielestä tärkeimmiksi luetellut osa-alueet: vesiosaamiseen ja -teknologiaan liittyvä liiketoiminta, vesistöihin perustuva matkailu sekä kalatalouden arvoketju ovat kannatettavia toiminta-alueita. MTK muistuttaa, että Suomen runsaat ja puhtaat vesivarat ovat myös yksi kotimaisen ruuan- ja elintarviketuotannon peruspilareista. 

Kehittämissuunnitelman lähtökohdiksi on esitetty vesiympäristön hyvää tilaa, luonnonvarojen kestävää käyttöä, rajat ylittävää eri alojen osaamisen yhdistämistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin sitoutumista ja keskinäistä yhteistyötä. MTK pitää näitä hyvänä perustana kehittämissuunnitelman tekemiselle. Suunnitelma on laadittu pitkälti ministeriöiden ja niiden alaisten tutkimuslaitosten toimesta. Tämä näkyy myös kehittämissuunnitelman sisällössä osin hyvin strategisina tuloksina. Vaikka työpajatoimintaa hyödyntämällä on sidosryhmiä osallistettu laadintaan, jää MTK:n näkemyksen mukaan jatkossa tehtäväksi vielä paljon toimenpiteiden todellista konkretisointia. 

Useat käytännön yritystoiminnan toimet, kuten vesiviljely ja vesihyvinvointipalvelut, koskettavat joko suoraan tai välillisesti maa- ja metsätalouden harjoittajia, jotka ovat myös vesialueiden omistajia. MTK pitää heidän osallistumista, joko edustajien kautta ja suoraan, jatkossa liiketoiminnan kehittämiseen ja hyödyntämiseen tärkeänä. Yksityinen sektori toimii markkinaehtoisesti. MTK:n katsoo, että julkisen sektorin tärkeänä tehtävänä on luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia vesiluonnonvarojen liiketoiminnan kestävään markkinalähtöiseen toimintaan. MTK pitää tärkeänä, että koko arvoketju hyötyy liiketoiminnan kasvusta. Sopimuksiin perustuva vesialueiden käyttäminen liiketoiminnassa mahdollistaa kaikkien arvoketjun osien hyötymisen liiketoiminannasta.    

Vesivarojen merkitys ja niihin liittyvä kehityspotentiaali
Maailmanlaajuiset muutostekijät

Ilmastonmuutosta käsittelevässä kappaleessa on lueteltu joukko uhkakuvia. MTK toteaa, että olisi hyvä pohtia myös sitä, onko ilmastonmuutoksella mahdollisia positiivisia vaikutuksia sinisen biotalouden kehittämisessä. Vesivaroissa tapahtuvat muutokset ja niiden hallinta voi luoda uudenlaisia mahdollisuuksia. MTK on samaa mieltä, että kiertotaloutta voidaan kehittää ja hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin. Vesien puhdistamiseen liittyviä hyötyjä ja liiketoimintaa tuottavaa kehittämistä tulee tukea. MTK kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esimerkiksi jätevesistä hyödynnettävien ravinteiden osalta on otettava huomioon niiden tuleva käyttökohde ja siihen liittyvät käyttökelpoisuus- ja turvallisuustekijät.
Ekosysteemien huomioon ottaminen toiminnassa tulee olla kustannustehokasta. Markkinalähtöisyyden kautta siihen voidaan kehittää uutta kestävää liiketoimintaa.  

MTK pitää tärkeänä, että kansainvälisissä poliittisissa linjauksissa on huomioitu eri maiden väliset suuret eroavaisuudet vesitaloudessa. Yhtenäiset linjaukset eivät välttämättä sovellu kaikkialla samalla tavalla, joten kansallinen liikkumavara on sallittava.

”Veden käytön ja käsittelyn tehokkuudesta ja tuottavuudesta tulee kriittinen kysymys vesi-intensiivisessä teollisuudessa, energiantuotannossa ja maataloudessa, ja uudenlaisia ansaintamalleja ja arvoverkkoja on koko ajan syntymässä lisää. Kysyntä terveellisille, turvallisille ja kestäville tuotteille sekä palveluille on kasvussa.” 
MTK pyytää huomioimaan, että maataloustuotteiden terveellisyys, turvallisuus ja kestävyys ovat Suomessa jo nyt hyvin korkealla tasolla. Vesi kuuluu olennaisena osana kaikkeen maatalouteen ja meillä sen kestävään käyttöön on kiinnitetty jatkuvaa huomiota. MTK pitää tärkeänä, että uusia markkinoita kehitetään olemassa olevien rinnalla ei olemassa olevia korvaavina.

Sininen biotalous Suomessa ja siihen liittyvä kasvupotentiaali

Kehittämissuunnitelmassa sininen biotalous eli uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvat liiketoiminnat on ryhmitelty neljään pääkokonaisuuteen. Nämä ovat 1) vesihyvinvointi ja -palvelut, 2) vesibiotuotanto ja -tuotteet, 3) vesiosaaminen, tieto ja teknologia sekä 4) energia, ravinteet ja teolliset symbioosit.

Vesihyvinvointi ja -palvelut

Luontomatkailu ja vesiluonnon hyödyntäminen tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle. Tämä on tervetullut lisä maaseudun työllistämismahdollisuuksiin. MTK korostaa, että yrittäjien toiminta vesiluonnon hyödyntämisessä tulee perustua vapaaehtoisiin sopimuspohjaiseen kumppanuuteen maa- ja metsätalouden harjoittajien ja maanomistajien kanssa. Tämä on kestävä tapa tuottaa uutta toimeliaisuutta maaseudulle sen ominaisuuksia hyödyntäen. 

Vesibiotuotteet ja -tuotanto

Kehittämissuunnitelmassa kalatalous ja uusien tuotteiden kehittäminen tuotekehityksessä ovat vahvassa roolissa. MTK pitää hyvänä, että luontaisia vahvuuksia vahvistetaan ja uutta liiketoiminnan mahdollistavaa tuotantoa kehitetään. Laadullisissa tavoitteissa todetaan, että yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö on vahvaa ja erilaisia kumppanuuksia sekä erilaisia sektorirajat ylittäviä toimintamalleja on syntynyt. MTK on samaa mieltä, että yhteistyötä tulee tehdä jatkuvasti eri sektoreiden välillä. Yhteistyössä tulee olla liiketoimintaketju mukana alkutuottajista lähtien.  

Vesiosaaminen, tieto ja teknologia

Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että vesiluonnonvarojen hallintaan, vesiekosysteemien suojeluun, kestävään hyödyntämiseen ja esimerkiksi vesihuoltoon liittyvä osaaminen Suomessa on suurelta osaltaan valtiollisissa tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa, kunnallisissa vesihuoltolaitoksissa ja hallinnossa. Tämä pitää osittain paikkaansa, mutta käytännön toimijoilla on myös paljon tietoa ja taitoa edellä mainituista asioista. He ovat tehneet työtä käytännössä jo pitkään. Tätä potentiaalia on syytä hyödyntää.

Laadullisten tavoitteiden kohta, jossa mainitaan avoimen datan ja digitaalisten ratkaisujen mahdollistavan uuden liiketoiminnan, jää epäselväksi mitä avoimella datalla tarkoitetaan. Tässä on muistettava yksityisyyden suoja ja liiketoimintaan liittyvät liikesalaisuudet.

Energia, ravinteet ja teolliset symbioosit

Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että sinisen biotalouden päämäärä ei ole perinteisen vesivoiman lisärakentaminen, mutta vesiluontovarat voivat tarjota tulevaisuudessa mahdollisuuksia energiantuotantoon. MTK toteaa, että myös tämä energiantuotantomuoto on hyvä pitää mukana osana puhtaan energian tuotantoa.    
Laadullisissa tavoitteissa todetaan, että sääntely tukee uusien rohkeiden kokeilujen toteuttamista ja innovaatiotoimintaa. Innovaatioita pitää tukea ja uusia avauksia tehdä, mutta siten, että sääntely ei toimi toimintaa tarpeettomasti rajoittavana. 

Kehittämissuunnitelman tavoitteet, strategia ja toimenpiteet

Kehittämissuunnitelman strategiset päämäärät ovat kannatettavia. MTK katsoo kuitenkin, että joitakin toimenpiteitä olisi täsmennettävä ja joihinkin toimenpiteisiin olisi saatava enemmän konkretiaa. Seuraavassa kommentteja strategisiin päämääriin ja toimenpiteisiin.

Strateginen päämäärä 1: Kasvuun kannustava toimintaympäristö

Lainsäädännön sekä lupa- ja valvontamenetelmien todetaan olevan keskeinen osa kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Mahdollistavalla sääntelyllä todetaan olevan mahdollisuus edistää uusien kestävien ratkaisujen syntymistä ja käyttöönottamista. MTK pitää tärkeänä, että sääntely ei synnytä uusia rajoitteita tai lupavaateita vaan aidosti mahdollistaa liiketoiminnan harjoittamisen.

”Tunnistetaan sinisen biotalouden yritystoiminnan erityistarpeita etenkin alueiden käytön näkökulmasta (esim. hiljaiset alueet matkailun tai hyvinvointipalveluiden edistämiseksi sekä kestävän vesiviljelyn ja kalastuksen tarpeet) ja otetaan tarpeet huomioon meri- ja vesialueiden käytön suunnittelussa sekä valtion ja yleisten vesialueiden suunnittelussa ja käytössä. Parannetaan tietopohjaa vesialueiden käytön suunnittelussa ja kestävyyden turvaamisessa. Vastuu: YM, MMM, ELY-keskukset, maakunnat ja Metsähallitusalueiden”. 
MTK pitää oikeana edellä olevassa toimenpiteessä, että vesialueiden käytön suunnittelu kohdistetaan valtion omistamille ja yleisille vesialueille. MTK pitää tärkeänä, että muilla maa- tai vesialueilla kyseisten alueiden käyttö tulee perustua sopimuksiin alueen omistajan ja toiminnanharjoittajan välillä. Alueiden käytön suunnittelun ei tule sisältää rajoitteita normaalin käytön suhteen.   

Strateginen päämäärä 3: Vaikuttava tutkimus sekä uudet kumppanuusmallit

”Edistetään vesiin liittyvän datan avoimuutta, käyttökelpoisuutta ja yhteiskäyttöisyyttä. Kehitetään uusia yhteistyö- ja toimintamalleja julkisen ja yksityisen sektorin kesken vesiluonnonvaratiedon hankinnassa ja tuottamisessa sekä tietoon perustuvassa palveluntarjonnassa. Vastuu: LYNET-laitokset ja Metsähallitus”. 
MTK pitää tärkeänä, että vesiluonnonvaratiedon hankinnalla on olemassa yhteisesti sovitut kriteerit tiedon laadullisesta tasosta, oikeellisuudesta ja tiedon välittämisestä sekä hallinasta.

Strateginen päämäärä 4: Kansainvälistyminen

”Edistetään valituilla kohdealueilla yhteistyössä YK:n organisaatioiden, muiden maiden ja järjestöjen kanssa kansainvälisten vesistösopimusten toimeenpanoa, rajat ylittävää yhteistyötä ja turvallisuutta, alueellisten yhteis-työelinten perustamista sekä rajavesistöyhteistyön hyviä käytäntöjä. Samalla otetaan huomioon mahdollisuudet edistää suomalaisten yritysten kansainvälistä liiketoimintaa. Vastuu: UM, MMM, YM, SYKE, yliopistot ja Suomen vesifoorumi”.
MTK pitää tärkeänä, että kansalliset tavoitteet ja ominaispiirteet tulevat huomioon otetuiksi kansainvälisten sopimusten ja yhteistyön toimeenpanossa.

Kehittämissuunnitelman toteuttamisen ohjaus ja rahoitussuunnitelma

Kehittämissuunnitelman toimeenpanon seurantaan ja toteuttamiseen kootaan laajasti yritysten, hallinnon ja tutkimuksen toimijat. Tämä tapahtuu järjestämällä vuosittain sidosryhmätapaamisia. MTK pitää tärkeänä, että myös alkutuottajat ja maanomistajat ovat mukana tässä toimeenpanon ja toteuttamisen seurannassa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi            
toiminnanjohtaja        

Hannu Ripatti
Kenttäpäällikkö