Lausunto

Save The Date - ETSK:n Suomen maadebatti sosiaalisesta pilarista 30.9.2016

27.09.2016

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja huomioi lausunnossaan muutamia järjestön näkökulmasta tärkeitä näkökohtia sosiaalisten oikeuksien pilarin aloitteesta. 

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva aloite käsittelee laajaa ja tärkeää sosiaali- ja työllisyysasioiden aihealuetta. Yhteiskunnalliset muutokset ja niihin vastaaminen, väestön nopea ikääntyminen Euroopassa, globalisaation vaikutukset, työmarkkinoiden ja työelämän rakenteelliset muutokset sekä teknologisen kehityksen tuomat haasteet ja mahdollisuudet aiheuttavat yhteisen keskustelun tarpeen Euroopan sosiaalisesta tulevaisuudesta. MTK pitää tärkeänä tätä keskustelua ja avointa vuorovaikutusta, sillä sosiaaliset haasteet koskettavat kaikkia EU-maita. 

Aloite on osa komission toimia, joilla pyritään saamaan aikaan syvempi ja oikeudenmukaisempi talous-ja rahaliitto (EMU). Jäsenvaltiot ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti pääasiassa toimivaltaisia työllisyys- ja sosiaalipolitiikkansa suhteen ja tämä on tunnustettu EU:n perussopimuksissa. Euroopan sosiaalista pilaria koskevan aloitteen yhteydessä on huomioitava EU-jäsenmaiden väliset taloudelliset ja sosiaaliset erot. On tärkeää, että jäsenvaltiot edistyvät yhteisesti asetetuissa työllisyys-ja sosiaalitavoitteissa, mutta tämän ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa harmonisointia ja lisää sääntelyä ja byrokratiaa. MTK pitää tärkeänä, että Suomessa kyetään jatkossakin ylläpitämään pohjoismaisia painotuksia ja näkökohtia sosiaaliturvaan liittyen.  

I luku: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille

Sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa tiedonannossa on nostettu esiin muun muassa taidot, koulutus ja elinikäinen oppiminen osana yhtäläisiä mahdollisuuksia ja pääsyä työmarkkinoille. MTK pitää tätä aihealuetta erittäin tärkeänä. Työelämän muutokset, digitalisaatio ja toisaalta myös työurien pidentäminen edellyttävät kansalaisilta jatkuvaa kouluttautumista, elinikäistä oppimista, jotta mm. työllisyyden edistämistä koskevat tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Koulutuksella on myös tärkeä merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä. Muutosten johdosta aikuiskoulutuksen tarve kasvaa ja MTK pitää tärkeänä sen kehittämistä ja mahdollistamista entistä paremmin myös yrittäjille. 

MTK näkee, että esimerkiksi maatalousalan osaamistarpeet eivät ole vähenemässä vaan päinvastoin. Vaikka maatilojen määrä vähenee, niiden yhä suureneva koko ja tilojen erikoistuminen vaativat yrittäjiltä substanssiosaamisen lisäksi johtamisen, riskien hallinnan, markkinoinnin ja työhyvinvoinnin osaamista ja verkostoitumisen taitoja. Osaaminen koostuu myös yhä erilaisemmista erikoisalueista. Toisaalta tiloilla on myös tarve osaavalle työvoimalle, joka edellyttää erilaisia koulutustarpeita niin työntekijöille kuin yrittäjille.  Joka kolmannella tilalla on ulkomaista työvoimaa, joka vaatii yrittäjiltä myös hyvää työnantajaosaamista. Erilaisiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan joustavia ja yksilöllisiä koulutuspolkuja. 

Työurat ovat tänä päivänä hyvin moninaiset ja työurat eivät enää tunne rajoja, vaan liikutaan yrittäjyyden ja palkkatyön välillä ja tehdään rinnakkain. MTK näkee, että työllisyyden aktiiviseksi tukemiseksi esimerkiksi nuorten osalta tarvitaan entistä enemmän räätälöityjä toimia, työssäoppimista, yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyden edistämistä. 

II luku: oikeudenmukaiset työolot ja työehdot

MTK pitää tärkeänä edistää työntekijöiden sekä yrittäjien työterveyttä ja työturvallisuutta. Maatalous on riskialtis toimiala, jossa on korkea ammattitautien ilmaantuvuus ja tapaturmat ovat keskimääräistä vakavampia. 

Maatalousyrittäjien työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan tutkimuksen (Työterveys ja maatalous Suomessa 2014) mukaan maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin kehittämiseksi on syytä kiinnittää erityisesti huomioita yrittäjäosaamiseen, riskinhallintaan, työympäristön ja työmenetelmien kehittämiseen, henkilönsuojaimiin sekä työn henkisen ja fyysisen 
kuormittavuuden hallintaan. 

MTK pitää tärkeänä maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa ja sen kehittämistä. Tapaturmien ja ammattitautien torjunnassa työterveyshuollolla ja erityisesti sen työolosuhdeselvitystoiminnalla on tärkeä asema. Työterveyshuollon järjestäminen on yrittäjälle itselleen vapaaehtoista. Kun maatalousyrittäjä toimii työnantajana, hänen tulee järjestää työterveyshuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut työntekijöilleen. Lisäksi hän voi halutessaan ostaa työntekijöilleen sairaanhoito- ja muita terveyspalveluja. 

MTK näkee, että lomituspalvelut ovat maatalousyrittäjille elintärkeitä työhyvinvointipalveluja ja välttämättömiä vastuullisessa ja sitovassa kotieläinten hoitotyössä jaksamiseen ja siitä palautumiseen. MTK pitää tärkeänä sekä maatalousyrittäjän että lomittajan työturvallisuudesta huolehtimista. 

III luku: riittävä ja kestävä sosiaalinen suojelu

Suomessa tulee voimaan vuoden 2017 työeläkeuudistus, jonka keskeisiä tavoitteita on keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän myöhentäminen ja työurien pidentäminen sekä sitä kautta julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen. Maatalousyrittäjien eläkelaki seuraa uudistuksessa yleistä työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamista. 

Työeläkejärjestelmän uudistusten tavoitteena on järjestelmän taloudellisen kestävyyden ja eri ikäluokkia koskevan riittävän eläketason turvaaminen sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen. 

Työurien pidentämisen ja järjestelmän kestävyyden näkökulmasta MTK näkee tärkeäksi työkyvyttömyyden ehkäisyn ja työkyvyn tukemisen. MTK onkin kiinnittänyt työeläkeuudistuksen yhteydessä huomiota siihen, että eläkkeelle siirtymisiän myöhentäminen ja työurien pidentäminen edellyttävät myös toimivaa kuntoutusjärjestelmää, työterveyshuoltoa sekä lomitusjärjestelmää.  

MTK kantaa huolta maaseudun palveluista ja niiden turvaamisesta. Toimivat peruspalvelut, hyvä tieverkosto ja tietoliikenneyhteydet parantavat kansalaisten mahdollisuuksia asua ja osallistua eri puolilla Suomea sekä edistävät myös yrittäjyyttä ja työllisyyttä.  

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja 

Marja Tallavaara                
asiantuntija