Lausunto

Lausunto luonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi poikkeusluvan tai alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2018-2019

18.06.2018

Maa- ja metsätalousministeriö 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa: 

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen karhukanta on nyt 2130-2260 yksilöä, kun kevään pentutuotto on luvuissa mukana. Vuonna 2017 kanta-arvio oli 1980–2100 ja vuonna 2016 1 720–1 840 yksilöä. Kanta-arvioiden tarkkuudessa on ollut haasteita ja ministeriön muistiossa todetaan, että luvut eivät ole absoluuttinen tieto karhujen määrästä vaan arvio karhukannasta. Erillisiä pentueita arvioitiin olevan 201-232, mikä on 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna (187-216). Vuonna 2016 erillisiä pentueita oli 163-187. Karhukannan kehityksen suunta on kuitenkin selvä. Kaatomäärien kasvattamisesta huolimatta karhukanta on voimistunut nyt useamman vuoden ajan. Kanta-arvioiden perusteella Suomen karhukanta on kasvanut yli 40 % neljässä vuodessa. 

Esityksessä todetaan, että karhun poikkeuslupien kohdentamisessa tulee huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi myös alueen hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan ja että huomiota tulee edelleen keskittää myös metsäpeurakannan turvaamiseen Suomenselällä ja Kainuussa. 

Vuonna 2017 Karhun aiheuttamia vahinkoja porotaloudelle on korvattu yhteensä 2 015 000 euroa. Kasvua edellisvuodesta oli lähes 30 %. 

 Poronhoitoalueen ulkopuolella karhut aiheuttivat viime vuonna 155 kpl (160) riistavahinkolain nojalla korvattavaa kotieläinvahinkotapausta (suluissa vuosi 2016). Korvausten määrä oli yhteensä 183 000 euroa (188 000), josta mehiläisvahinkotapauksia oli 106 kpl (103), arvoltaan yhteensä noin 124 000 euroa (104 000), lammasvahinkotapauksia 33 kpl (46), arvoltaan yhteensä noin 30 000 euroa (59 000), nautavahinkotapauksia 5 kpl (1), arvoltaan 4400 euroa (590). Maatalousvahinkotapauksia karhut aiheuttivat lukumäärällisesti poikkeuksellisen paljon 218 kpl (153), arvoltaan 124 000 euroa (93 000). Yhteensä karhun aiheuttamat vahingot kotieläimille, viljelyksille ja mehiläistaloudelle olivat noin 366 000 euroa (254 000). Tässä nousua edellisvuoteen oli 112 000 euroa. 

Korvattujen vahinkojen lisäksi karhut aiheuttavat karjatiloille paljon ylimääräistä työtä, jota ei korvata. Karhut voivat myös estää karjan laiduntamisvelvoitteen täyttymistä ja tilanne voi muodostua paikallisesti vaikeaksi.  Vastaavasti merkittävää lisätyötä joutuvat tekemään myös mehiläishoitajat, jotka joutuvat suojaamaan pesät sähköaidoilla ja vahinkoja tapahtuu suojauksesta huolimatta.     

MTK esittää, että vahinkoa aiheuttavien karhuyksilöiden poistamiseen liittyviä säädöksiä tulee tarkistaa. On merkillepantavaa, että kuluvalla metsästyskaudella ei ole kaadettu yhtään yksilöä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla, vaikka vahingon aiheuttajia on yhä kasvava määrä. Lupaehdot, joilla vahinkoa aiheuttavia yksilöitä voidaan poistaa, ovat epätarkoituksenmukaisen kireitä ja tekevät metsästyksen onnistumisen erittäin vaikeaksi. Esimerkiksi mehiläistarhoihin erikoistuneita yksilöitä, joita on vain muutama prosentti karhukannasta, tulisi voida poistaa koiraa hyväksikäyttäen ja ampuminen sallia kauempana vahinkopaikasta. Tämä vähentäisi merkittävästi tuhoja ja säästäisi valtion korvausvaroja. 

 MTK tukee ministeriön näkemystä, että kannanhoidollisten poikkeuslupien päätösharkinnassa tulee huomioida karhujen aiheuttamat vahingot sekä hirvikanta. Nyt on syytä kiinnittää huomiota erityisesti vahvassa kasvussa oleviin maatalousvahinkoihin.  

Susikantojen vahvistuessa ja jakautuessa Suomessa hyvin epätasaisesti MTK esittää, että karhunlupien kohdentamisessa painotetaan edellä mainittujen seikkojen lisäksi myös alueen susikantaa.       

 Asetuksessa esitetään suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 345 karhuyksilöä. Määrä on 90 yksilöä enemmän kuin viime vuonna. 

 Kiintiöt alueittain olisivat seuraavat (suluissa edellinen vuosi). Koko Suomen verotusprosentiksi esitetään 15,7 % (12,5%). Asetuksessa esitetään, että metsästysvuonna 2018–2019 poronhoitoalueella verotus olisi 85 (85), muun Suomen alueella 260 (170). Poronhoitoalueen verotusprosentiksi esitetään 25 % (24,6). Muun Suomen alueen verotusprosentti olisi mahdollisesti toteutuessaan 14 % (10). 

MTK katsoo, että lupamäärien reilu kasvattaminen karhukannan kasvaessa on nyt välttämätöntä. Esityksessä on oikea suunta kiintiöille, mutta laskelmista on pääteltävissä, että poronhoitoalueen ulkopuolella ne eivät ole riittävät, kun huomioidaan erityiset kiintiöiden painotustarpeet: Vahinkokeskittymät, kannan tihentymät, karhu- ja hirvikannan suhde, metsäpeuran huomiointi ja susikannan huomiointi.  MTK esittää, että kaatolupakiintiöitä korotetaan poronhoitoalueen ulkopuolella esityksestä 10-20 % lisää.          

MTK kiinnittää erityistä huomiota alueisiin, joilla karhukanta on Suomessa tihein. Näillä alueilla asuvien ja työskentelevien ihmisten ja karhun kohtaaminen on todennäköisintä ja tähän liittyvät riskit suurimpia. Myös vahinkojen määrä näillä alueilla on kasvanut.  Lupakiintiöitä tulee kohdistaa erityisesti näihin tiheimmän kannan alueisiin ja tähän on varattava myös riittävästi lupakiintiötä. 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Juha Hakkarainen
metsäjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja