Toimintopainikkeet

Vaikuta vesiin - vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma sekä ympäristövaikutusten arviointi


7.6.2018

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus 
UudenmaanELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus , Lapin ELY-keskus 


Tämä lausunto on yhteinen Vuoksen, Kymijoen-Suomenlahden, Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren, Oulujoen-Iijoen, Kemijoen sekä Tornionjoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueille. Alueita koskevissa yksityiskohtaisissa kysymyksissä viittaamme alueellisten tuottajaliitojen lausuntoihin. 


Veden laadun seuranta 


Vaikuta vesiin -asiakirjoissa ja karttapalvelussa kuvataan laajasti alueen vesistöjä, niiden tilaa ja veden laatuun vaikuttavia tekijöitä. Asiakirjoissa nousee kuitenkin esille mitatun tiedon puute. Kenttämittaukset ovat oleellisia, jotta pystytään arvioimaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja kohdistamaan toimenpiteitä, sillä ilman luotettavaa seurantatietoa toimenpiteitä ja rahoitusta voidaan suunnata väärin. Vesienhoidossa hyödynnetään paljon malleja, koska jokaisessa vesimuodostumassa ei voida tehdä mittauksia. Malleissa tarvitaan mittauksia sekä kalibrointiin että validointiin. MTK näkee ehdottoman tärkeänä, ettei tulevina vuosina mittauksia vähennetä vaan lisätään niin, että aineistoja saadaan erityyppisistä vesimuodostumista, ml. pohjavedet, pitkinä aikasarjoina. 


Lisäksi on tärkeää, että pinta- ja pohjavesien seurantaa tekee puolueeton ja ammattimainen taho julkisin varoinJoissakin lausuntoasiakirjoissa esitetään, että elinkeinoharjoittajien tulisi osallistua vesientilan seurantaan. Tämänkaltainen järjestelmä on kuitenkin helposti hyvin byrokraattinen ja kustannustehoton, joten toiminnanharjoittajien työtaakkaa ei tule lisätä 

Maankäytön suunnittelu 

Asiakirjoissa viitataan maankäytön suunnitteluun eri yhteyksissä, mutta useimmissa tapauksissa jää melko epäselväksi, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan. Suunnitteluun liittyviä kohtia on syytä tarkentaa, onko suunnittelu eri tason kaavoitusta, kaavoituksen taustaselvittelyä, lupaharkintaa vai jotain muuta. MTK muistuttaa, että kaavoitusta tehdään pitkälle ajanjaksolle ja sen muuttaminen joustavasti, nopeasti ja vähin kustannuksin on vaikeaa. Esimerkiksi malli, jossa pohjavesialueita merkitään kaavoihin, ei ole kestävä, sillä merkintöjen oikeusvaikutus ja korvauskysymykset jäävät maanomistajan näkökannalta epäselviksi. Täytyy muistaa, että meillä on olemassa pohjaveden ehdoton pilaamiskielto, joka on voimassa kaavatilanteesta huolimatta. Lisäksi ainakin yhdessä asiakirjassa esitetään ilmastonmuutoksen huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa siten, että valuma-alueille jätetään nykyistä enemmän kosteikkoja ja muita vesiä pidättäviä rakenteita. Valuma-alueeseen nähden liian pienet kosteikot eivät ole vesiensuojelullisesti tehokkaita, joten kyse on usein melko suurista rakenteista, jotka vaativat myös säännöllistä hoitoa hyvin toimiakseen. Jos tällaiseen päädytään, tulee rakenteiden perustamis- ja ylläpitokulujen oikeudenmukaiseen jakoon sekä maanomistajille aiheutuvien haittojen korvaamiseen kiinnittää erityistä huomiota.  

MTK muistuttaa, että vesienhoitosuunnitelmien sisällyttäminen kaavoitukseen lisää huomattavasti kaavoitusprosessin kuluja, koska silloin tulee arvioida myös elinkeinotoiminnan toimivan kilpailun edellytykset. Lisäksi vuoropuhelun maanomistajien ja alueen haltijoiden kanssa tulee olla saumatonta. MTK katsoo, että kaavoitus ei ole oikea väline toteuttaa vesienhoitosuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä. Alueidenkäytön suunnittelun osalta on syytä tarkentaa, että kaavoitus sopii vesistöjen lähellä ja pohjavesialueilla oleviin taajamiin, jonne on suunnitteilla mahdollisesti vesistöä merkittävästi kuormittavaa rakentamista ja hulevesien ohjaamista.  

Ohjeellisia pohjavesien suojelusuunnitelmia tehtäessä on tarpeen tehdä pohjavesialueella maastokartoituksia, mikäli niitä ei ole aiemmin tehty. On tärkeää, että alue on rajattu oikeinHallinnon tehtävä on varmistaa riittävät resurssit laadukkaisiin pohjavesialueiden maastokartoituksiin, jotta pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia saadaan tarkennettua vuosittain lisää. Kustannuksia ei saa jättää yksinomaan alueen toimijoiden harteille. Erilaiset suunnittelu-, rajaus- ja luokittelutyöt tulee tehdä kiinteässä vuorovaikutuksessa alueen maanomistajien ja heidän edustajiensa kanssa.  

Happamat sulfaattimaat 

Happamia sulfaattimaita (HS-maita) esiintyy Suomen rannikkoalueilla. Koska HS-mailta tuleva kuormitus poikkeaa monelta osin muilta alueilta tulevasta kuormituksesta, on tärkeää, että HS-maat nostetaan erikseen esille alueilla, joilla niitä esiintyy. Happamuus- ja metallikuormitusta vähentäviä toimenpiteitä suunnitellessa voidaan käyttää apuna tänä vuonna ilmestynyttä happamien sulfaattimaiden strategiaa.  

HS-maita on kartoitettu, mutta työ on vielä kesken. Hallinnon tulee varata riittävästi resursseja kartoitustyön loppuun saattamiseksi. Alueista tulee saada tarkka tieto, jotta toimenpiteet tulevat oikein kohdennetuiksi ja mitoitetuiksi. Lisäksi tietoa tarvitaan maankäytön suunnittelussa. 

Jo nyt on käytössä erilaisia menetelmiä kuormitusriskin vähentämiseksi, mutta edelleen tarvitaan tutkimusta nykyisten toimien tehokkuuden parantamiseksi ja uusien löytämiseksi. Maatalouspuolella yksi menetelmistä on säätösalaojitus, jonka rakentamiseen on saanut investointitukea ja hoitoon ympäristökorvausta. MTK katsoo, että näiden tukimuotojen jatkuminen on tarpeen jatkossakin. Kuivatushankkeita tehtäessä tulee varmistaa riittävä tietotaito ja resurssit hankkeen eri vaiheissa.   

Maatalous 


Vesienhoitosuunnitelmissa maataloudelle esitetyt toimenpiteet ovat pitkälti samat, joita maatilat ovat toteuttaneet maatalouden ympäristötuki/korvausohjelman osana. Viljelijät ovat sitoutuneet ohjelmiin laajasti, jolloin myös toimenpiteitä on toteutettu paljon. Lisäksi on tehty ohjelman ulkopuolella runsaasti työtä kuormitusriskin vähentämiseksi. Valitettavasti toimenpiteiden vaikutukset vesistöissä näkyvät kuitenkin todella hitaasti tai ne peittyvät vuosivaihtelun alle. 


MTK korostaa, että toimenpiteitä on tärkeää jatkaa pitkäjänteisesti sekä mitata jatkuvatoimisesti niiden vaikutusta vesistöissä. Toimenpiteiden vaikutusta voidaan tehostaa kohdistamalla oikea toimenpide oikeaan paikkaan. Kaikkialla ei tarvita samoja toimenpiteitä, koska kuormituksen syyt ja kuormittava aine vaihtelevat. Toimenpiteitä tarvitaan myös vesien hyvän tilan ylläpitämiseksi. Huonosti toimivista menetelmistä tulee luopua ja löytää tilalle kokonaan uusia tai vanhoista edelleen kehitettyjä toimenpiteitä. Tähän tarvitaan jatkuvaa tutkimusta ja tutkimustiedon nopeaa välittämistä viljelijöille.  

MTK muistuttaa, että peltoviljelyssä maan rakenteesta ja vesitaloudesta sekä pellon muusta kasvukunnosta huolehtiminen ovat ensisijaisia vähennettäessä pellolta tulevan vesistökuormituksen riskiä. Lisäksi mm. talviaikaisen kasvipeitteisyydellä, kerääjäkasveilla tai kasvien ravinteiden ottoa tehostamalla voidaan vähentää eroosio- ja ravinnekuormitusriskiä.  

Joissakin asiakirjoissa nostetaan esille ravinnetaseiden alentaminenlannan hyödyntämisalan lisääminen ja tyydyttävää korkeampien maan P-pitoisuuksien alentaminen karjatalouden keskittymäalueilla. MTK korostaa, että ensisijaisesti lanta on pyrittävä hyödyntämään sellaisenaan lannoitteena, koska lannan prosessointi on kallista ja siihen liittyy myös ympäristökuormituksen riski. Kotieläintilojen yhteistyö lähialueiden kasvinviljelytilojen kanssa on sen sijaan hyvin toivottavaa. Kasvien lannoituksen tulee perustua aina kasvien tarpeeseen ottaen huomioon maassa jo ennestään olevat ravinteet ja maan tuottopotentiaali. Tasapainoinen lannoitus mahdollistaa hyvän sadon tuottamisen, jolloin myös ravinnetaseet jäävät pieniksi. Kategorinen P-luvun lasku luokkaan tyydyttävä ei ole tarpeen, vaan ainoastaan hyvin korkeita P-lukuja on syytä pyrkiä alentamaan.  

Maatalouden vesienhoidon toimenpiteet on rahoitettu maatalouden tukijärjestelmän kautta. Ympäristökorvausohjelmaa esitetään myös uuden kauden rahoituslähteeksi. MTK muistuttaa, että toistaiseksi ei tiedetä, miten ympäristökorvausohjelma toteutuu jatkossa, ja lisäksi maatalouden kehittämisohjelman rahoituksen on arvioitu vähenevän. Nyt ympäristökorvausjärjestelmässä on paljon vesistökuormitusriskiä vähentämiä toimenpiteitä, mutta miten on jatkossa. Lisäksi investointituilla on tuettu joidenkin toimenpiteiden, kuten salaojituksen, kustannuksia. Myös näiden jatkaminen on tarpeen. MTK korostaa, että maatalouden vesienhoidon toimenpiteille tulee etsiä myös muita rahoituslähteitä. 

Metsätalous 

Metsätalouden osuus ihmisvaikutteisesta kokonaiskuormituksesta on tutkimusten mukaan varsin vähäinen. Tähän vaikuttavat metsien luontaiset ominaisuudet sekä jo käytössä olevien menetelmien mukaisesti tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet. Metsätalouden keskeisissä kysymyksissä nousevat esiin toimenpiteet, joilla ehkäistään ja vähennetään kiintoaineskuormitusta. Vesiensuojelutoimenpiteitä on ohjattu tehokkaampien menetelmien tapauskohtaiseen käyttöön ja käyttöönottoa tehostetaan koulutuksella.  

Monessa yhteydessä suometsät nostetaan erikseen esille. MTK muistuttaa, että suometsien ojituksilla on ollut merkitystä niin suomalaisen metsäteollisuuden kehittymiselle ja raaka-aineen saannille kuin metsänomistajien metsätalouden kannattavuudelle ja kansantaloudelle. Puustoa voidaan hyödyntää, kun samalla huolehditaan vesistöjen kunnosta. Huomioitavaa on myös se, että metsätalouden uudisojitukset on lopetettu vuosikymmeniä sitten, ja nykyisin tehdään vain kunnostusojituksia, jotka perustuvat tapauskohtaiseen harkintaan. Lisäksi valtion rahoitusta metsätalouden tukemiseen ollaan kehittämässä, ja suometsien vesiensuojelu on keskusteluissa mukana yhtenä mahdollisena kohteena. Tällä olisi positiivinen vaikutus asian edistämisessä. 

Joillakin alueilla on nostettu esiin viimeaikaiset tutkimustulokset, jotka viittaavat siihen, että ojitetuilta soilta tuleva vesistökuormitus olisi aiempaa arvioitua selvästi suurempaa.  MTK muistuttaa, että asiasta on käynnistetty lisäselvityksiäja vasta näiden tulosten jälkeen on aika arvioida asiaa tarkemmin. 

Joillakin alueilla, kuten jokien latva-osissa, todetaan metsätalouden osuuden ihmistoiminnasta johtuvasta kuormituksesta voivan olla merkittävä. Ravinnekuormituksen lisäksi nostetaan esille kiintoaine- ja humuspitoisuuden kasvu ja todetaan, että metsätaloustoimenpiteet yhdessä purouomien aiempien perkausten kanssa ovat pääsyy pienvesien kunnostustarpeille. MTK muistuttaa, että metsien hoidon ja käytön yhteydessä on tehostettu toimia kiintoainekuorman pidättämiseksi ennen vesistöä. Lisäksi paikkatietoaineistoa hyödyntämällä voidaan vesiensuojelurakenteita kohdentaa paremmin oikeisiin kohtiin. Jos nämä yhdistetään purokunnostuksiin, voidaan saavuttaa nopeammin tuloksia.  

Joissakin asiakirjoissa todetaan, että rantapuuston mahdollinen poistaminen saattaa olla haitallista vesieliöille. MTK muistuttaa, että metsäsertifiointikriteerien mukaan vesistön varrelle tulee jättää rikkomaton suojakaista, jonka leveys riippuu maaperän ominaisuuksista. Tämä estää ravinteiden ja kiintoaineen kulkeutumista vesistöön. Lisäksi suojakaistalle jätetään pienpuustoa ja säästöpuita, jotka tuottavat kariketta, sekä usein myös varjostavaa järeämpää puustoa. Metsänomistajat jättävät usein suojapuustoa vaatimuksia enemmänkin. Suojakaistoista aiheutuvat kustannukset jäävät metsänomistajan vastuulle.  

Myös ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättämistä ennallistumaan ja kunnostusojittamisen välttämistä pohjavesialueilla esitetään eräillä alueilla. Metsälain mukaisilla puuntuotannollisesti vähätuottoisilla ojitetuilla turvemailla, joilla ei ole uudistamisvelvoitettaennallistumaan jättäminen on mahdollistaMTK muistuttaa, että tutkimusten mukaan aktiivisten ennallistamistoimenpiteiden johdosta lähtee kiintoainetta runsaasti liikkeelle. Täten karut suot soveltuvat siihen reheviä paremmin. Myös pohjavesialueiden suometsissä on voitava tuottaa puuta kannattavasti samalla kun huolehditaan, että pohjavedelle ei aiheudu haittoja. Tähän tarvitaan suunnittelutyökaluja, joilla toiminnan vaikutuksia voidaan arvioida ilman raskaita ja kalliita selvityksiä. Metsälaki mahdollistaa lisäksi erilaiset metsänkasvatusmallit, joilla voidaan vaikuttaa kunnostusojituksen ajankohtaan. Tosin näistäkin tarvitaan lisää tutkimustietoa. Metsänkäsittelystä päättää viime kädessä metsänomistaja. 

MTK toteaa, että käynnissä on useita hankkeita ja tutkimuksia, jotka selvittävät erityyppisistä metsistä tapahtuvaa vesistökuormitusta ja sen vähentämismahdollisuuksia. Lisäksi toimenpiteiden suunnitteluun on kehitteillä uusia mm. paikkatietoon perustuvia työkaluja. Kun kehitystyö tuottaa näistä käytännön sovelluksia, voidaan niitä ottaa käyttöön. Suunnittelu- ja kehitystyössä on erittäin tärkeää ottaa huomioon toimien käytännön toteuttamiskelpoisuus ja kohtuulliset kustannukset, sillä monesti toimet jäävät metsänomistajan maksettavaksi. Lisäksi ojituksia ja vesiensuojelurakenteita tekevien koneyrittäjien koulutus on tärkeää.  

Sisäinen kuormitus 

Sisäinen kuormitus hidastaa monien rehevöityneiden vesistöjen toipumista. MTK esittää, että alueilla tulisi miettiä ratkaisuja myös sisäisen kuormituksen vähentämiseen. Tämä edistää myös ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikutusta. 

Ilmastonmuutos 

Joillakin alueilla on nostettu ilmastonmuutos ja sen vaikutuksiin varautuminen keskeiseksi kysymykseksi. MTK suosittaa, että asia otetaan esille kaikilla alueilla. Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän sään ääri-ilmiöitä, mm. rankkasateita ja alkukesän kuivuutta. Myös syksyn ja talven sateiden on arvioitu runsastuvan. Kasvukauden ulkopuolella sateet lisäväät ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumisriskiä, jos maa ei ole kasvipeitteinen. Mikäli kuivuus tai liiallinen märkyys estää kasvustojen normaalin kehittymisen, voi kuormitus lisääntyä myös kasvukaudella, kun kasvit eivät pysty hyödyntämään niille annettuja ravinteita täysimääräisesti.  

On tärkeää, että ilmastonmuutokseen varaudutaan etukäteen, sillä varautuminen edellyttää yleensä myös eri laajuisia suunnitelmia ja investointeja. Varautumistoimet käsittävät mm. vesiuomien sekä maan rakenteen ja vesitalouden parantamista, maatalouden viljelykäytäntöjen ja metsätalouden toimien kehittämistä sekä viemäröinnin ja jätevesilaitosten toimintavarmuuden lisäämistä ja tulvanhallinnan kehittämistä.  

Lisäksi tulee varmistaa, että kuivina jaksoina riittää laadukasta vettä ihmisten ja kotieläintuotannon tarpeisiin. Erilaisten vesiin liittyvien hankkeiden yhteydessä tulee ottaa huomioon myös pintavesien varastointi kastelukäyttöä varten. 

Jätevesien puhdistus 

Jätevedenpuhdistamot ovat usein merkittävä pistekuormituslähde. Monien laitosten puhdistustehoa on parannettu, mutta edelleen esiintyy ohijuoksutusta erityisesti toimintahäiriötilanteissa tai hulevesien kuormittaessa merkittävästi puhdistamoa. Jätevesipäästöihin liittyy ravinnekuormituksen lisäksi myös taudinaiheuttajien tai muiden haitallisten aiheiden pääsy vesiin. Tämä aiheuttaa ongelmia itse vesistössä, mutta se voi myös vaikeuttaa tai estää esimerkiksi pintavesien käytökasteluvetenä tai eläinten juomavetenä. 

Nykyiset jätevedenpuhdistamot keskittyvät lähinnä ravinteiden ja suurimpien roskien poistamiseen jätevesistä. Jatkossa järjestelmiä tulee kehittää siten, että jätevesistä saadaan pois yhä enemmän erilaisia haitallisia orgaanisia aineita, mikromuoveja yms. Työtä täytyy tehdä kokonaisvaltaisesti, sillä mitä paremmin jätevedet puhdistetaan, sitä enemmän haitta-aineita päätyy eri tavoin hyödynnettävään (mm. peltolevitys, viherrakentaminen) lietefraktioon. Haitta-aineet tulee pystyä erottelemaan niin, että myös lietefraktion ravinteet ja orgaaninen aines ovat turvallisia kierrättää. Näin varmistetaan, että haitta-aineet eivät päädy vesiin ja muuhun ympäristöön myöskään lietteen käytön kautta. 

Vesielinympäristöt  

Vesielinympäristöjen parantamisen yhteydessä nousevat esiin erilaiset kunnostukset, mm. säännöstely ja kalatiet.  MTK muistuttaa, että muutettaessa vesistöjen säännöstelyä, vedenpinnan korkeuksia tms. nykyisestä, tulee myös maa- ja metsätalouselinkeinojen tarpeet ottaa huomioon eikä muutoksista saa aiheutua kohtuutonta haittaa.   

Esimerkiksi tulvavesien laskeminen pelloille ja metsiin vaikuttaa mm. alueella tehtäviin toimenpiteisiin sekä huuhtoo alueelta ravinteita ja eroosioainesta. Tulvavesien pelloille ja metsiin ohjaamisesta aiheutuvaa kuormitusta ei tulisi myöskään laskea maa- tai metsätalouden päästöksi, koska viljelijät tai metsänomistajat eivät voi vaikuttaa tähän itse.   

Kalatiestrategiaan liittyvät alueelliset kalataloudelliset toimenpideohjelmat tulee tehdä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. 

Vapaaehtoisuus vai normi, kuka maksaa 

MTK korostaa, että niin maa- kuin metsätaloudessa vesienhoidon painopisteen tulee jatkossakin olla vapaaehtoisissa toimissa. Normiohjauksen lisääminen ei nopeuta toimien vaikutusta vesistöissä. Samaan tulokseen päästään tukemalla toimenpiteiden vapaaehtoista ja laaja-alaista toteuttamista taloudellisesti. Lisäksi tulee olla saatavilla ajantasaista tietoa toiminnan kehittämiseksi. Maa- ja metsätaloudessa neuvontaa ja koulutusta tarvitaan niin maanomistajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoillekin. 

Asiakirjoissa nostetaan esiin eri tahojen yhteistyö ja osallistuminen vesiensuojelutoimien rahoitukseen ja toimeenpanoon. Useat toimenpiteet koskettavat maanomistajia jollakin tavalla, joten yhteistyö maanomistajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyöhankkeissa tulee aina löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Myös niiden tarpeet ja oikeudet, jotka eivät osallistu itse hankkeeseen, mutta jonka alueelle vaikutus ulottuu, on otettava huomioon.  

Nykyisessä taloustilanteessa maa- ja metsätalouselinkeinot eivät siedä lisää kustannuksia, koska ne eivät pysty siirtämään kustannuksia tuotteesta saatavaan hintaan. Olisi tärkeää löytää toimintamalli, jossa maa- ja metsätalousyrittäjät saisivat tuotteen myyntitulossa korvauksen ympäristön eteen tehdystä lisäpanostuksesta. 

Asiakirjoissa korostetaan hankkeiden tärkeyttä. MTK muistuttaa, että hankkeet ovat aina määräaikaisia, kun taas vesienhoito on jatkuva prosessi. Hankkeen osana tulee pystyä luomaan malli siitä, miten toimitaan hankkeen päätyttyä. Vaikka hanke saa toiminnan liikkeelle, niin jo hankkeen aikana, mutta erityisesti hankkeen jälkeen, on paikallisten toimijoiden ja maanomistajien merkitys keskeinen toiminnan jatkumiseksi. Hankkeiden tuottamaa tietoa tulisi myös kerätä yhteen paikkaan (internetsivulle), josta se on kaikkien hyödynnettävissä myös hankkeiden päättymisen jälkeen. 

MTK korostaa toimenpiteiden kustannustehokkuutta jokaisella sektorilla. Jotta vesissä saataisiin nopeasti näkyviä vaikutuksia, tulee toimia tehdä ensin siellä, missä se on kustannustehokkainta. Viimeisten ravinnekilojen poistaminen kuormittamasta vesistöjä on aina kalleinta.  

Vesienhoidon työohjelma 

Vesienhoidon työohjelma on pääsääntöisesti toimiva. MTK katsoo, että alueellisten vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmien merkitys suunnittelutyössä on merkittävä, sillä kullakin alueella on paras tietämys paikallisista tarpeista ja toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksista. Lisäksi tarvitaan sektorikohtaisia ryhmiä erityisesti toimenpiteitä ja niiden käytäntöön viemistä valmisteltaessa. Vesistön valuma-alue ulottuu usein laajalle alueelle, jolloin toimenpiteiden suunnittelussa tarvitaan valuma-aluekohtaista tarkastelua tarvittaessa myös yli ELY-/maakuntarajojen. Näiden lisäksi eri toimintojen ja toimenpiteiden yhteisvaikutusten tarkastelu on tarpeen. Koko maan kattavaa yhteistyötä tarvitaan laajempien suuntaviivojen luomiseksi. Eri sidosryhmien ottaminen mukaan työhön on tärkeää jokaisella toiminnan tasolla. 

Suunnittelussa on varmistettu laajat osallistumismahdollisuudet, mutta käytännössä aktiivinen osallistuminen vaatii aikaa ja runsasta perehtymistä asiaan, koska käsiteltävät asiakokonaisuudet ovat laajoja. Tämä rajaa osallistujien määrää.  

Vesienhoito liittyy kiinteästi merenhoitoon sekä tulvariskien hallintaan. MTK näkee tärkeänä, että näihin liittyvää työtä tehdään tiiviisti yhdessä. Työhön liittyviä aikatauluja tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä entisestään yhdentämään.  

Vesistöt ja pohjavesialueet, joita vesienhoidon suunnittelu koskee, vaihtelevat hieman kausittain. MTK esittää, että uusia vesistöjä ei tule ottaa lisää tarkasteluun, mikäli niistä ei ole olemassa kattavaa mitattua aineistoa suunnittelun tueksi. Nyt tarkastelussa mukana olevien vesistöjen poistamista sen sijaan tulee harkita, mikäli niistä ei ole lainkaan mittausainestoa käytettävissä eikä direktiivi/laki suoraan edellytä niiden mukana pitämistä. Pohjavesialueiden tarkastelun tulee perustua uuteen pohjavesien rajaukseen ja luokitteluun.   

Kuormitusarviot perustuvat pitkälti malleilla saatuihin tuloksiin. Lisäksi mm. pienten vesien tilan arvioimiseksi on edelleen vähän mitattua tietoa ja niiden kohdalla hyödynnetään mallinnuksiin perustuvaa ryhmittelyä. MTK korostaa mallien luotettavuuden parantamista laajentamalla ja ajantasaistamalla mallien taustalla olevaa mittausaineistoa. 

Vesien muuttuneisuus ja nimeämisen perusteet arvioidaan kolmannella kaudella uudelle. MTK muistuttaa, että arviointi tulee tehdä hyvin realistisesti eikä tavoitetilaa saa asettaa niin korkeaksi, että sitä ei voida saavuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa vesistön nykyisille käyttömuodoille ja kohtuullisin kustannuksin.  

Vesien tilan seurantaan on tulossa uusia välineitä kuten kaukokartoitusta. MTK näkee erittäin tärkeänä, että seurantaa kehitetään jatkuvasti, mutta muistuttaa, että uusien välineiden antaman tuloksen luotettavuus eri tyyppisissä vesistöissä tulee varmentaa ja vanhoja välineitä käyttää uusien rinnalla jonkin aikaa.  


Suomessa ei ole toistaiseksi otettu käyttöön direktiivin sallimaa tavoitteiden lieventämistä. MTK näkee tärkeänä, että tämä otetaan käyttöön, sillä on täysin epärealistinen tavoite, että kaikilla alueilla päästäisiin hyvään ekologiseen ja kemialliseen tilaan vuotee2027 mennessä vaikka kaikki tiedossa olevat toimenpiteet otettaisiin heti käyttöön. 


MTK muistuttaa myös, että ympäristöstä huolehtiminen on muutakin kuin vesienhoitoa. Jokaisessa tilanteessa tulisi pyrkiä katsomaan kokonaisuutta. Toisinaan voi olla parempi hyväksyä suurempi vesistökuormitus, jos tällä pystytään huomattavasti vähentämään jotakin toista haitallista ympäristövaikutusta. 


Ympäristöselostuksen valmistelu ja sisältö 


MTK:lla ei ole lisättävää SOVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan.  


Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja


Airi Kulmala 
asiantuntija 

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää