Toimintopainikkeet

Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

20.9.2018

Liikenne- ja viestintäministeriö 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y kiittää mahdollisuudesta antaa lausunnon ja esittää näkemyksenään seuraavaa: 

 MTK pitää hyvänä, että maamme liikenneverkkoa kehitetään pitkäjänteisesti. Runkoverkon kunto ja välityskyky ovat elinkeinojen kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Heikossa kunnossa olevat väylät ja pitkät matkustusajat heikentävät yritysten menestymismahdollisuuksia sekä myös työvoiman liikkuvuutta. Runkoverkon määrittely yhdessä koko väyläverkon korjausvelan pitkänjänteiseen purkamisen kanssa on tärkeä kokonaisuus. Runkoverkkopäätöstä tulee seurata parlamentaarisen työryhmän esittämä yli hallituskausien ulottuva suunnitelma väyläverkon kunnon parantamiseksi. Runkoverkkopäätöksestä ei käy ilmi mallin dynaamisuus. Miten runkoverkkoa täydennetään esimerkiksi suurten teollisuuden investointien myötä tai tarkastellaanko asetusta poliittisesti hallituskausittain? 

 Runkoverkon saaminen palvelulupauksen edellyttämälle tasolle edellyttää luultavasti investointeja. Näitä investointeja ei saa tehdä viemällä rahoitusta muun väyläverkon kehittämiseltä ja perusparannukselta. 

 Tavoitteet runkoverkon palvelutasolle ovat hyviä. Luonnoksessa todetaan, että palvelutason tulee edistää kuljetusketjujen toimintavarmuutta ja sujuvuutta sekä liikkumisen ja kuljetusten kustannustehokkuutta ja täsmällisyyttä. Hallituksen esityksen mukaan kustannustehokkuudella matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijänä tarkoitetaan liikkumisen ja kuljetusten kustannustehokkuutta. Runkoverkko mahdollistaisi sujuvat reitit erikoisajoneuvoille, kuten High Capacity Transport (HCT) –ajoneuvoyhdistelmille, edistämällä niiden taloudellista ja turvallista liikkumista runkoverkkoon kuuluvilla teillä.  

 MTK huomauttaa, että etenkin metsäsektorilla raskaita kuljetuksia on paljon. Nämä kuljetukset lähtevät liikkeelle pääsääntöisesti runkoverkkoesityksen ulkopuolisilta teiltä. Onkin välttämätöntä, että muun tieverkon palvelutaso ja kunto mahdollistavat myös erityisen raskaat ajoneuvoyhdistelmät. MTK nostaa lisäksi esille, että viime talvi oli esimerkki siitä, millaisia haasteita talvikunnossapidolla saattaa olla. Kunnossapidossa ei riitä vain runkoverkosta huolehtiminen 

 Runkoverkon määrittely on luonnoksessa onnistunut kohtuullisen hyvin. MTK peräänkuuluttaa kuitenkin Suomen poikittaisliikenteelle tärkeiden väylien laajempaan mukaan ottamista runkoverkkoon. Esimerkiksi metsäteollisuuden kuljetukset ovat perusta koko biotalousyhteiskunnan rakentumiselle ja esitysestä puuttuu eräitä tärkeitä metsäteollisuuden väyliä.  

 MTK esittää, että WSP:n raportissa elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla (2018) esille nousseet metsäteollisuuden merkittävät poikittaisväylät sisällytetään runkoverkkoon.  

Näitä väyliä on etenkin kohti Pohjois-Suomea mentäessä, esimerkkinä mainittakoon valtatiet Oulusta Kuusamoon ja Kajaaniin. Lisäksi Kemijärven kasvavat puukuljetukset edellyttävä runkoverkkoon kuuluvaa tieyhteyttä.  Myös mm valtatie 8 on merkittävä elintarvike- ja metsäteollisuuden kuljetuksille 

 Runkoverkon lisäksi asetuksen perusteluteksteissä tulee selvemmin tuoda esille, että koko maan tieverkosta pidetään kiinni. 

 MTK korostaa, ettei korjausvelka saa kasvaa millään väyläverkon osalla. Ellei  

metsäteollisuuden raaka-aineita saada metsästä tehtaalle, ei myöskään hyvässä kunnossa olevalla runkoverkolla enää ole merkitystä teollisuuden kilpailukyvylle. Korjausvelkaa on purettava nostamalla rahoitus vähintään viime vuosien korotetulle rahoitustasolle. 

 Runkoverkkoa luotaessa on varmistuttava, ettei esimerkiksi maa- ja metsätalouden toiminta vaikeudu esimerkiksi liittymiä poistamalla. Maatalouden kuljetusten, peltoteille liikkumisen sekä puutavaran logistiikan on toimittava sujuvasti. 

 Rautateistä runkoverkkoon on kuulumassa suurin osa. MTK haluaa nostaa esille kysymyksen, onko tarkoituksenmukaista jättää pieni osa rataverkosta runkoverkon ulkopuolelle, etenkin kun eri osille jo määritellään palvelutaso. Suomessa kaikki rataosuudet tulevat olemaan tärkeitä esimerkiksi metsäsektorin kuljetuksille. Lisäksi rautatieliikenne on energia- ja ilmastoystävällistä, eikä ole tarkoituksenmukaista jättää osaa verkosta runkoverkon ulkopuolelle.  

 Tammikuussa runkoverkkoesittelytilaisuuksissa oli esillä: ”Runkoverkkopäätöksellä ei ole vaikutuksia uuden pysyvän tasoristeyksen perustamiseen. Uusia rautateiden tasoristeyksiä saadaan perustaa vain TEN-verkon ulkopuoliselle rataverkolle.” MTK kiinnittää huomiota siihen, ettei   olemassa olevia tasoristeyksiä lähtökohtaisesti poisteta vedoten runkoverkon nopeustasoon, vaan tarvittaessa niiden turvallisuutta parannetaan varolaittein.  Mahdolliset risteysten poistot aiheuttaisivat pahimmillaan suuria lisämatkoja ja kustannuksia esimerkiksi metsäteollisuuden puukuljetuksille. 

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry

Juha Marttila
puheenjohtaja

Marko Mäki-Hakola 
elinkeinojohtaja 

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää