Toimintopainikkeet

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta (ns. yhden luukun hanke)


20.3.2018

Ympäristöministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja kunnioittavasti toteaa seuraavaa:

Yleistä
Hallituksen esityksessä on kysymys hallituksen kärkihankkeesta, yhden luukun palvelun käyttöönotosta. Esityksen tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa ympäristöön vaikuttavien hankkeiden lupamenettelyitä sovittamalla
eri lupahakemusten käsittelyä yhteen. Tätä tarkoitusta varten tulee säätää uusi laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Lupamenettelyjen yhteensovittaminen tarkoittaisi käytännössä sitä,
että samanaikaisesti vireillä olevien lupahakemusten käsittelyvaiheet sovitetaan ajallisesti yhteen yhdistäen eräitä niihin liittyviä tehtäviä.

Yhden luukun palvelun perusedellytyksenä olisi, että hankkeelle haetaan joko ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, vesilain mukaista lupaa tai maa-aineslain mukaista lupaa ainesten ottamiseen. Yhteensovittaminen
tulisi sovellettavaksi, jos ns. pääluvan lisäksi hankkeelle haetaan luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa, maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa rakentamiselle, kaivoslain mukaista lupaa taikka vaarallisten
kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaista lupaa.

Asiakkaalle yhden luukun palvelun selkein hyöty olisi se, että lupien hakeminen ja hakemusten käsittely sovitetaan yhteen, vaikka hakemuksia käsitellään eri viranomaisissa. Tilanne poikkeaisi selkeästi nykytilanteesta, jossa kukin lupa- tai poikkeamishakemus toimitetaan joko paperisessa tai sähköisessä muodossa erikseen jokaiselle asiassa toimivaltaiselle viranomaiselle. Hakemusten yhdistäminen voisi kuitenkin olla mahdollista ainoastaan
sähköisen asiointijärjestelmän avulla, jota parhaillaan valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Luvat ja valvonta -kärkihankkeessa. On selvää, että nyt lausuttavana oleva hallituksen esitys kattaa vain osan kunnianhimoisesta tavoitteesta yhden luukun palvelun saavuttamiseksi.

Yhden luukun palvelun käyttöönotto on kytköksissä myös käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistukseen, jonka yhteydessä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät organisoidaan uudelleen. Valmisteilla on hallituksen
esitys, jolla perustettaisiin uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova). Maakuntauudistus ja Luovan perustaminen on tarkoitus toteuttaa yhtä aikaa yhden luukun palvelun kanssa, vuoden 2020 alusta. On realistista olettaa,
että näiden yhtäaikaisten ja varsin merkittävien kokonaisuudistusten edistyminen vaikuttaa suoraan siihen, milloin luvanhakijat voivat täysimääräisesti hyötyä yhden luukun palvelusta viranomaistoiminnassa.

Hallituksen esityksestä
Lausunnoilla oleva lakiesitys koskisi MTK:n jäsenkunnasta erityisesti maatalousyrittäjiä. Eläinsuojan ympäristölupa on yksi suurimmista luparyhmistä kaikista ympäristöluvista laskettuna. Maatalousyrittäjien yleisin tarve yhden
luukun palvelulle liittyy ympäristöluvan ja rakennusluvan ajalliseen yhteensovittamiseen. Valtaosin nämä kaksi lupaa käsitellään sujuvasti ja joustavasti molemmat kuntatasolla jo nyt. Suurin tarve yhteensovittamiselle
muodostuu, kun ympäristölupa myönnetään valtion ja rakennuslupa kunnan toimesta. Näissä kahdessa lupaprosessissa on kestoltaan ja hinnaltaan tällä hetkellä huomattavia eroja.

On mahdollista, että luvanhakija ei investoinnista johtuvista syistä toivo, että yhteensovittamista pakotetaan, jos se ei investointiprosessiin luonnollisesti sovi. Näin voisi erityisesti olla, mikäli lupaviranomaiset toimivat kunnan
ja valtion viranomaisessa, eikä sähköisen asiointijärjestelmän rajapinta kunnan ja valtion välillä toimi. Onkin tärkeää, että yhden luukun palveluun siirtyminen riippuu luvanhakijan omasta aloitteesta (7 §). Niin ikään oleellista on, että hakija voi pyynnöstä keskeyttää lupien yhteensovittamisen (13 §).

Yhteensovittavan viranomaisen tehtävänä olisi tarvittaessa järjestää tapaaminen hankkeesta vastaavan ja hankkeen edellyttämien lupa- ja muiden menettelyjen osalta toimivaltaisten viranomaisten välille (6 §). Tapaamisen
tarkoituksena olisi hakijan neuvonta ja yhteensovitettavien lupamenettelyjen etenemisen suunnittelu. Lain kohta on ehdottoman kannatettava. Käytännössä ennakkoneuvotteluja käydään jo nyt eri alueiden viranomaisissa,
mutta tehtävän kirjaaminen lakiin tuo sen selkeästi viranomaisen vastuualueelle ja säännönmukaiseksi ”maan tavaksi”. Voidaan olettaa, että nykyisiin lupaprosesseihin sisältyvien täydentämispyyntöjen tarve vähenisi huomattavasti, jos hakemusvaiheeseen sisältyisi riittävä määrä ennakkoneuvotteluja hankkeessa keskeisten tahojen kanssa. Erityisesti maatalousyrittäjät ovat raportoineet heikosta maatalouden teknisestä osaamisesta ympäristöhallinnon lupakäsittelijöiden keskuudessa. Lupakäsittelijöiden osaamistason varmistaminen on keskeistä, mutta liian usein täydennyspyyntöjen varsinainen syy on myös vuorovaikutuksen puute, ja siitä
aiheutuneet väärinymmärrykset.

Lakiesityksen mukaan lupien yhteiskäsittely olisi maksullista (16 §). Valtiolle perittävän maksun suuruus määräytyisi valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti. Kunta voisi periä yhteensovittamisesta maksun, jonka
suuruus määrättäisiin kunnan hyväksymässä taksassa. Yhteensovittamisesta perittävän maksun suuruutta sekä luvanhakijalle muodostuvaa maksujen kokonaisuutta tulee ehdottomasti seurata virkatyönä. Lakiesityksellä
ei puututa aineelliseen lainsäädäntöön siten, että eri lakien perusteella myönnettävien lupien maksullisuus erityisesti pienenisi. Tällainen vaikutus yhteiskäsittelyllä on kuitenkin oltava. Lupamaksujen perusteista säätä-
mällä tulee varmistaa se, että eri lupien yhteiskäsittely on luvanhakijalle kokonaisedullisempaa erillisiin lupakäsittelyihin verrattuna. Mikäli yhteiskäsittelyn seurauksena eri ympäristölliset lupamaksut pysyvät muuttumattomina ja lisäksi luvanhakijan tulee suorittaa ylimääräinen maksu yhden luukun palvelusta, lupakäsittelyihin käytetty aika ei ole pienentynyt yhteiskäsittelyn seurauksena. Tällöin lain alkuperäinen tavoite on täysin epäonnistunut.

Tässä yhteydessä lienee tarpeellista huomauttaa lakiesityksen taloudellisten vaikutusten sisältävän huomattavia epävarmuuksia. Lupamenettelyjen yhteensovittamisesta yrityksille koituvien taloudellisten hyötyjen nettonykyarvon
arvioidaan olevan 10 vuoden tarkastelujaksolla noin 155 miljoonaa euroa. Tämä hyöty saavutetaan, jos lupamenettelyjen yhteensovittaminen nopeuttaa lupien käsittelyaikoja yhteensä 20 prosenttia. Kuitenkin
epävarmuustarkastelun mukaanotto osoittaa, että lakiesityksen taloudellisten hyötyjen nettonykyarvo vaihtelee eri muuttujilla -280 ja 320 miljoonan euron välillä. Lakiesityksen mukaan taloudellisten hyötyjen realisoituminen
maksimissaan edellyttää, että lupien käsittelyajat nopeutuvat huomattavasti ja että lupien käsittelyn yhteensovittaminen otetaan mahdollisimman laajasti käyttöön. On kriittistä, että sähköisen asiointijärjestelmän valmistelu etenee aikataulussa ja Luova-viraston toimintaympäristö palvelee nyt laaditun lakiesityksen soveltamista hallintokäytäntöön.

Lopuksi

Ympäristöllisissä lupamenettelyissä on käytännössä kyse ennakkovalvonnasta. Erilaisia ennakkovalvontamenettelyjä ovat esimerkiksi kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointimenettely, toimintoa koskeva ympäristölupa,
vesitalouslupa, luonnonsuojelulain mukainen poikkeamispäätös, maa-ainesten otto-lupa ja kaivoslain mukainen lupa. Näiden menettelyjen lukumäärä, kesto, sujuvuus ja ennakoitavuus vaikuttavat suoraan yrityksille aiheutuvaan
hallinnolliseen taakkaan, kuten hallituksen esityksen sivulla 33 todetaan. Lakiesitys eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta on ehdottoman kannatettava.

Yhden luukun hankkeen ohjausryhmässä pohdittiin kaavoituksen ja siihen liittyvin päätösten sisällyttämistä yhteensovitettaviin menettelyihin. Tätä tarkastelua tulee ehdottomasti tehdä tarkemmin käynnistyvässä maankäyttö-
ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa. Lisäksi, mikäli laajennettu ilmoitusmenettely toteutuu ympäristönsuojelulain muutoksella, tulee myös rekisteröinti- ja ilmoitusmenettelyjen sisällyttämistä yhden luukun soveltamisalaan selvittää.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja

Minna Ojanperä
lakimies

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää