Lausunto

U 73/2018 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista ehdotuksista

28.09.2018

Eduskunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista vuosille 2021-2027 koskevista ehdotuksista ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
Komission tiedonanto viime marraskuussa lupaili yksinkertaistamista ja jäsenmaalle mahdollisuuksia paremmin oloihin sopivaan maatalouspolitiikkaan. Jatkovalmistelussa nämä ovat unohtuneet. Tiukat ohjeet kansallisen strategian valmisteluun minimoivat kansallisen liikkumatilan ja lisäävät viljelijöihin kohdistuvat vaatimukset. Samalla komission monivuotinen
rahoituskehysehdotus leikkaisi kovalla kädellä Suomen EU-rahoitusta. Tätä on mahdotonta hyväksyä, kun maataloustuottajat kärsivät jo ennestään historiallisen heikosta kannattavuudesta.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevat ehdotukset sisältävät Suomen kannalta jonkin verran nykytilannetta parantavia asioita, mutta enemmän haasteita ja vastustettavia muutosesityksiä. Aiempiin maatalouspolitiikan uudistuksiin verrattuna tämä tekee sisältömuutosten kommentoinnista valmistelun tässä vaiheessa aiempaa vaikeampaa,
sillä monen yksityiskohdan osalta komission vaatimustaso selviää vasta kansallisen strategian valmistelun yhteydessä. Vastaava on tilanne myös delegoitujen säädösten osalta, joihin komissio jättää varauman useassa kohdassa.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen tässä vaiheessa MTK esittää huolensa kolmesta tärkeästä asiasta. Ensinnäkin ehdotuksista on vaikea löytää maatalouspolitiikan yksinkertaistamista jäsenmaan tai viljelijän näkökulmasta ja toiseksi on vaikea nähdä uudistuksen vaikutuksia maatalouden kilpailukyvyn parantumiseen. Kolmanneksi, maatalouspolitiikan vaatimustaso ja komission esittämä rahoitus eivät ole tasapainossa. Viljelijöiltä tullaan jatkossa vaatimaan selvästi aiempaa enemmän, mutta samalla yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta ollaan leikkaamassa merkittävästi.

Ehdotuksen strategiasuunnitelmaa koskevan osan strategiset tavoitteet ovat kannatettavia ja selvästi laaja-alaisempia kuin nykyinen suorat tuet ja maaseutuohjelman sisältävä kokonaisuus. Jatkovalmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota viljelijöiden aseman parantamiseen arvoketjussa ja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvien toimenpiteiden tosiasiallisesta vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta suomalaiseen
maatalouteen. Ehdollisuus on uudistuksen keskeisin käytännön viljelyyn vaikuttava asiakokonaisuus. Ehdollisuus sisältää monia nykyisten täydentävien ehtojen ja viherryttämisen vaatimuksia. Sisällöllisesti Suomen kannalta haasteellisin tullee olemaan turvemaiden asianmukaisen käytön käytännön toimenpiteet, joilla voi yksittäisille tiloille olla hyvinkin merkittäviä seuraamuksia. Ehdollisuuden sisältö tulee vaikuttamaan myös seuraavan ympäristökorvausjärjestelmän sisältöön, koska kaksinkertainen tuen maksu on
edelleen kielletty.

Suorien tukien järjestelmä uhkaa muuttua entistä monimutkaisemmaksi. MTK vastustaa tukien alentamisen käyttöönottoa esitetyssä muodossa. Tukien alentaminen ei sovellu meidän maatalouspolitiikan kokonaisuuteen ottaen huomioon tukijärjestelmän kokonaisuus, maatalouden rakenne, rakennekehitys ja kustannustaso. Lisäksi esitys tukien alentamisesta lisää hyötyyn nähden merkittävästi hallinnollista taakkaa. Tuotantosidonnaisten tukien osalta
esitys on Suomen kannalta hyvä. Mahdollisuus luopua tukioikeuksista yksinkertaistaisi merkittävästi tukijärjestelmää ja tältä osin MTK kannattaa uudistamisehdotusta.

Ilmasto- ja ympäristötukijärjestelmät lisäävät myös hallinnollista taakkaa. Tosin ne saattavat sisältää jotain mahdollisuuksia tukijärjestelmän kehittämisen osalta. MTK ei kannata ns. ekojärjestelmää esitetyssä muodossa. Ekojärjestelmän tulisi olla vapaaehtoinen, koska yleiset rahoitussäännöt pakottavat joka tapauksessa käyttämään tietty määrä rahoituksesta
ilmasto- ja ympäristötoimiin. Vähintään 30 % maaseutuohjelman rahoituksesta on käytettävä ilmasto- ja ympäristötoimiin. Luonnonhaittakorvausta ei lasketa mukaan tähän osuuteen kuten nykyään. Toinen vaatimus on se, että vähintään 40 % koko CAP-rahasta käytettävä ilmastotoimiin. Alustavan analyysin perusteella näyttäisi siltä, että meidän nykyinen tukikokonaisuus mahtuisi näiden rajoitteiden sisälle juuri ja juuri. Edessä oleva leikkaus
ympäristökorvaukseen muuttaa kuitenkin tilannetta.

Maaseudun kehittämisen osalta komission esittämät sisältömuutokset ovat suoria tukia vähäisemmät. Jäsenmaille annetaan aiempaa enemmän vapauksia, mutta toisaalta myös velvollisuuksia. Esimerkiksi riskienhallintajärjestelmien toimeenpano olisi jatkossa jäsenmaille
pakollista. MTK pitää tärkeänä, että viljelijöille riskienhallintatoimet olisivat edelleen vapaaehtoisia. MTK oli ennen uudistamista koskevien lainsäädäntöesitysten julkistamista huolissaan luonnonhaittakorvauksen tulevaisuudesta. Tältä osin ehdotus yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta on kannatettava. Eläinten hyvinvointikorvaus on tärkeää
säilyttää osana maaseudun kehittämisen toimenpidekokonaisuutta, koska sillä on merkittävä vaikutus eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Korvauksen tason määrittämissä tulisi kuitenkin nykyistä enemmän huomioida EU -lainsäädäntö kansallisen lainsäädännön sijaan.

Nuorten viljelijöiden tukemisen osalta meillä on nykyiselläänkin käytössä varsin kattava toimenpidekokonaisuus, mutta tältä osin uudistus avaa vielä uusia ja kannatettavia mahdollisuuksia esimerkiksi edistämään vanhan sukupolven luopumista tai ohjaamaan lopettavien tilojen resursseja jatkaville viljelijöille. Leader -toiminnan ja muun yritystoiminnan kehittämisen osalta uudistuksen vaikutukset näyttäisivät jäävän vähäisiksi. Lisäksi metsätalouden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä tulisi myös jatkossa harkita liitettäväksi
maaseudun kehittämisen toimenpidekokonaisuuteen.
 
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Johan Åberg
maatalousjohtaja