Lausunto

Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

18.01.2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lausunto on pyydetty toimittamaan sähköisellä lomakkeella:

KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN (Luku 6.1)

Työryhmä ehdottaa koulutuksen rahoitusosuudeksi 79 % kokonaisrahoituksesta

Pidättekö ehdotettua koulutusosion painoarvoa tarkoituksenmukaisena?

Koulutusosio on ammattikorkeakouluja ohjaavassa rahoitustyökalussa tärkein osio. Painoarvoa esitetään vähennettävän 85 prosentista 79 prosenttiin. Muutokset yksittäisissä rahoitusta ohjaavissa tekijöissä koulutusosion sisällä ovat kuitenkin niin pieniä, että 79 prosentin kokonaisosuus on riittävä. Koulutuksen osuutta ei tulisi tästä enää vähentää.

Työryhmä ehdottaa, että suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen osuus rahoitusmallissa olisi jatkossa 40 % kokonaisrahoituksesta. Rahoituksen laskennassa luovuttaisiin ammattikorkeakoulututkintojen laskentaan sisältyneistä alakohtaisista aiempaan kustannustiedonkeruuseen pohjautuvista kertoimista sekä tutkintojen kestoon perustuvista kertoimista.

Pidättekö työryhmän ehdotusta ammattikorkeakoulututkintojen osuudeksi sekä kertoimien poistosta tarkoituksenmukaisena?

Suoritettujen AMK-tutkintojen osuutta esitetään vähennettäväksi 46 prosentista 40 prosenttiin. Luonnonvara-alan kerroin on nykyisessä mallissa 1,0798. Kun se poistetaan, rahoitus vähenee jonkin verran. Muistiossa kuvataan kustannustietojen keruun haasteita. Tässä suhteessa myös Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulut ovat erilaisia oppimisympäristöjen ylläpidossa. Osalla luonnonvara-alana ammattikorkeakouluista on opetusmaatila tai –puutarha. Osa luonnonvara-alan ammattikorkeakouluista on luopunut opetusmaatilasta ja ulkoistanut toiminnan. 

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulutasoinen koulutus edellyttää soveltavan tiedon hallintaa ja vahvaa käytännön osaamista, kuten peltojen viljelemistä, sadon korjuuta sekä eläinten ruokinnan ja hoitamisen taitoja, koska suurin osa valmistuneista suuntautuu joko maatilayrittäjiksi tai maatilayrittäjien neuvojiksi. Tällaisia ammattikorkeakouluja on jäljellä enää Seinäjoen, Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa. Ne helpottavat opetuksen suunnittelua ja vahvistavat teorian ja käytännön integroimista opetuksessa. Ne myös tuovat luontevan yhteistyöympäristön käytännön työelämän ja alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä lisäävät yhteistyötä toisen asteen opetuksen kanssa.

Työryhmä ehdottaa, että ammattikorkeakoulututkintojen käsittelyssä mallissa otetaan käyttöön ns. tutkintoleikkuri, joka tarkoittaa sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen välisissä neuvotteluissa sovitun tavoitteen ylimenevien tutkintojen perusteella ei myönnetä rahoitusta. Tutkintoleikkurit käsiteltäisiin samalla ISCED-luokitteluun perustuvalla luokittelulla millä tavoitteet neuvotteluissa sovitaan. Ehdotetut alaryhmittely olisivat seuraavat:
• 01 kasvatusalat, 021 taiteet sekä 03 yhteiskuntatieteet
• 022 humanistiset alat, 091 lääketieteet sekä 092 terveys- ja hyvinvointialat
• 04 liiketalous, hallinto ja oikeustieteet sekä 10 palvelualat
• 05 luonnontieteet, 06 tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 07 tekniikan alat sekä
• 08 maatalous- ja metsätieteelliset alat
Ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille ei ehdoteta asetettavaksi leikkuria.

Pidättekö ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia tarkoituksenmukaisena?

Tutkintoleikkuri on tarkoituksenmukainen ohjausmekanismi ammattikorkeakoulujen rahoitusmittareissa.

Työryhmä ehdottaa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuudeksi rahoitusmallissa 23 %. Rahoitustekijän laskentaan ehdotetaan tarkennuksia. Tarkennuksilla huomioitaisiin keväällä opintonsa aloittaneiden ensimmäisen lukukauden opinnot sekä lukuvuoden aikana valmistuneiden opinnot. Lisäksi laskentaan ehdotetaan lisättäväksi mekanismia, jolla huomioitaisiin edellisen lukuvuoden aikana 55 opintopistettä ylittävät suoritukset seuraavina vuosina sekä tarkennettaisiin opintopisteiden kirjauskäytäntöjä.

Pidättekö ehdotettua vähintään 55 op suorittaneiden rahoitusosuutta mallissa sopivana? Pidättekö tarkistettua tekijän laskentamekanismia tarkoituksenmukaisena?

Korjaukset rahoitusmalliin 55 op suorittaneiden osalta ovat tarkoituksenmukaisia.

Työryhmä ehdottaa muutoksia avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen, maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen sekä erillisten opintojen rahoitustekijään. Rahoitustekijän osuudeksi ehdotetaan 5 % kokonaisrahoituksesta (aiemmin 4 %). Tekijään lisättäisiin nykyisten mittarien rinnalle yhteistyösopimuksiin perustuvat opintopistesuoritukset sekä erikoistumiskoulutusten opintopisteet. Erikoistumiskoulutuksiin käytettävissä oleva valtion rahoitus lisättäisiin rahoitusmallilla jaettavaan ammattikorkeakoulujen kehykseen.

Pidättekö ehdotettua tekijän rahoitusosuutta mallissa sopivana? Pidättekö yhteistyösopimuksiin perustuvien opintojen ja erikoistumiskoulutuksissa suoritettujen opintojen lisäämistä tekijään tarkoituksenmukaisena?

MTK kannattaa, että erikoistumiskoulutuksiin käytettävissä oleva valtion rahoitus lisätään ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin.

Työryhmä ehdottaa ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen erillisen tekijän poistamista rahoitusmallista, jolloin ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot ja muut suoritukset huomioitaisiin rahoitusmallissa samoin, kuin muidenkin opiskelijoiden suoritukset riippumatta koulutuksen rahoituslähteestä. Vapautuva rahoitusosuus siirrettäisiin valmistuneiden työllisten tekijään, jonka osuudeksi tulisi 4%.

Pidättekö ehdotettua ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen poistamista rahoitustekijöistä ja ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen käsittelyä samoin perustein kuin kotimaistenkin tarkoituksenmukaisena? Pidättekö työllisten rahoitustekijän vahvistamista tarkoituksenmukaisena?

MTK kannattaa muutosesitystä. Työllistymisen osuus voisi olla painoarvoltaan jopa suurempi kuin 4%. On erityisen kannatettavaa, että rahoitusmalli palkitsee yrittäjiksi työllistyneiden henkilöiden määrän kertoimella kaksi.

Työryhmä ehdottaa, että opiskelijapalautekyselyä koskevassa rahoitustekijässä siirrytään käyttämään uudistetusta opiskelijapalautekysely AVOP:sta saatavaa tietopohjaa. Rahoitustekijä laskettaisiin siten, että kunkin vastaajan vastauspisteet lasketaan yhteen kyselyn asteikon 1-7 mukaisesti ja ammattikorkeakoulun rahoitusosuus muodostuu vastaajien yhteenlasketuista pisteistä asteikolla. Työryhmän ehdottamat rahoitukseen vaikuttavat kysymykset kattavat monipuolisesti opiskelijan koko opintoajan opintojen sisältöihin, opintojen suunnitteluun ja organisointiin sekä työelämäyhteyteen ja harjoitteluun liittyviä tekijöitä.

Pidättekö työryhmän ehdotusta opiskelijapalautteen käsittelyksi rahoitusmallissa sekä rahoitukseen vaikuttaviksi valittuja kysymyksiä tarkoituksenmukaisina?

MTK kannattaa opiskelijapalautteen sisällyttämistä rahoitusmalliin ja sen edelleen kehittämistä. Yhtä tärkeää olisi kerätä palautetta opiskelijoiden työelämävalmiuksista ja osaamisesta työnantajapalautteella esimerkiksi opiskelun loppuvaiheen harjoittelutyöpaikoista. Esimerkiksi metsätalousinsinöörien työelämäosaamisessa on TTS:n selvityksen mukaan havaittu erittäin suuria eroja.

Työryhmä esittää, että kansainvälisen opiskelijavaihdon rahoitustekijä laskettaisiin jatkossa ammattikorkeakoulun kansainväliseen opiskelijavaihtoon saapuneiden ja opiskelijavaihtoon lähteneiden tutkinto-opiskelijoiden lukumäärän sijaan em. vaihdoissa sekä kansainvälisessä ulkomailla suoritetussa harjoittelussa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärästä. Rahoitustekijän osuus olisi 2 %.

Pidättekö työryhmän ehdotusta kansainvälisen opiskelijavaihdon käsittelyksi tarkoituksenmukaisena?

MTK kannattaa muutosesitystä. Rahoitustekijän osuus on edelleen melko pieni.
Muuta kommentoitavaa koulutusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä
--
TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN OSION UUDISTAMINEN (Luku 6.2)
Työryhmä esittää muutoksia kansainvälisen henkilöstöliikkuvuuden laskentaan. Rahoituksen laskennassa henkilöstöliikkuvuus pisteytettäisiin jatkossa nykyisen liikkuvuusjaksojen lukumäärän sijaan jakson keston mukaisesti piste päivästä -periaatteella. Indikaattorin laskenta muutettaisiin siten, että siihen sisällytetään kaikki yli yhden vuorokauden liikkuvuusjaksot (Suomesta ja Suomeen) entisen viiden vuorokauden rajan sijaan.

Pidättekö työryhmän ehdotusta henkilöstöliikkuvuuden käsittelyksi rahoitusmallissa tarkoituksenmukaisena?
---
Muuta kommentoitavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä

Suomessa on 35 toisen asteen opetusyksikköä, kahdeksan ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa, jotka tarjoavat maa- ja metsätalousalan koulutusta ja toteuttavat alan tutkimustoimintaa. Luonnonvarakeskuksella on 25 toimipaikkaa, joita on juuri vähennetty 11 yksiköllä. Ammattikoulutuksen reformi käynnistää koulutuksen järjestäjien kehittämisohjelmat. Myös ammattikorkeakoulujen on terävöitettävä strategioitaan ja opetuksen painopisteitä. Sipilän hallitusohjelmassa koulutuksen tärkeänä kärkihankkeena on TKI-toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen muodostamalla vahvoja alakohtaisia osaamiskeskittymiä. 

Niukkenevien resurssien aikana luonnonvara-alan koulutusta ja tutkimusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja yhdistää voimavaroja sekä tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Esimerkiksi opetusmaatilojen ympärille on syntynyt useita eri vahvuuksiin painottuneita maaseutuyrittämistä tukevia osaamiskeskuksia, joiden mahdollisuuksista on hyödynnetty vain murto-osa. Resursseja tulisi keskittää erityisesti palvelemaan kansallisia kehittämisen painopisteitä ja kansainvälisiin sitoumuksiimme vastaamista. Tarvitsemme vahvoja luonnonvara-alan oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimuksen muodostamia kestävän tulevaisuuden osaamiskeskittymiä tukemaan Suomen biotalouden, Cleantechin ja ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamista.

MTK ehdottaa, että ammattikorkeakoulujen profiloitumistarkastelun yhteydessä otetaan huomioon volyymiltään pienen alan erityispiirteet huomioon ja tehdään myös yhteistyötä yli kouluasterajojen entistä vahvemmin.

MUUT KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPOLITIIKAN TAVOITTEET (Luku 6.3)

Työryhmä esittää, että Muiden koulutus, tutkimus- ja kehittämispolitiikan perusteella jaettava rahoitusosuus on 6 % perusrahoituksesta. Tästä rahoituksesta ammattikorkeakoulujen strategisen rahoituksen osuus on 5 % ja alakohtaisen rahoituksen osuus 1 %. Strategisen rahoituksen osalta työryhmä ehdottaa, että strategisen rahoituksen lähtökohtana on ammattikorkeakoulujen oma strategiatyö, jossa tulee ottaa huomioon valtakunnallisen korkeakoulupolitiikan tavoitteet. Strategiaperusteisesta rahoitusosuudesta sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä. Strategiarahoituksesta jätetään osa jakamatta sopimusneuvotteluissa, millä tuetaan ammattikorkeakouluja esimerkiksi rakenteellisen kehittämisen ratkaisuissa tai koulutus- ja tutkimuspolitiikasta sopimuskaudella nousevien toimenpiteiden toteuttamisessa.

Pidättekö työryhmän ehdotusta koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan osuudeksi sekä jakautumiseksi tarkoituksenmukaisena? Pidättekö ehdotusta strategiarahoituksen määräytymisen perusteiksi tarkoituksenmukaisena?

Suunniteltu muutos vähentää ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoitusta, mutta antaa ammattikorkeakouluille vapauden päättää koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteista itsenäisesti. On tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa vastuun kokonaistarkastelusta niin, että opiskelijamäärältään suhteellisen pienet alat, kuten luonnonvara-alan koulutuksen saavutettavuus valtakunnallisesti ei kärsi. MTK pitää huolestuttavana erityisesti Itä-Suomen tilannetta, mistä maatalousopetus on jo osittain hävinnyt.

MTK pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen tulosneuvotteluissa määrittelemät koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen painopisteet ja profiloituminen ovat avoimesti näkyvillä ja helposti luettavissa myös sidosryhmien suuntaan.

Työryhmä ehdottaa, että nykyisistä tutkintojen laskentaan liittyvistä ala- ja kestokohtaisista kertoimista luovutaan. Alakohtaisuus huomioitaisiin osana muita koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteita. Rahoitus laskettaisiin vuosittain. Perusteena ovat koulutuksen harvinaisuus, poikkeuksellisen kalliit kustannukset sekä koulutuksen ylläpitämiseen nykymuodossaan liittyvä erityinen yhteiskuntapoliittinen vastuu.

Alakohtainen tekijä jaettaisiin seuraavien tutkintojen tutkintototeumien perusteella:
• Humanistisen alan amk-tutkinto ja vastaava yamk-tutkinto
◦ Tulkki
◦ Yhteisöpedagogi
• Kulttuurialan amk-tutkinto ja vastaava yamk-tutkinto
◦ Kuvataiteilija
◦ Konservaattori
◦ Musiikkipedagogi
◦ Muusikko
◦ Tanssinopettaja
• Merenkulun amk-tutkinto ja vastaava yamk-tutkinto
◦ Merikapteeni
• Tekniikan alan amk-tutkinto ja vastaava yamk-tutkinto
◦ Palo- ja pelastusala

Pidättekö työryhmän ehdotusta alakohtaisen tekijän laskemiseksi rahoitusmallissa tarkoituksenmukaisena?
--
RAHOITUSMALLIKOKONAISUUS

Työryhmä esittää siirtymäkautta rahoitusmallin vaikutusten voimaantuloon. Ehdotuksen mukaan laskettaessa vuosien 2017 ja 2018 rahoitusta yksittäisen ammattikorkeakoulun koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä alakohtaisen tekijän osuuksien mukainen laskennallinen rahoitus ei voi laskea enempää kuin - 3 % tai nousta enempää kuin 5 % edellisen vuoden vastaavan rahoituksen tasoon muutetusta määrästä.

Pidättekö työryhmän ehdotusta siirtymäkaudeksi tarkoituksenmukaisena?

Siirtymäkausi on tarpeellinen.

Raportin liitteessä 1 on esitetty työryhmän tekemiin ehdotuksiin liittyvät asetusehdotukset.

Onko teillä kommentoitavaa asetusehdotuksiin liittyen?

RAHOITUSMALLIN PIDEMMÄN TÄHTÄIMEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Työryhmä ehdottaa pidemmän tähtäimen kehittämisehdotuksena laadullisen työllistymisen seurannan kehittämistä. Työryhmä ehdottaa, että ammattikorkeakoulut kehittävät uraseurantaan liittyvän tiedonkeruun kattavuutta siten, että valmistuneilta kerättävät työllistymiseen liittyvät, kaikki ammattikorkeakoulut kattavat tiedot ovat käytettävissä tätä seuraavalle vuodesta 2021 alkavalle sopimuskaudelle. Lisäksi työryhmä korostaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurannan vaihtoehtojen selvittämisen ja arvioinnin tärkeyttä.

Pidättekö työryhmän pitkän tähtäimen ehdotusta tarkoituksenmukaisina?

MTK kannattaa työllistymisen seurannan kehittämistä.

MUUTA LAUSUTTAVAA EHDOTUKSESTA RAHOITUSMALLIN TARKISTAMISEKSI

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi                            
toiminnanjohtaja

Susanna Tauriainen
koulutusjohtaja