Toimintopainikkeet

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022


28.5.2018

Eduskunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksesta ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

MTK:lla ei ole erityistä huomautettavaa selontekoon yleisesti. Talouden haasteet, työllisyys, hallituksen rahoitusasematavoitteet, talouden näkymät ja kasvu on kuvattu varsin hyvin selonteon alkuosassa. MTK haluaa kuitenkin muistuttaa, että maatalous ei ole vielä päässyt mukaan talouden kaksi vuotta jatkuneeseen noususuhdanteeseen. Viime viikkojen uutisten valossa näyttää epätodennäköiseltä, että maataloudessa käänne kasvuun tapahtuisi kuluvanakaan vuonna.

Suunnittelujaksolle 2019 - 2022 kohdistuu EU:n tulevan ohjelmakauden maatalouspolitiikan valmistelu ja mahdollisesti myös toimeenpano. EU-komission tiedonannossaan viime vuoden lopulla esittämä
malli siirtäisi enemmän maatalouspolitiikan valmistelu- ja raportointityötä jäsenmaalle aiempiin ohjelmakausiin verrattuna. Samalla myös tukijärjestelmiin liittyviä tietojärjestelmiä pitää uusia, jolloin komission uuden delivery model -mallin johdosta hallinnolta tarvitaan nykyiseen verrattuna lisäresursseja uuden
ohjelmakauden valmisteluun, toimeenpanoon ja raportointiin EU -komissiolle. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella viljelijän näkökulmasta katsottuna tukijärjestelmä ei myöskään näyttäisi yksinkertaistuvan, koska komission vaatimukset viljelijöiden suorittamille toimenpiteille ovat kasvamassa.

Maa- metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään suunnitelmassa noin 2,5 mrd. e vuotuisia menoja, joka on noin 79 milj. e kuluvaa vuotta alempi. Ilmeisesti säästöjen oletetaan kohdistuvan pitkälti Maatalouden kehittämisrahaston (myöhemmin Makera) talousarviosiirron loppumisesta ja luonnonhaittakorvauksen kokonaan kansallisesti rahoitettavaan osuuden säästöistä. Ensimmäinen lisää paineita investointien lisärahoitukseen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (myöhemmin maaseutuohjelma)
vuodesta 2021 alkaen, kun jälkimmäinen näkyy samaisen ohjelman kokonaisrahoituksen pienentymisenä.


Kuluvan EU:n ohjelmakauden lopulle maatalouteen, erityisesti maaseutuohjelmaan ja samalla MMM:n hallinnonalalle kohdistuu erittäin voimakkaita rahoituspaineita. Vaikeuksia on erityisesti maaseutuohjelman
keskeisten maataloustoimenpiteiden, luonnonhaittakorvauksen ja ympäristökorvauksen rahoituksessa. Luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksen rahoituspaineiden syyt ovat kuitenkin erilaiset. MTK pitää hyvänä tietona vuodelle 2019 kohdennettua lisärahoitusta, mutta odottaa vielä tältä osin lisätoimia ja erityisesti korjaavia toimia maaseutuohjelman vuoden 2020 rahoitustilanteen osalta.

Vuonna 2021 alkavan EU -ohjelmakaudella maaseutuohjelman EU-rahoituksen määrärahataso olisi komission julkaiseman budjettiluonnoksen perusteella nimellisesti noin 50 milj. e/vuosi kuluvan ohjelmakauden alun tasoa alempi. Lisäksi summa säilyy nimellisesti samalla tasolla vuoteen 2027, kun kuluvalla
kaudella summa kasvaa hieman vuosittain. Tästä näkökulmasta kirjaus, jossa maaseutuohjelman kokonaisrahoituksen arvioidaan noudattavan kuluvan ohjelmakauden kahden ensimmäisen vuoden tasoa, on erityisen tärkeä. Tällä kirjauksella luodaan viljelijöihin uskoa tulevan ohjelmakauden rahoituksen
osalta ja luodaan toimialan tarvitsema luottamus tulevaan esimerkiksi investointeja suunnittelevien viljelijöiden päätöksenteon osalta. MTK pitää tätä kirjausta huojentavana ja erittäin tärkeänä muistaen kuitenkin kyseessä olevan nimellisten summien.

Kuluvalla hallituskaudella Makeraa pääomitetaan noin 80 milj. eurolla, kun huomioidaan 10 milj. euron siirto syksyn 2017 satovahinkojen korvaamiseen. Vaikka maatalous on kamppaillut erittäin vaikean kannattavuustilanteen kanssa viime vuodet, rakentamiseen sekä ympäristötilaan ja työympäristön parantamiseen liittyvä investointitoiminta on ollut yllättävän vilkasta. Tästä johtuen kuluvalle ohjelmakaudelle maaseutuohjelmaan varatut investointivarat ovat kulumassa suunniteltua nopeammin, mikä taas tarkoittaa Makeran pääomien loppumista suunnittelukaudella ilman uusia talousarviosiirtoja. Maatalouden tulevaisuutta arvioitaessa ovat investoinnit nykyisen rakennekehityksen jatkuessa erittäin ratkaisevassa roolissa. Ottaen lisäksi huomioon Makeran roolin investointien turvaamisessa EU:n ohjelmakausien
vaihteessa sekä täydentämässä maaseutuohjelmaa, on rahaston 120 -vuotisen toiminnan turvaaminen ensisijaisen tärkeää. Jos rahaston toiminta ajetaan alas ja investointeja jouduttaneen rahoittamaan aiempaa enemmän maaseutuohjelmasta, jolloin se tarkoittaa leikkauksia maaseutuohjelman muihin toimintoihin.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Juha Lappalainen
tutkimuspäällikkö

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää