Lausunto

Lausuntopyyntö asetukseksi ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi ympäristökorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

01.02.2016

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksista ja esittää lausuntonaan seuraavaa. 

Kokonaisuutena MTK pitää ympäristökorvaukseen tehtäviä muutoksia valitettavana, eikä yksittäisenä asiana voi kannattaa viljelijän näkökulmasta korvausehtoja heikentäviä toimenpiteitä. Maaseutuohjelmaa kokonaisuutena tarkastellen MTK:n kanta voi kuitenkin poiketa ohjelman yksittäistä osaa koskevasta kannasta.

Valtioneuvoston asetuksen 16 §:n kolmannen momentin neljännen alakohdan täsmennys on MTK mielestä osittain ongelmallinen. MTK ymmärtää tarkoituksena olevan järjestelmän joustavoittamisen, mutta kohdan tulkinta on vaikeaa. Hehtaarikohtaisen korvausmäärän kasvun rajaus onnistuu vielä viljelyksessä olevien lohkojen osalta. Jos taas huomioon otetaan ns. sadontuottotarkoituksessa viljeltyjen lohkojen ulkopuoliset ympäristökorvauksen lohkokohtaiset toimenpiteet ja eri lohkokohtaisiin toimenpiteisiin liittyvät prosenttirajoitukset, niin vertailu hehtaarikohtaisen korvauksen kasvun osalta on lähes mahdotonta. Esimerkiksi talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella 100 hehtaarin viljatila ei voisi asetusluonnoksen perusteella vaihtaa lohkokohtaista toimenpidettä 80 prosenttisesta talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä peltoluonnon monimuotoisuuteen. Tilalla voisi kuitenkin olla esimerkiksi kerääjäkasvia 25 prosentilla ja viherlannoitusnurmea 50 prosentilla pinta-alasta, jolloin korvauksen määrä jäisi edelleen 200 euroa alkuperäistä toimenpidettä pienemmäksi. MTK:n mielestä rajoitteena tulisi mieluummin käyttää tilalle maksettavaa ympäristökorvauksen kokonaissummaa. Jos edellinen ei ole mahdollista, niin lausunnolla olevassa asetusluonnoksessa esitetty muutos on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin momentin nykyinen tekstimuotoilu.

Myös valtioneuvoston asetuksen 25 §:n muotoilu on osittain käytännön viljelyn kannalta ongelmallinen ja ei MTK:n mielestä täysin vastaa maaseutuohjelmaan tehtyä muutosta. Ruoka- ja tärkkelysperunan osalta vaatimus kahden hehtaarin vuosittaisesta viljelyalasta on hyväksyttävä. Sokerijuurikkaan osalta vaatimus toimii suurimmalla osalla tiloista, mutta ei kaikilla tiloilla. Sokerijuurikkaalla on laajassa ankeroisen levintätilanteessa järkevintä tehdä saneeraus tilan koko sokerijuurikkaan viljelyalalla, jotta esimerkiksi sadonkorjuukoneiden mukana ei levitettäisi saastunutta maa-ainesta lohkolta toiselle. Avomaan puutarhatiloilla taas ympäristökorvaukseen sitoutuminen on mahdollista, kun avomaan puutarhakasveja viljellään vähintään yhden hehtaarin alalla. Mielestämme tämän saman rajan tulisi koskea saneerauskasvien viljelyä puutarhatuotannossa. MTK esittääkin 25 §:ään tarkempaa muotoilua ”Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää perunaa tai sokerijuurikasta vähintään kahden hehtaarin peltoalalla tai varhais- ja siemenperunaa sekä avomaanpuutarhakasveja vähintään yhden hehtaarin peltoalalla vuosittain viljeleville maatiloille. Jos sokerijuurikasta viljelevällä tilalla on hakuvuonna koko sokerijuurikasala saneerauskasvilla, niin tilalla on tullut saneerausta edeltävänä vuonna olla vähintään kaksi hehtaaria sokerijuurikasta” tai vastaavan sisällön omaavalla muotoilulla. 50 §:ssä mainitun 14 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen maksun rajaamisesta 60 prosenttiin MTK toistaa jo useasti aiemmin esiin nostamansa tyytymättömyyden. Alakohdan 1 toimenpiteellä voitaisiin merkittävästi edistää maatalouden tuottamien ammoniakki- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä pienellä yhteiskunnan taloudellisella panostuksella, joten kyseinen rajaus on tästä näkökulmasta katsottuna erittäin huonosti perusteltavissa. 

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen osalta MTK pitää hyvänä 31 §:n muutosta vuohien osalta. 20 §:n tarkennuksia MTK pitää lähtökohtaisesti hyväksyttävinä ja osaltaan näitä täsmennyksiä olisi tarvittu jo vuoden 2015 keväällä. MTK:n mielestä tulisi kuitenkin vielä harkita öljyretikan ja muokkausretiisin hyväksymistä kerääjäkasviksi varhaisperunalle yksivuotisten puutarhakasvien tapaan. Tuolloin MMM:n asetuksen 20 §:n viides lause voisi olla muodossa ”Varhaisperunalla ja yksivuotisilla puutarhakasveilla kerääjäkasvi voi olla myös hunajakukka, öljyretikka tai muokkausretiisi”. 18 §:n kolmannen momentin loppua ei ole muutettu aiemmasta, mutta kyseisestä tulkintaa on vaikea ymmärtää käytännön viljelyn näkökulmasta. Näkemyksemme mukaan kemiallisestikin tuhotun nurmikasvuston juurimassa ja pintakasvillisuus pidättävät maa-ainesta ja siten estävät ravinnevalumia vähintään sänkeä vastaavalla tavalla.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi                        
toiminnanjohtaja

Juha Lappalainen
tiimipäällikkö