Lausunto

Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

18.01.2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lausunto on pyydetty toimittamaan sähköisellä lomakkeella:

KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN (Luku 5.1)

Työryhmä ehdottaa tarkennusta ylempien korkeakoulututkintojen käsittelyyn nykyisessä mallissa sisältyvän ns. tutkintoleikkurin osalta. Tutkintoleikkurilla tarkoitetaan sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen välisissä neuvotteluissa sovitun tavoitteen ylimenevien tutkintojen perusteella ei myönnetä rahoitusta. Tutkintoleikkurit käsiteltäisiin jatkossa samalla ISCED-luokitteluun perustuvalla luokittelulla millä tavoitteet neuvotteluissa sovitaan.

Ehdotetut alaryhmittely olisivat seuraavat:
• Kasvatusalat (01)
• Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat (02)
• Yhteiskuntatieteet (03) ja palvelualat (10)
• Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet (04)
• Luonnontieteet (05)
• Tietojenkäsittely ja tietoliikenneliikenne (06) sekä tekniikan alat (07)
• Maatalous- ja metsätieteelliset alat (08)
• Hammaslääketiede (0911)
• Lääketiede (0912)
• Terveys- ja hyvinvointialat (092)

Tohtoritutkinnon leikkurikäytännön ehdotetaan pysyvän aiemman mukaisena eli yliopistokohtaisena, alemmille korkeakoulututkinnoille ei esitetä leikkuria.

Pidättekö ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia tarkoituksenmukaisena?

Tutkintoleikkuri on tarkoituksenmukainen ohjausmekanismi yliopistojen rahoitusmittareissa.

Työryhmä ehdottaa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden rahoitustekijän laskentaan tarkennuksia. Tarkennuksilla huomioitaisiin keväällä opintonsa aloittaneiden ensimmäisen lukukauden opinnot sekä lukuvuoden aikana valmistuneiden opinnot. Lisäksi laskentaan ehdotetaan lisättäväksi mekanismia, jolla huomioitaisiin edellisen lukuvuoden aikana 55 opintopistettä ylittävät suoritukset seuraavina vuosina sekä tarkennettaisiin opintopisteiden kirjauskäytäntöjä.

Pidättekö tarkistettua vähintään 55 op suorittaneiden rahoitustekijän laskentamekanismia tarkoituksenmukaisena?

Korjaukset rahoitusmalliin 55 op suorittaneiden osalta ovat tarkoituksenmukaisia.

Työryhmä ehdottaa ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen erillisen tekijän poistamista rahoitusmallista, jolloin ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot ja muut suoritukset huomioitaisiin rahoitusmallissa samoin, kuin muidenkin opiskelijoiden suoritukset riippumatta koulutuksen rahoituslähteestä. Vapautuva rahoitusosuus siirrettäisiin valmistuneiden työllisten tekijään, jonka osuudeksi tulisi 2 %.

Pidättekö ehdotettua ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen poistamista rahoitustekijöistä ja ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen käsittelyä samoin perustein kuin kotimaistenkin tarkoituksenmukaisena? Pidättekö työllisten rahoitustekijän vahvistamista tarkoituksenmukaisena?

MTK kannattaa muutosesitystä. Työllistymisen osuus voisi olla painoarvoltaan jopa suurempi kuin 2%. 

Työryhmä esittää, että kansainvälisen opiskelijavaihdon rahoitustekijä laskettaisiin jatkossa yliopistojen kansainväliseen opiskelijavaihtoon saapuneiden ja opiskelijavaihtoon lähteneiden tutkinto-opiskelijoiden lukumäärän sijaan em. vaihdoissa sekä kansainvälisessä ulkomailla suoritetussa harjoittelussa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärästä. Rahoitusosuuteen (2 %) ei esitetä muutoksia.

Pidättekö työryhmän ehdotusta opiskelijavaihdon rahoitustekijän laskennaksi tarkoituksenmukaisena?
--
Muuta kommentoitavaa koulutusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä
--
TUTKIMUSOSION UUDISTAMINEN (Luku 5.2)

Työryhmä esittää muutoksia tutkimustoiminnan rahoitusosuuteen muutosta siten, että sen osuus olisi 33 % nykyisen 34 %:n sijaan. Muutos johtuu ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen poistamisesityksestä osiosta, vastaavalla osuudella ehdotetaan nostettavaksi alakohtaisen rahoitusosuuden osuutta rahoitusmallissa. Jatkossa ulkomaalaisten suorittamat tohtoritutkinnot tulisivat huomioiduiksi suoritetuissa tohtorintutkinnoissa samoin periaattein kuin kotimaistenkin suorittamat tohtoritutkinnot.

Pidättekö työryhmän ehdotusta tutkimusosion kokonaisuudesta sekä ulkomaalaisten suorittamien tohtoritutkintojen poistamisesta tarkoituksenmukaisena?
--
Työryhmä esittää muutoksia julkaisujen laskentaan rahoitusmallissa. Rahoituksen laskennassa siirryttäisiin vertaisarvioitujen julkaisujen osalta vahvemmin julkaisujen laatua korostavien kertoimien käyttöön. Kertoimet olisivat seuraavat, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut (julkaisuluokka A), tieteelliset kirjat (C1 monografiat), C2 tieteellisen teoksen toimittaminen:
• Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 0: 0,1
• Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 1: 1
• Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 2: 3
• Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 3: 4
Lisäksi työryhmä ehdottaa uusien tiedonkeruuseen lisättävien julkaisuluokkien huomioimista rahoitusmallissa. Uudet luokat ovat: C2 tieteellisen teoksen toimittaminen, D6 ammatillisen kokoomateoksen toimittaminen ja E3 yleistajuisen kokoomateoksen toimittaminen. Nämä huomioitaisiin rahoituksen laskennassa seuraavasti: Julkaisutyyppi C2 huomioidaan vertaisarvioitujen tieteellisten kokoomateosten tavoin, jonka kerroin muotoutuu julkaisukanavan julkaisufoorumitason mukaan. Julkaisutyypit D6 ja E3 huomioidaan ei-vertaisarvioimattomien julkaisujen painotuksella 0,1.

Pidättekö työryhmän ehdotusta julkaisujen perusteella määräytyvän rahoituksen laskemiseksi tarkoituksenmukaisena?

Tutkimuksen laadun kohottamisen lähtökohdista tarkasteltuna julkaisutyyppien kertoimien muutokset ovat oikeansuuntaisia. On kuitenkin huomioitava myös tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen nopea käytäntöön vieminen. Tätä edistäisi, jos ammatillisen kokoomateosten ja yleistajuisten kokoomateosten sekä monografioiden tasoluokitus olisi korkeampi kuin 0,1. Näin vähäinen kerroin ei kannusta tieteen käytäntöön vientiä tai tieteen yleistajuistamista. Soveltavilla tieteenaloilla kuten maa- ja metsätiede, tämä olisi erityisen tärkeää.

Muistiossa ei tuoda yksityiskohtaisesti esiin eri tieteen alojen välistä julkaisuluokitustilanteen eroja. Näin ollen julkaisufoorumin mukaisista tasoluokitusten muutosesityksistä ei saa kokonaiskuvaa kuin yliopistojen välillä. 

Muuta kommentoitavaa tutkimusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä
--
MUUT KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKAN TAVOITTEET (Luku 5.3)

Työryhmä esittää, että korkeakoulujen koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet osion kokonaisuuden osuus muutetaan 26 %:iin nykyisen 25 %:n sijaan. Lisäys kohdistetaan alakohtaiseen osuuteen, joka olisi 9 % rahoitusmallin kokonaisuudesta nykyisen 8 %:n sijaan. Ehdotuksen taustalla oleva Taideyliopiston tasokorotus esitetään siirrettäväksi pois teknisenä siirtona strategiarahoituksesta osaksi alakohtaista rahoitusta, mikä vastaisi paremmin rahoituksen luonnetta jatkossa ja kasvattaisi strategiarahoituksen muihin tarkoituksiin käytettävissä olevaa rahoitusta noin 16 miljoonalla eurolla. Ehdotus ei vaikuttaisi muiden alojen tai yliopistojen jakaumaan alakohtaisesta rahoituksesta. Työryhmä keskusteli myös strategiarahoituksen sisällöstä ja kiinnitti huomiota mm. profiloitumisen, työnjakojen, yhteistyön, toimintatapojen uudistamisen, strategiatyön, vaikuttavuuden, tutkimustulosten siirron ja kaupallistamisen tukemiseen strategisen rahoituksen keinoin.

Pidättekö työryhmän ehdotusta koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden kokonaisuuden ja osuuksien sekä sisällön osalta tarkoituksenmukaisena?

Muutokset ovat tarkoituksenmukaisia.

RAHOITUSMALLIN PIDEMMÄN TÄHTÄIMEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Työryhmä ehdottaa pidemmän tähtäimen kehittämisehdotuksena laadullisen työllistymisen sekä säätiörahoituksen seurannan kehittämistä. Työllistymisseurannan osalta ehdotetaan, että yliopistot kehittävät Aarresaaren tiedonkeruun kattavuutta siten, että valmistuneilta kerättävät työllistymiseen liittyvät, kaikki yliopistot kattavat tiedot olisivat käytettävissä tätä seuraavalle vuodesta 2021 alkavalle sopimuskaudelle. Säätiörahoituksen osalta ehdotetaan, että säätiörahoituksen seurantaa siten, että aidosti kilpailtu yliopistojen kirjanpidon kautta kulkeva rahoitus olisi mahdollista ottaa osaksi ulkoisen rahoituksen tekijöitä kaudesta 2021 alkaen.

Pidättekö työryhmän pitkän tähtäimen ehdotuksia tarkoituksenmukaisina?

MTK kannattaa työllistymisen seurannan kehittämistä.

MUUTA LAUSUTTAVAA EHDOTUKSESTA RAHOITUSMALLIN TARKISTAMISEKSI

Suomessa on 35 toisen asteen opetusyksikköä, kahdeksan ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa, jotka tarjoavat maa- ja metsätalousalan koulutusta ja toteuttavat alan tutkimustoimintaa. Luonnonvarakeskuksella on 25 toimipaikkaa, joita on juuri vähennetty 11 yksiköllä. Ammattikoulutuksen reformi käynnistää koulutuksen järjestäjien kehittämisohjelmat. Myös ammattikorkeakoulujen on terävöitettävä strategioitaan ja opetuksen painopisteitä. Sipilän hallitusohjelmassa koulutuksen tärkeänä kärkihankkeena on TKI-toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen muodostamalla vahvoja alakohtaisia osaamiskeskittymiä. 

Niukkenevien resurssien aikana luonnonvara-alan koulutusta ja maa- ja metsätieteiden soveltavaa tutkimusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja yhdistää voimavaroja sekä tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Esimerkiksi opetusmaatilojen ympärille on syntynyt useita eri vahvuuksiin painottuneita maaseutuyrittämistä tukevia osaamiskeskuksia, joiden mahdollisuuksista on hyödynnetty vain murto-osa. Resursseja tulisi keskittää erityisesti palvelemaan kansallisia kehittämisen painopisteitä ja kansainvälisiin sitoumuksiimme vastaamista. Tarvitsemme vahvoja luonnonvara-alan oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimuksen muodostamia kestävän tulevaisuuden osaamiskeskittymiä tukemaan Suomen biotalouden, Cleantechin ja ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamista.

MTK ehdottaa, että tiedekorkeakoulujen profiloitumistarkastelun yhteydessä otetaan huomioon volyymiltään pienen alan erityispiirteet huomioon ja tehdään myös yhteistyötä yli kouluasterajojen entistä vahvemmin.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi                            
toiminnanjohtaja                    

Susanna Tauriainen
koulutusjohtaja